Politiikan johtaminen ei periaatteessa eroa suuren pörssiyhtiön johtamisesta. Molemmissa menestyminen perustuu silkkaan hyvään tuuriin. Tai täsmällisemmin ilmaistuna siihen, mihin kohtaan suhdannekiertoa tai rakennemuutosta kunkin johtajan hallintorupeama kulloinkin sijoittuu. Hyvä tuuri voi sitten tuoda mukanaan lottovoiton, kun optiot ja muut bonukset rupeavat paukahtelemaan. Huonon tuurin osuessa kohdalle johtajalle käy tavallisesti niin sanotusti kylmät. Etenkin politiikassa. Pörssiyhtiön epäkelvoksi todettu johtaja sen sijaan palkitaan vielä senkin jälkeen, vaikka yritys olisi kaatunut ja työvoima ja muut vastuut langenneet kansalaisten maksettaviksi.
Osaamisella ei johtajavalinnoissa ole osaa ei arpaa. Sen huomaa jo siitä, että valituiksi tulee säännönmukaisesti lähes minkälaista joukkoa tahansa aina ylioppilaista suoraan "pystymetsästä" hilattuihin tyyppeihin, joiden habitus on sattunut vain valitsijaa miellyttämään tai joilla on ollut vaikutusvaltaisia suosittelijoita tai suuri some -tykkääjien lauma takanaan.
Esitetyt näkökohdat ovat ajankohtaisia jälleen, kun Kansallinen Kokoomus valitsee itselleen uuden puheenjohtajan, kun Jyrki sai vastuunkantamisesta tarpeekseen ja iski hanskat tiskiin. On mielenkiintoista seurata mitä perusteita uudelle valinnalle keksitään. Nythän kansansuosiota ja eurovaalien äänimäärää näytään porvarillisessa mediassa hehkutettavan ylitse muiden. Porvarillisen median suoltaman propagandan mukaan pitäisi valita ehdokas, joka on kansan suosiossa ja joka osaa kieliä ja soveltuu näin kuuleman mukaan kansainväliseen ympäristöön, mikä sitten lieneekin. Siis tämä kansainvälinen ympäristö. Ei ilmeisestikään Suomi?
Siitä ei sitten puhuta mitään mitä ihmettä kansallinen Kokoomus tekee kansainvälisellä johtajalla, joka tosin puhuu kuin "runeperi", mutta jolla ei ole mitään sanottavaa. Kielitaito sinällään ei juuri kummoisia lahjoja edellytä. Tiettävästi jopa linnut oppivat puhumaan. Korppi muiden muassa. Jopa variksella kerrotaan olevan erinomaiset edellytykset puhumiseen, vaikka varis tyytyykin olemaan se mikä on eikä ryhdy tavallisesti esiintymään kielimiehenä tai porvarien puheenjohtajaehdokkaana.
Luultavimmin Kokoomuksen johtajavalinnassa päädytään samaan lopputulokseen kuin SDP ja Keskusta aikoinaan. Eli että johtajaksi valitaan nainen. Näin pääsisi Kokoomuskin jälleen otsikoihin suuren edistysmielisyytensä vuoksi, kun porvarillinen media hehkuttaisi seuraavat kymmenen vuotta tätä historiallista hetkeä, kun nainen astui johtamaan tätä ikiaikaista, pölyttynyttä ja melko lailla takapajuistakin veljeskuntaa, josta käytetään hupaisasti nimitystä Kansallinen Kokoomus. Eihän puolue ole edes koonnut mitään. Ei mitään muuta kuin rahaa pohjattomiin porvarillisiin tarpeisiin.
Mitä luultavimmin historia toistaa jälleen itseään. Toisin sanoen naisen johdolla puolueen kannatus sukeltaa. Siitäkin huolimatta, että tulonsiirtoja ryhdytään vastikkeellistamaan ja Etelä-Pohjanmaan rata ja Rauman pitsiviikot ryhtyvät kukoistamaan. Sen jälkeen myös Kokoomus on pakotettu etsimään uutta pelastajaa, messiasta, aivan SDP:n ja Keskustan tapaan. Tämä vaali sitten kiinnostava onkin. Sen sijaan tuleva vaali on lähinnä itsestäänselvyys. Mistä löydetään seuraavan puheenjohtajan jälkeinen pelastaja? Löytyykö messias EK:sta? Vai kenties tekeekö Kokoomus historiaa valitsemalla täysin porvarillisen, kapitalistisen ammattijohtajan? Kenties jopa Kanadasta? Entä Uppo-Nalle?
Näillä näkymillä Keskustalle voi jo seuraavissa vaaleissa avautua todella mahtava tilaisuus päästä vaikuttamaan ja laittamaan valtakunnan asiat järjestykseen. Siis kokoamaan nykyhallituksen pirstoma yhteiskunta toimivaksi kokonaisuudeksi.
Osaamisella ei johtajavalinnoissa ole osaa ei arpaa. Sen huomaa jo siitä, että valituiksi tulee säännönmukaisesti lähes minkälaista joukkoa tahansa aina ylioppilaista suoraan "pystymetsästä" hilattuihin tyyppeihin, joiden habitus on sattunut vain valitsijaa miellyttämään tai joilla on ollut vaikutusvaltaisia suosittelijoita tai suuri some -tykkääjien lauma takanaan.
Esitetyt näkökohdat ovat ajankohtaisia jälleen, kun Kansallinen Kokoomus valitsee itselleen uuden puheenjohtajan, kun Jyrki sai vastuunkantamisesta tarpeekseen ja iski hanskat tiskiin. On mielenkiintoista seurata mitä perusteita uudelle valinnalle keksitään. Nythän kansansuosiota ja eurovaalien äänimäärää näytään porvarillisessa mediassa hehkutettavan ylitse muiden. Porvarillisen median suoltaman propagandan mukaan pitäisi valita ehdokas, joka on kansan suosiossa ja joka osaa kieliä ja soveltuu näin kuuleman mukaan kansainväliseen ympäristöön, mikä sitten lieneekin. Siis tämä kansainvälinen ympäristö. Ei ilmeisestikään Suomi?
Siitä ei sitten puhuta mitään mitä ihmettä kansallinen Kokoomus tekee kansainvälisellä johtajalla, joka tosin puhuu kuin "runeperi", mutta jolla ei ole mitään sanottavaa. Kielitaito sinällään ei juuri kummoisia lahjoja edellytä. Tiettävästi jopa linnut oppivat puhumaan. Korppi muiden muassa. Jopa variksella kerrotaan olevan erinomaiset edellytykset puhumiseen, vaikka varis tyytyykin olemaan se mikä on eikä ryhdy tavallisesti esiintymään kielimiehenä tai porvarien puheenjohtajaehdokkaana.
Luultavimmin Kokoomuksen johtajavalinnassa päädytään samaan lopputulokseen kuin SDP ja Keskusta aikoinaan. Eli että johtajaksi valitaan nainen. Näin pääsisi Kokoomuskin jälleen otsikoihin suuren edistysmielisyytensä vuoksi, kun porvarillinen media hehkuttaisi seuraavat kymmenen vuotta tätä historiallista hetkeä, kun nainen astui johtamaan tätä ikiaikaista, pölyttynyttä ja melko lailla takapajuistakin veljeskuntaa, josta käytetään hupaisasti nimitystä Kansallinen Kokoomus. Eihän puolue ole edes koonnut mitään. Ei mitään muuta kuin rahaa pohjattomiin porvarillisiin tarpeisiin.
Mitä luultavimmin historia toistaa jälleen itseään. Toisin sanoen naisen johdolla puolueen kannatus sukeltaa. Siitäkin huolimatta, että tulonsiirtoja ryhdytään vastikkeellistamaan ja Etelä-Pohjanmaan rata ja Rauman pitsiviikot ryhtyvät kukoistamaan. Sen jälkeen myös Kokoomus on pakotettu etsimään uutta pelastajaa, messiasta, aivan SDP:n ja Keskustan tapaan. Tämä vaali sitten kiinnostava onkin. Sen sijaan tuleva vaali on lähinnä itsestäänselvyys. Mistä löydetään seuraavan puheenjohtajan jälkeinen pelastaja? Löytyykö messias EK:sta? Vai kenties tekeekö Kokoomus historiaa valitsemalla täysin porvarillisen, kapitalistisen ammattijohtajan? Kenties jopa Kanadasta? Entä Uppo-Nalle?
Näillä näkymillä Keskustalle voi jo seuraavissa vaaleissa avautua todella mahtava tilaisuus päästä vaikuttamaan ja laittamaan valtakunnan asiat järjestykseen. Siis kokoamaan nykyhallituksen pirstoma yhteiskunta toimivaksi kokonaisuudeksi.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Ai näinkö? Esko Ahon hallituksen aikana (1991 - 1995) Suomen lama syveni itsenäisyyden ajan suurimmaksi. Matti Vanhasen II hallituskaudella Suomen talous aloitti syöksyn kohti lamaa noin vuonna 2008. Mari Kiviniemen pätkähallituskaudella lamakehityksestä ei päästy irti. Vain Anneli Jäätteeenmäki saa Kepusta puhtaat paperit, mutta hänelle ei annettukaan kuukautta pitempää aikaa saada tuhoa aikaiseksi.
Kepun näytöt ovat vaan niin umpisurkeat, etten panisi toivoani ainakaan tähän puolueeseen. Kansalaisten poliittinen muisti on vaan valitettavan lyhyt. Kepu toki murskatappion sekä vuoden 1995 että 2011 vaaleissa, mutta aina vaan tämä onneton Feeniks-lintu räpistelee pohjamudista ylöspäin. Vaikka kansa hakkaisi päätään seinään kuinka monta kertaa tahansa, oppi ei näytä menevän perille. Mutta ehkä se on niin, että tyhmä kansa ansaitsee oman Kepunsa. Ruotsissa olla jo paljon fiksumpia ja sen vuoksi siellä on paremmin luistanutkin.
Suomen lama syveni Vanhasen ja Kiviniemen ajoistakin, kun kokoomus otti ensisijaisen vetovastuun ollen kuitenkin valtiovarainhoitajana jo noissa kahdessa aiemmassakin hallituksessa. Jostain syystä kokoomusta ei kuitenkaan koskaan vastuuseen laiteta. Kysymys ei ole siis pelkästään lyhyestä muistista, vaan erinomaisesta mielikuvien hallintataidosta.
Kokoomus Prändipuiolue.
Eli Kupla.
Nythän Keskustalla on jo Euroopan tasoista kokemusta siitä, miten asiat laitetaan kuntoon. Katastrofin partaalla kiikkunut Eurooppa pelastettiin, kun ohjaksiin tarttui jämäkästi Olli Rehn. Nyt kun sitten seuraava keskustajohtoinen hallitus muodostetaan, niin mikä estää laittamasta Olli Rehniä finanssiministeriksi ja jos vielä kaivamme jostakin Esko Ahon johtamaan kauppaa ja teollisuutta. Ja kun itse Sipilä tartuu sitten laivan ohjaimiin, niin kyllä tästä yksi Suomi ylös pyllähtää niin että heilahtaa?
Tosin ongelmaksi jää maailmantalous ja Euroopan talous erityisesti. Jos eurooppalainen keskuspankkipolitiikka yhä vain jatkaa inflaationvastaista torjuntaansa rauhan ja hyvinvoinnin ohella, vaikka hinnat laskevat, sikäli mikäli esimerkiksi viennin määrä määrällisesti kasvaa, mutta tulot tippuvat, niin eihän tuo hyvältä näytä. Toivottavasti saamme Kataisen estämään tämän uuden dominon eli laskevien hintojen ja kasvavan työttömyyden kierteen. Muistaakseni juuri Katainen on meritoitunut juuri dominopalikoiden kaatumisen estäjänä.
Ja jos ei muu auta niin ainahan voi kaivaa naftaliinista vaikka Raimo Sailaksen tai peräti Iiro Viinasen. Tosin tarvinneeko edes kaivaa. Taitavat tuoda lääkkeensä julki muutenkin.
Olet oikeassa siinä, että Kokoomus on kärsinyt suhteettoman vähän siitä, mitä on tehty tai piekmminkin mitä on jätetty tekemättä. Samaan aikaan Kokoomushallitus on Ruotsissa porskuttanut hyvin tuloksin. Kataiselle annettiin suuri tilaisuus kääntää Suomen talous menestykseen, mutta perin laihat ovat tulokset. Kaiken huippu on se, että kippari jättää uppoavan laivan ensimmäisenä ottaen mallia siitä italialaisaluksen kapteenista. joka hänkin pelasti ensin oman nahkansa vietyään alukseen karikkoon.
Äänestäjä kohtelevat Kokoomusta epäoikeudenmukaisesti. Vaalien ja gallupien suurimman häviäjän pitäisi olla tietysti Kokoomus, jos oikeudentaju voittaisi. Itsehän he aina korostavat, että valta ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Nyt eivät tosielämässä ihan kulje.
Huonoa hallitustaivalta löytyy niin Kokoomukselta, Kepulta kuin demareiltakin. Ainoa puolue, joka ei ole tahrinnut käsiään, on perussuomalaiset. Jostain syystä äänestäjät eivät kuitenkaan enää halua uutta jytkyä. Tai mistä sen tietää vaikka haluaisivat. Onhan tässä noin vuosi aikaa. Luontevaa olisi, että valta ja vastuu annetaan sinne, missä on kritisoitu näitä hallituksia ja kerrottu, että oma osaaminen on paljon parempaa. Sittenhän se nähtäisiin, miten paljon parempaa se on. Kokoomus, Kepu ja SDP ovat harjoittaneet keskenään hyvin samantapaista politiikkaa. Erot ovat lähinnä marginaalisia. Kansa on ollut tyytväistä tähän, koska nämä kolme puoluetta saavat edelleen yhteensä yli puolet kannatuksesta.
Olli Rehnkö pelasti Euroopan. Mistähän tällainen tieto on peräisin. Kepulaiset ovat tähäna sti yrittäneet todistella sitä, että Olli Rehn ei ole oiekasti sitä mieltä asioista mitä hän sanoo, koska puhuu EU-virkamiehenä ihan muuta kuin mitä tekisi kunnon kepulaisena.
Talousnobelisti Krugman kuvasi Rehniä torakaksi. Torakkako pelastais Euroopan. Yleensä se on tarkoittanut sotatilaa, kun torakat alkavat mellastamaan.
Tokipa olen kuullut Krugmanin kritiikin ja olen jopa samaa mieltäkin melko pitkälle, mutta kun nyt on ilmaantunut uutisia, että Eurooppa on pelastunut, niin kai se täytyy sitten uskoa.
Tiedon olen kuullut länsimaisesta mediasta, joten tiedon todenperäisyyttä ei liene syytä epäillä. Elämmehän sentään vapaassa demokratiassa, jossa jokainen saa sanoa mielipiteensä, valita asuinpaikkansa, uskontonsa ja suvivirtensä ihan itse.
Vain ylinopeutta ei saa ajaa, ei. Näkyy poliisin organisatoriset uudistuksetkin painottuvan nopeusvalvontaan. Se taas on sitä tulosvastuullisuutta, joka täyttää parhaiten kassan.
Ja kun Rehn on ollut talouskomissaari, niin päättelin, että kiitokset pelastuksesta kuuluvat nimenomaan juuri Olli Rehnille. Niinpä Suomen pelastamisenkaan ei luulisi olevan kummoinenkaan haaste, jos vain Rehnin tasoinen kaveri saadaan valtiomme finansseja hoitamaan.
Kataisen ministerivuosien tulos: 47 miljardia euroa velkaa.
Valtion velka kasvoi 63 miljardista 110 miljardiin euroon (Suomen julkisen velan kehitystä), ja talousmittarit näyttävät synkkiä lukuja.
Onko kaikki Kataisen syytä?
PääministeriJyrki Katainen ilmoitti , että hänen pääministerikautensa loppuu
kesäkuussa puolueen valittua uuden puheenjohtajan hänen tilalleen.
Ei tämä kauhean hienolta näytä. Bruttokansantuotteessa ollaan vuoden 2006 tasolla. Eli ollaan poljettu paikoillaan.
Arvelet siis, että kokoomuslaiset valitsevat Paula Risikon johtoonsa. Tältä näytti vielä pari viikkoa sitten, mutta eurovaalien jälkeen ainakin media näyttää olevan Alexander Stubbin pauloissa, enkä ihmettelisi, vaikka ratkaiseva osa puoluekokousedustajista tekee sen houkuttelemana virheliikkeen. Stubb itse taas näyttää luottavan siihen, että puoluekokousväki arvostaa myös hänen kilpailijoitaan suorasukaisempia mielipiteitään.
On valinta kuka hyvänsä, kokoomus siirtyy pari piirua oikeammalle ja menettää samalla mediataitoisen johtajan. Kataisella on ollut kärkipoliitikoille harvinainen kyky selittää hallituksen suunnitelmia käytännönläheisesti. Onhan siinä ollut toki itseään toistavaa mantraakin silloin, kun ollaan täysin hakoteillä, kuten kunta- ja sotesotkuissa, mutta pienemmissä asioissa Kataisen taito selittää asioita konkretian kautta on huomattavasti parempi kuin Stubbin, Vapaavuoren ja Risikon.
Silti keskusta saa olla varuillaan, mikäli ajaudutaan tilanteeseen, että se joutuu muodostamaan kokoomuksen kanssa hallituksen. Kyllä media antaa tulkinta-apua kokoomukselle, mikäli uuden puheenjohtajan suusta tulee pelkkää poliittista jargonia.
Perustan näkemykseni siihen, mikä näyttää olleen politiikassa tapa viimeisten vuosien ja näinä tasa-arvon ja idunsyömisen aioina. Joutuuhan siinä kokoomusväki visaisen ongelman eteen, kenet valita. Stubb on tietysti itsestäänselvyys, mutta toisaalta, voiko Risikon jättää syrjään sen mukanaan tuoman suuren häpeän vuoksi, ettei porvarillisella veljeskunnalla ole kuuna päivänä ollut naispuolista johtajaa? Jos siis Risikko valittaisiin, niin porvareilla riittäisi jälleen mediatohinaa ja imago nousisi hetkessä taantumuksen takapirusta edistykselliseksi, moderniksi, kanainväliseksi ja ties miksi puolueeksi.
Jos sitten tarkastellaan poliittista osaamista, niin Vapaavuori näyttää tässä suhteessa jokseenkin pätevältä. Sen sijaan muiden pätevyys on lähinnä vaikutelman luokkaa. Erityisesti Stubb on pihalla pahemman kerran, vaikka kukaan ei varmaankaan kiistä hänen kommunikaatiokykyjään ja kovaa touhottamistaan.
Poliittiset käytännöt antavat osviittaa myös arvella, ettei puolueen suosio naissukupuolisen henkilön valinnasta pidä. Erityisen pahasti kävi SDP:ssä.
Valitaanpa kuka tahansa Kokoomuksen uudeksi puheenjohtajaksi, yksi on varmaa: Taso laskee selvästi. Kokoomuksella on ollut suuri onni saada Kataisen tapainen puoluejohtaja, jonka ansiota Kokoomuksen hyvä fllaksi suurelta osin on.
Stubb on jonkinlainen höyryllä käyvä idealisti, jonka asiaosaaminen taitaa olla monessa suhteessa varsin kapoinen. Hän osallistuu mielellään kaikenlaisiin viihdeohjelmiin ja hurraa Suomelle lätkäpeleissä. Eipä sitten paljon enempää annettavaa. Stubbin valinta olisi sekä Suomelle että Kokoomukselle huono uutinen.
Risikko osaa hoitoalan asiat, mutta talouselämän ymmärtämisessä saattaakin olla jo suuria puutteita. Sopii aina peruspalveluministeriksi, muttei suurimpiin saappaisiin. Lähti mukaankin aika lailla epäröiden, mikä pitää laskea hänelle plussaksi, koska se kertoo siitä, että tuntee oman rajoittuneisuutensa.
Vapaavuori on näistä sittenkin selkeästi pätevin. Hän ymmärtää talousasioiden päälle ja hänellä on erittäin selkeä käsitys siitä, missä päin Suomea on toimintojen painopiste. Vapaavuorella on halu vahvistaa Suomen menestyviä aloja ja aluieta eikä heikentää Suomea tyhmällä ja itsepäisellä aluepolitiikalla. Hänen profiilinsa on samantapainen kuin Paavo Lipposella ja siinä voi tulla vielä ongelmia, jos se tarkoittaa yhteistyökyvyttömyyttä. Sanailut Ville Niinistön kanssa ovat merkki siitä, että Vapaavuori osaa antaa kovia iskuja verbaalisestikin ja onhan hänellä oikein oikeuden päätös siitä, että saa nyrkeilläkin pahaa jälkeä aikaan.
Tämä hallituskausi on jo pitkälti lusittu ja katseet ovat siirtymässä seuraavaan. Hallituksen loppukausi on vastentahtoista puurtamista näille kaikille ja siinä mentäneen yli siitä, mistä aita on matalin. Stubb tähyäisi selvään oikeistohallitukseen, Vapaavuorelle ja Risikolle kelpaisivat muutkin vaihtoehdot. Kaupunki näkökulmainen Vapaavuori saattaa olla jopa sinipunamies mieleltään, koska on johtavista poliitikoistamme niitä harvoja, jotka käsittävät kepulaisen aluepolitiikan tuhovoimaisuuden.
"Kepulaisen aluepolitiikan tuhovoimaisuuden? Ei kyllä aluepolitiikka on ihan oikeaa ja tarpeellista politiikkaa. Jos kansakunta jakautuu, niin lopputulos lienee pian samanlainen kuin Ukrainassa, vaikka meillä ei venäläisiä olisikaan.
Sitä paitsi alueet tarjoavat myös taloudelliselle kehitykselle monipuolisuutta sikäli mikäli valtakunnan eri alueet saadaan menestymään omilla vahvuuksillaan. Kyllä valtakuntamme kehitys olisi sangen vino jos keskittäisimme voimavaramme vain ja ainoastaan helsinkiläisten kaljabaarien lukumäärän kasvattamiseen.
Vaikka nykyään on muodikasta puhua kaupungistumisesta, niin eihän tämä, hyvänen aika, merkitse sitä, että nimenomaan Etelä-Suomea pitäisi kehittää. Kaupungistuminenhan merkitsee itse asiassa sitä, että kaupunki muuttaa maalle. Toisin sanoen kaupungistuminen laajenee, jopa uusia kaupunkeja perustetaan keskelle maaseutua.
Samaan aikaan myös maaseutu muuttaa kaupunkiin ja perinteinen kaupunkilaisuus saa uusia muotoja. Enemmän virikkeellisyyttä, oma-aloitteisuutta ja yritteliäisyyttä. Keskustan hajasijoittamispolitiikka on täysin järkevää politiikkaa. Kaiken keskittämisessä ei tosiaankaan ole mitään järkeä. Senhän tietää jo vanha kananmunakauppiaskin, joka varoo laittamasta kaikkia tuotteitaan samaan koriin.
Monelle urbaanille tämä vanhan kanafarmarin viisaus on tuiki tuntematon, mutta eipä ole ihme, jos pörssikin tuottaa näille tämmöisille tavantakaa ikäviä yllätyksiä.
Kannattaisi ottaa mallia Kanadan politiikasta. Siellä ei hajasijoiteta mitään, jollei ole välttämätön tarve siihen. Siellä päättäjäy käsittäväy oikein hyvin se, että Kanadan erämaihin ja jäätiköille ei kukaan täyspäinen lähden vapaaehtoisesti. Maa-alaltaan valtaisan Kanadan väestö on hyvin voimakkaasti keskinnyt USA vastaiselle rajalle maan eteläosaan. Siellä kepulaisia pidettäisiin täysinä hulluina, jos he tulisivat kertomaan, että kannattaisi asuuttaa maa tasaisesti. Jopa veli-venäläinen käsittää sen, ettei Siperian asuttamisessa ole mitään järkeä.
On hyvää luonnonsuojelutyötä antaa metsän eläimille ne alueet, missä nämä eläimet kuten sudet ja karhut viihtyvät ja valita ihmisten asuinpaikoiksi sellaisia, joissa me ihmiste tykkäämme enemmän asua.
Emme me tarvitse sen kummempaa keskittymistä kuin naapurimaassamme Ruotsissa. Siellä valtiovalta harjoittaa vähemmän mitään aluepolitiikkaa tai on sitä harjoittamatta ja siksi kai Ruotsi niin menestynyt valtio onkin. Ruotissa maatalouskin on keskittynyt suuressa määrin etelämmäksi kuin koko Suomi. Yksinkertaista ja järkevää, kun sen osaa.
Mutta Norja se vain on asuttu etelästä pohjoiseen. Ei siellä näemmä väkeä tungeta pelkästään Osloon. Sama pätee kyllä myös Ruotsiin, jossa suuria kaupunkeja on muitakin kuin Tukholma. Meillähän ei taida muita kaupunkeja ollakaan kuin Helsinki. Espoosta tosin puhutaan, mutta onko se edes kaupunki?
Kyllä syrjäisillä seuduillakin on kansakunnalle merkitystä. Vai miksi arvelet rekkakuskien liukastelevan pitkin talvea jäisillä teillä keskellä Alaskaa? Luultavasti myös Kanadan kannattaisi kiinnittää enemmän huomiota reuna-alueisiinsa.
Erämaat on jätetty asuttamatta Suomessakin, muutenhan ne eivät erämaita olisikaan. Harmi sinänsä, että täällä on otettu käyttöön ajattelukyvyttömät harhaan johtavat termit haja-asutusalue ja hajasijoitus, jotka eivät kuvaa sitä, miten asutus on oikeasti sijoittunut ja miten valtionhallinto tulee järjestää.
Kanada ja Ruotsi ovat molemmat tyypillisiä länsimaita, joissa maan eri osilla on alueellinen itsehallinto, joka Suomesta puuttuu. Ruotsistahan Suomen keskustakin hajasijoituksen, eli kuten 1970-luvulla sanottiin desentralisaation, omaksui ohjelmaansa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kanada#Provinssit_ja_territoriot
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsi#Hallinnollinen_jako
http://sv.wikipedia.org/wiki/Decentralisering
Maatalouden osalta Suomi ja Ruotsi eroavat erilaisen maantieteellisen pinnanmuodostuksensa vuoksi. Ei Alppien rinteilläkään viljellä samoin kuin Skoonessa, vaikka sijaitsevat sitä etelämpänä. Ovathan myös pohjoisen, keskisen ja eteläisen Suomen maataloudet erikoistuneet omille alueilleen parhaiten sopiviin kasveihin ja lajikkeisiin.
"Tämä vaje katetaan ottamalla lisää velkaa".
Valtionvelka kasvaisi vuonna 2014 yhteensä noin 98 miljardiin euroon.
Näillä näkymin menee ylikkin.
Vuoden 2014 lopussa velkaa olisi noin 19 600 euroa suomalaista kohden.
"Jokaisen suomalaisen olisi tärkeää ymmärtää, että aika mennyt ei koskaan enää palaa", Urpilainen mukaili Juha Vainion laulua Vanha salakuljettaja Laitinen.
Sdp:n jo vaalien alla torppaamasta eläkeiän nostosta Urpilainen totesi uudelleen, että tämä hallitus ei tee päätöksiä eläkeuudistuksista.
Lainvalmistelu voi kuitenkin alkaa jo tällä hallituskaudella, jos työmarkkinajärjestöt pääsevät nopeasti sopuun eläkeratkaisun sisällöstä.
Urpilaisen mukaan hallitus on sitoutunut siihen, että eläkeuudistus tulee voimaan 2017.
Mitä merkitystä päivämäärällä on, jos päätökset kuitenkin joka tapauksessa tehdään?
"Päätöksen päivämäärä ei ole se kaikkein tärkein kysymys, vaan se, että vaalien alla sanottiin, että tämä hallitus ei tule nostamaan vanhuuseläkkeen alaikärajaa. Se päätös on edelleenkin voimassa", Urpilainen vastasi.
Varmaan olisi ollut otettavissa kyvykkäämpääkin valtiovarainminiteriä.
Nyt jatkaa asiaan peryhtymätön Rinne.
niiin..mehän ne maksamme.
esim, Ihalaisen yli 250 000 € on toisenlainen kuin esim. takuueläkeläisen n >700 € / kk ym pienen työeläkeläisien..
20 000 velkataakaan per kansalainen.
Rinnnekkin taisi olla 230 000 € /v palkkaluokassa.
Vajeiden kattaminen ottamalla lisää velkaa ei välttämättä ole mikään huono asia. Vaihtoehto sille olisi Suomen talouden tukahduttaminen kokonaan. Suomen velkaantuneisuus on kuitenkin vielä alle kriisitasojen, mutta tietysti nyt olisi hyvä jo toppuutella. Ja hallitushan on toppuutellut sopimalla sote- ja rakenneuudistuksista. Mutta nekään eivät tunnut oppositiolle kelpaavan. Ei saisi leikata mutta ei saisi ottaa lisää velkaakaan. Eiköhän tässä oppositiolla olisi jonkinlaisen itsetutkiskelun paikka näiden kahden vaatimuksen ristitulessa.
Eläkeratkaisuista hallitus ei sopia vielä mitään, koska edes esitystä ei ole annettu. Se voi korkeintaan aloittaa eläkeuudistuksen valmistelun, mutta vasta seuraava hallitus tekee ratkaisevat päätökset. Vaikuttaa vähän siltä, että Urpilaisella ja SDP:llä ei ole sijaa siinä hallituksessa, joten päätösten teko saattaa olla muiden vallassa.
Urpilaista on arvostettu valtionvarainministerinä yli puoluerajojen. Hän on hoitanut sitä pestiä paremmin kuin puoluettaan. Rinne joutuu lähtemään kylmiltään valtionvarainministeriksi ja ongelmia voi tulla. Todennäköisesti nähdään varsin virkamiesvaltainen valvionvarainministeriö hallituksen loppukauden. Ensi vuoden budjetin Rinne joutuu kuitenkin rakentamaan ja siinä hänellä olisi jonkinlainen näytön paikka. Suuria odotuksia ei ainakaan minulla ole.
Kirjoituksesi loppuosa on hölynpölyn populismia, mihin ei ole syytä ottaa kantaa.
Mikähän järki tuossa eläkkeellepääsyiän nostamisaikeessa mahtaa piillä? Ettei silkka humiseva polla? Mielestäni kannattaisi ryhtyä pohtimaan pikemminkin työajan lyhentämistä, koska sehän, jos mikä loisi lisää työn kysyntää. Työajan pidennyshän kääntää vain taantumuksen rattaat kolisemaan entistä vinhemmin kohti historian takapajuja.
Myös automaation ja koneellistamisen mahdollisuuksia pitää edistää, mutta ennenkaikkea tulonjakomekanismi kaipaa korjausta enemmän kansalaispalkan suuntaiseksi.
On siinä eläkeiän nostossa sellainen järki, että eläkeläisethän eivät paljoakaan kuluta ja näin yleinen kulutuskysyntä vähenee. Tätä eivät tajunneet ne, jotka takavuosina väittivät, että suurten ikäluokkien eläköityminen aiheuttaa muka huutavan työvoimapulan. Nyt kun suuret ikäluokat ovat siirtyneet suurelta osin eläkkeelle, asia on ymmärretty oikein.
Ehkä jonkinlainen kompromissi olisi, että eläkeikää nostetaan, mutta työaikaa lyhennetään muilla keinoin. Esimerkiksi yli kuusikymppiset ja nuoremmatkin siirtyisivät mielellään osa-aikaeläkkeelle. Olemalla toisella jalalla mukana työelämässä he ovat pakotettuja ainakin jossain määrin uusimaan vaatteitaan, ostamaan lounaita ja muutakin, mitä työelämässä oleva tarvitsee. Samalla kuitenkin työnantajat olisivat pakotettuja palkkaamaan osa-aikaeläkeläisten tilalle uusia työntekijöitä, vaikkakaan ei samassa määrin kuin jos vanhemmat työntekijät siirtyisivät kokopäiväisiksi eläkeläisiksi.
Väität, etteivät eläkeläiset paljon kuluta. Mihin sellainen väite mahtaa perustua?
Jos ihmisellä on rahaa, miksei hän sitä kuluttaisi, olipa eläkkeellä tai ei. Itse ajattelun nimenomaan päinvastoin eli eläkkeellä ei ole enää syitä säästää pahan päivän varalle, kun päivien luku alkaa vähentyä. Eläkeläisen kulutustottumukset voivat toki olla erilaisia kuin työssä käyvien.
Kapikin reissaa koko ajan ympäri maailmaa, mikä selvästi haittaa hänen osallistumistaan palstalle kirjoitteluun. Mullakin kuluu paljon enemmän kenkiä kuin työssä ollessa, kun tulee käveltyä paljon enemmän. On aikaa pläräillä netistä, kuinka kallis viini sopisi parhaiten jonkun fiinin ruuan kanssa. Eläkeläisellä on aikaa hoitaa puutarhaansa ja meilläkin on nykyään perunoita, salaatteja ja kukkia omasta takaa. Ei koko vuodeksi, mutta kesäksi. Multakauppiaat ovat tyytväisiä. Kainelaista remonttia on koko ajan, kun nyt on aikaa havaita vikaantuneet paikat. Eläkeläinen tarvitsee mysö älykännykät, tabletit ja muut hilavitkuttimet. Ainakin minusta tuntuu, etten tule enää toimeen ilman niitä. Kaikenlainen vapaa-ajan kulutus lisääntyy. Minusta tuntuu, että houktus törsäämiseen sen kun kasvaa, kun enemmän vapaa-aikaa. Tai sitä on ihan ylenmäärin. Pääkaupunkiseudun asukkina tulee välillä jopa ehdotettua vaimolle, että käytäiskö Tallinnassa syömässä. Ja jos on hyvät ilmat, niin sitten käydyksi. Sehän matkoineen ihan puoli-ilmaista, kun vertaa ravintolahintoja Helsingissä ja Tallinnassa, vaikka monet ruokapaikat Tallinnassa ovat ainakin minun makuun tosi hyviä.
Noinhan se juuri monella on, kuten kerroit, eli nyt kasvatat itse perunasi ja salaattisi sekä ennen kaikkea valmistat ruokasi itse sen sijaan, että kävisit viitenä päivänä viikossa lounastunnilla syömässä palkatun työvoiman valmistamaa ruokaa. Työmatkaliikenne jää kokonaan pois. Mitä eläkeläisten vaatetusta olen seurannut, ei nähtävästi ole ainakaan paineita uusia niitä sitä entiseen tahtiin. Varsinkin miehet ovat siitä yleensä iloisia. Parturi- ja kampaajakäyntejäkin voi harventaa.
Reissaatte ympäri maailmaa, mutta sekin kulutus on pois Suomen kansantaloudesta, kun suurin osa matkarahoistanne häviää ulkomaille. Tuo Tallinnan esimerkki kuvasi hyvin tilannetta.
Tuskinpa jättäisitte hankkimatta viihde-elektroniikkaa ja vastaavaa, vaikka olisitte työelämässäkin. Nyt teillä on vain enemmän aikaa hyödyntää sitä. Jos taitoa riittää, on aikaa korjailla taloakin omin käsin.
Rahan törsäys ulkomaille vähenisi kätevästi, jos meillä olisi vielä käytössä vanhan ajan talousinstrumentit, mutta kun maailma on kuuleman mukaan muuttunut niin, ettemme tarvitse enää edes hohtimia, niin menee ja tietää, mitä tässä enää tarvitaan.
Kulutustottumukset muuttuvat, mutta kuluttaminen ei vähene. Sitä mite paljon kulutus jakaantuu uudella tavalla kotimaiseen ja ulkomaiseen kulutukseen, en osaa sanoa, mutten usko, että siinä suuria eroja on. Ainoa kulutukseen vaikuttava asia on tulojen määrän muutos. Eläkkeet ovat yleensä pienempiä kuin palkkatulot, joten tämän verran kulutus vähenee. Toisaalta eläkeläiset ovat monasti aika velattomia eli asuntovarallisuuteen ja sitä kautta pankkien taseisiin ei enää uppoa samassa määrin rahaa kuin nuoremmilla. Tämä jää siis muuhun kulutukseen ja se huomioiden eläkeläisillä lienee aika tasasuhteisesti rahaa siihen muuhun kulutukseen kuin palkansaajillakin.
Ulkomaan matkailu on lisääntynyt yleisesti, niin eläkeläisillä kuin nuoremmillakin. Tilanteen luulisi olevan haaste suomalaisille yrityksille. Kannattaa miettiä, miten väki saadaan houkuteltua kotimaisiin ravintoloihin ja kotimaisiin matkailukohteisiin. Itse suosin kyllä matkailussa enemmän kotimaisuutta, mutta se johtuu pelkästään Lapin hulluudesta ja siihen liittyvistä vaellus-ja hiihtoharrastuksista. Palvelutarjonnassa olisi kyllä varsinkin kesäaikaan paljonkin petrattavaa ja ymmärrään hyvin sen, että jo pelkästään Tallinnan turistiystävällisyys vetää matkailijoita puoleensa.
Tähän liittyen tulikin mieleen, että meillä monet vastustavat autotonta keskustaa sen vuoksi, että se söisi elinkeinotoiminnan edellytyksiä. Niiden jotka ovat tätä mieltä, kannattaisi poiketa Tallinnan vanhassa kaupungissa, joka on lähes autoton, katsastamassa sitä, miten huonosti paikalliselle yritystoiminnalle on käynyt. Sesonkiaikaan tuo kaupunginosa kuhisee ihmispaljoudesta, jonka ei tarvitse köhiä pakokaasujen seassa.
Paitsi kirveelle, niin monelle muullekin asialle olisi Suomessa käyttöä. Esimerkiksi alan olla kypsä siihen, että ravintolaa tai muuta julkista paikkaa siivotaan silloin, kun siellä on asiakkaita. Toinen epäkohta koskee terasseja. Kuka hullu menee terassille hengittämään pakokaasuja, kun lähes moottoritie kulkee vieressä? Kaupunkien keskustat voisivat tosiaan olla autottomia.
Luultavasti autot keskustassa tuottavat tuloja paitsi yrityksille niin myös niille, jotka ovat pystyttäneet rahaa nielevät parkkimittarit joka jumalan tienkohtaan. Ja tietysti myös poliisi valvoo sitä kuuluisaa ylinopeutta ja mihinkä vielä ehditäänkään jahka Räsänen saa hommattua keskustoihin "peltitötteröt".
Myös se tuntuu vähintäänkin pöhlöltä, että moottoritien levyisille väylille asetaan 30 -40 km:n nopeusrajoitus. Luulisi, että alikulkut ja muut järjestelyt voisivat pitää tiet ajokelpoisina. Luultavasti Suomen turvallisin kaupunki, tai mikä lieneekään, on Orivesi. Oriveden ohi ajaessaan saa olla tarkkana nopeuden suhteen, kun rajoituksia on 80, 60, 50, 40, 30 ja sitten tien poskessa patrulleeraa virkaintoinen polisiisi. Luultavasti nopeusrajoitukset menee vielä sikäli ristiin, että 80 km/h alkaa ja taajama päättyy vasta sen jälkeen. Pitäisi käydä mittaamassa pylvään paikka, jotta voisi asian aivan varmaksi taata. Joka tapauksessa liikennemerkkien sijoittelu ja rajoitukset tuntuvat usein hatusta kiskotuilta. Aina ei voi olla varma siitäkään milloin merkin vaikutus alkaa ja milloin taas loppuu. Meno on maaliikenteessä on samaa luokkaa kuin ilmassakin. Kone voi hyvin olla maassa, vaikka ministeri luulee sen olevan ilmassa.
Nyt vaan kylmästi punikit oppositioon vinkumaan ja Suomi nousukiitoon???Näin on näreet???
Oletko tullut ajatelleeksi, että Suomen surkea tilanne johtuukin "punikkien" vähyydestä?
Urpilaisen aikaan velka kasvoi n. 27 miljardia.
-tosiaanko noin paljon ?
Kyllä se siltä näyttää.
Rinne enättää vielä velkaa kasvattaa vajaassa vuodessa n. 6 -7 miljardia.
Kun ei ole muuta kuin velkarahaa jolla maksellaan
mm.
-kehitysaputukea 1100 miljoonaa.
-Ay -jäsenmaksut ei vieläkäöän ole verolla> joitainnsatojamiljoonia tulisi.
-energiaa ostetaan huimia määriä
-edelleenkään ei kotimaan vesivoimaan ole tehty parannuksia
mm Vuotos , Kollaja , Sierilä, jne..
-muisteaan että 500 MWh vastaa öljynä jokatunti 50 000 litraa.
-turvetta voitaisiin tuplaten nostaa, vasta vuotuista kasvua vastaisi.
Ihan kuin ei haluttaisi hyviä asioita ottaa esille.
Kuin ammattitaito puuttuisi. Kun vihret & vasurit heti tyrmää ne, perustelematta.
n. 20 -25 % joudutaan jatkuvasti sähköenergiaakin ostamaan.
Jätteen poltto kuitenkin saatiin aikaiseksi.
Sekin oli kiven ja kannon alla.
Kun puhdistuslaitteet jo niin kehittyneet, olii kokonaisuuteen nähden
erittäin hyvä teko.
Joitain satoja megawatteja saadaan lämpönä ja sähkönä jätteenpoltossa.
Että,, kyllä meillä olsii hyviäkin asioita kun vain poliittinen tahto saataisiin siihen.
Se heti vaikuttaisi ullkomaan velkaan positiivisesti.
Eipä noilla sinun rahoitusehdotuksillasi ole eduskunnassa kovinkaan suurta kannatusta. Korkeintaan kehitysavun leikkaukselle voi löytyä kokonaisen puolueen eli persujen kannatus. Vesivoimaan ei satsaa enää mikään puolue, korkeintaan yksittäiset kansanedustajat.
Urpilainen on päässyt taloustilanteeseen nähden helpolla. Onko oppositio tehnyt hänelle ensimmäistäkään välikysymystä muusta asiasta kuin EU:n kriisimaiden tukemisesta? Tarmokkuuden puutteesta häntä ei ainakaan ole voitu syyttää.
Ay-jäsenmaksut verovähennysoikeus koskee suurin piirtein 2 miljoonaa palkansaajaa. Kokoomus lienee valmis heti oikeuden poistamaan. Keskustalaisista ja perussuomalaisilta olisi hyvä kuulla ryhdikäs ulostulo tämän asian suhteen, erityisesti niiltä yhteiskunnallisilta vaikuttajilta jotka ovat palkansaajien asemaa ajamassa eri instanseissa. Verovähennysetuhan realisoituu puoluekannasta riippumatta joulukuussa tilille ja eikun lahjaostoksille tukemaan kaupan alan bisnestä ja työpaikkoja sesonkina. Moni opiskelijakin saa varmasti jouluna työkokemusta ja särvintä leivän päälle tämän nerokkaan järjestelmän avulla joulun pyhinä ja alennusmyynneissä. Jos verovähennysetu poistetaan rahat menee tasan tarkkaan valtion molokin kitaan jälkiä jättämättä, niin pieni summa se on valtionbudjetissa. Mutta kun etu realisoituu jouluna kollektiivisesti palkansaajille on sillä hyvä sysäys kansantalouteen muutaman viikon ajaksi.
Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut verottaja huomioi edellisvuosien perusteella jo ennakonpidätysperusteissa lähettäessään alkuvuodesta verokortin. Näin ollen niiden vähennysoikeus ei realisoidu veronpalautuksena lopullisessa verotuksessa, eikä sitä kautta kasvata joulumyyntiä.
Lisäähän se verovähennys käteen jäävää tuloa ja joulunahan ja alennusmyynneissä kulutetaan. Saa palkansaajakin hiukan veroprosenttia alemmas, kulutetaan ja työllistetään toisia suomalaisia. Valtiovalta kyllä törsää muutaman satamilliä hetkessä, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Parempi vain antaa jakovaraa palkansaajille eikä mennä mukaan poliitikkojen kotkotuksiin. Onhan se nyt selvä, että sekin pieni alennus menee osaltaan joulumyyntiiin, ei kai kauppa tekisi muuten parempaa tiliä jouluna. Palkkaveroa ei kyllä voi enää kiristää muutenkaan, joten hyvää vetoapua ay-maksun verovähennysoikeus.
Ei verottaja voi mitenkään tietää muuta kuin edellisen vuoden tulot, kansantalous menisi täysin kiville jos mentäisiin sellaisella meiningillä markkinataloudessa että palkansaaja maksaa vakiona ay-maksuja verottajan oivallusten kymmeniä vuosia. Kyllä on dynamiikka aika hakusessa, jos meininki on se, että 30-50 vuotta painetaan samalla palkalla samassa työssä, veroviranomaisen arviopäätöksien mukaan. Ammatti vaihtuu aika useasti nykyaikana.
Ammattiyhdistysliikehän tuottaa jäsenmaksulla palveluja jäsenilleen aivan samalla tavalla kuin ek:n, yrittäjien Ym. järjestöt. Mikäs siinä kuin samanmielistä porukkaa touhuaa yhdessä ja välillä sovitaan palkka ja yhteistyösopimuksista neuvottelijoiden kesken. Niinhän ne Amerikassa sopivat on työntekijäunionit ja yrittäjien kihot.
Miten muka verovähennykset kulutetaan juuri joulunaikana ja alennusmyynneissä? Nehän saadaan joka kuukausi tai muulloin palkanmaksun yhteydessä eli tasaisesti ympäri vuoden?
Ei ihmisten palkat lisäänny merkittävästi vuodesta toiseen. Kyllä ne useimmilla pysyvät jokseenkin samalla tasolla peräkkäisinä vuosina, samoin kuin työmarkkinajärjestöjen maksutkin.
Yleisempää on, että palkka pienenee esimerkiksi työttömyysjaksojen takia. Tällainen veronmaksaja joutuu maksamaan joulukuussa mätkyjä niistä työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuista, jotka verottaja ennakkoveroprosenttia määrätessä arvioi ylisuuriksi.
Itse asiassa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksu voitaisiin liittää verottajan virkansa puolesta tekemään tulonhankkimisvähennykseen, johon jo aiemmin verotuksen yksinkertaistamisen verukkeella siirrettiin kuluja, jotka ennen piti eritellä ja joista piti lähettää kuitit verottajalle veroilmoituksen mukana.
Tai mistä me tiedämme, vaikka valtio olisi niin juoni, että olisi siten tavallaan tehnytkin. Antaa muka vähentää työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksu erikseen, mutta pitää tulonhankkimisvähennyksen ylärajaa vastaavalla summalla alempana kuin muuten pitäisi.
Matkakuluvähennyksiä verottaja ei huomioi ennakkoon ja siksi valtaosa veronpalautuksista koostuukin juuri matkakuluista.
Joulukaupan aikaan tapahtuu merkittävää myynninlisäystä.. Kyllä täällä ollaan hakoteilla. Kaupanliitto voi vääntää rautalangasta.
Niin tapahtuu. Joululahjoja ja -ruokia ostetaan ja joulun jälkeen käydään alennusmyynneissä, vaikka olisi saatu veromätkyjäkin.
Kaikki verolle tasapuolisesti, koskee silloin Ay -jäsenmaksuja.
Miksi edes olla vapaamatkustajia.
Kun valtio perustuu verotukseen, sillä elämiseen ja olemiseen.
'
"kokokansa on verolle pantava"
Oikeusvaltiossa verotus pitäsi koskea kaikkia, myös presidenttejä.
Hekin lusmuilee verotta, veroeuroja käyttäen.
Se on väärin ja paha epäkohta demokraattisessa maassa.
Kataisen feikkaaminen Tujusen ohjeiden mukaan sai nolon lopun. Jyrki Katainen joutui rotan tapaan jättämään uppoavan laivan.
Muistattehan yhden tosiasian: Olen kolmekymmentä vuotta arvioinut ihmisiä heidän tekemistensä perusteella!