Ajoin ensimmäistä kertaa karille viikonloppuna. Mitä toimenpiteitä tulisi tehdä sen jälkeen? Asiallisia kommentteja ja neuvoja kaivataan.
Lähestyin sataamaa noin 2-3 solmun vauhdilla moottorilla milloin köli kolahti kiveen. Jäin kiinni ja yritin moottorilla päästä pois. Silloin alkoi ottamaan myös peräsin kiinni kiviin ja ohjauspinnasta tunsin kuinka peräsin kolisi moneen otteeseen. Lopulta pääsimme irti toisen veneen ansiosta, joka tuli nykäisemään meidät irti. Rantauduin saareen ja katsoin, ettei pilssiin tullut vettä vetolaitteen kautta, eikä kölin ruuveista eikä muualtakaan. Sukelsin maskin kanssa katsomaan pohjaa, köliä, vetolaitetta, potkuria sekä peräsintä. En löytänyt silmin havaittavia naarmuja muuta kuin 30cm korkeudelta kölin alapinnassa. Myös peräsimen alapään pinta oli rouhiintunut hieman ja lasikuitua oli tullut esiin.
Köli on kiinni 8 pultilla ja muistaakseni kölin takaosan kiinnitys lasikuiturunkoon on tehty niin, että lasikuitu joustaa hieman mahdollisessa törmäyksessä antaen hieman anteeksi eikä murru heti pienimmästä rasituksesta. Köli umpirautaa.
Mitä asioita minun tulisi ottaa nyt huomioon? Nostanko veneen nyt vai vasta syksyllä tarkastaekseni tarkemmin vauriot? Peräsimen maalikerros ja lasikuitu alapinnasta on nyt rouhiintunut hieman esiin. Imeekö se vettä ja peräsin halkeaa seuraavana talvena? Masto resonoi tuulessa mastosatulan ja vanttien kautta runkoon aiheuttaen sähkömoottorin kaltaisen huminan sisätiloihin. Nyt resonaatio tuntui voimistuneen (resonointia ilmeni kyllä jo viime kautena). Masto ei mene katosta läpi, vaan kiinnittyy kannen päällä omaan satulaansa. Olisiko maston kiinnitys / satula voinut vaurioitua tuossa vauhdissa? Kölin kiinnityksestä tarkistan pulttien kireyden? Eniten pelottaa ajatus, että hauras lasikuituperäsin sai sivuttaissuuntaista rasitusta ja hajoaa pahemmassa kelissä. Veneen malli Aphrodite 25 vuodelta 1979. Kokeneempien veneilijöiden neuvot olisi nyt tarpeeseen! Kiitos etukäteen.
Lähestyin sataamaa noin 2-3 solmun vauhdilla moottorilla milloin köli kolahti kiveen. Jäin kiinni ja yritin moottorilla päästä pois. Silloin alkoi ottamaan myös peräsin kiinni kiviin ja ohjauspinnasta tunsin kuinka peräsin kolisi moneen otteeseen. Lopulta pääsimme irti toisen veneen ansiosta, joka tuli nykäisemään meidät irti. Rantauduin saareen ja katsoin, ettei pilssiin tullut vettä vetolaitteen kautta, eikä kölin ruuveista eikä muualtakaan. Sukelsin maskin kanssa katsomaan pohjaa, köliä, vetolaitetta, potkuria sekä peräsintä. En löytänyt silmin havaittavia naarmuja muuta kuin 30cm korkeudelta kölin alapinnassa. Myös peräsimen alapään pinta oli rouhiintunut hieman ja lasikuitua oli tullut esiin.
Köli on kiinni 8 pultilla ja muistaakseni kölin takaosan kiinnitys lasikuiturunkoon on tehty niin, että lasikuitu joustaa hieman mahdollisessa törmäyksessä antaen hieman anteeksi eikä murru heti pienimmästä rasituksesta. Köli umpirautaa.
Mitä asioita minun tulisi ottaa nyt huomioon? Nostanko veneen nyt vai vasta syksyllä tarkastaekseni tarkemmin vauriot? Peräsimen maalikerros ja lasikuitu alapinnasta on nyt rouhiintunut hieman esiin. Imeekö se vettä ja peräsin halkeaa seuraavana talvena? Masto resonoi tuulessa mastosatulan ja vanttien kautta runkoon aiheuttaen sähkömoottorin kaltaisen huminan sisätiloihin. Nyt resonaatio tuntui voimistuneen (resonointia ilmeni kyllä jo viime kautena). Masto ei mene katosta läpi, vaan kiinnittyy kannen päällä omaan satulaansa. Olisiko maston kiinnitys / satula voinut vaurioitua tuossa vauhdissa? Kölin kiinnityksestä tarkistan pulttien kireyden? Eniten pelottaa ajatus, että hauras lasikuituperäsin sai sivuttaissuuntaista rasitusta ja hajoaa pahemmassa kelissä. Veneen malli Aphrodite 25 vuodelta 1979. Kokeneempien veneilijöiden neuvot olisi nyt tarpeeseen! Kiitos etukäteen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Sinällään mastokin voi vaurioitua ja sen kiinnitykset. Mastonjalkahan on tuettuna varmaan putkella köliin, joka nousee ylöspäin kiven osuessaan. Näin masto myös hyppää. Eli on voinut rikkoutua pintoja rustien kiinnityskohdista ja mastonjalan tuntumasta. Sen lisäksi voi särkyä/tod.näk. särkyy kölin ympäriltä pohjaa, vaikka näkyviä vaurioita ei olisikaan. Mutta koska vauhtisi oli 2-3 solmua tuskin mitään vaurioita ei ole tapahtunut rakenteille noita gelcoat vaurioita lukuunottamatta. Minä nostaisin ylös ettei vety kauden aikana. Jos sinulla on vakuutus niin eikun pajalle.
Vakuutus on voimassa. Mastonjalkaa ei mielestäni ole tuettu köliin, koska sisällä ei ole minkäänlaista putkea maston alapuolella.
Ottaisin yhteyttä omaan vakuutusyhtiöön ja kertoisin heille miten on käynyt ja mitä havaintoja. He sitten tekevät omalla asiantuntemuksellaan ja maksajana päätöksen. Sitten jos et ole tyytyväinen vakuutusyhtiösi päätökseen/ehdotukseen tms niin voi alkaa miettimään jatkotoimenpiteitä.
Ei auta, vene ylös ja vahingot syyniin. Voi paljastua myös aikaisempia vikoja...
Kun on nopea, sen voi saada veteenkin vielä täksi kaudeksi. Kokeile Inkoolaista G-telakkaa, siellä voi olla nyt tilaa ja tekijöitäkin.
En suosittele tarpeetonta veneilykauden pilaamista! Olin itse leeveneeseen yhteydessä (loman ensimmäinen viikonloppu silloin) ja otin muutamat valokuvat murtuneista kölipalkeista (BENETEAU!). Sain ohjeet että lomaa voi jatkaa. Kesän jälkeen ylös ja korjaukseen. Soita korjaajalle ja keskustele asiasta. Sinuna en heti lähtisi korjailemaan. Me sentään kilautettiin yli kuutta solmua kivelle!
Jos saat sieltä KIRJALLISEN luvan purjehtia tämän kauden ottamatta venettä heti korjaukseen niin siitä vaan.
Muutoin sanovat syksyllä että eivät korvaa mitään, koska suurin osa vaurioista on syntynyt koska paattia ei otettu heti kuiville.
Luotettavan korjaajan kanssa voi asiasta sopia. Ja myös sen vahinkoilmoituksen tehdä. Jos haluaa alkukauteen ylimääräisiä kustannuksia, niin vene ylös vaan ja maalailemaan. Kyllä se meilläkin peräsimen alareuna hieman kolhua sai, ei tosin paljon. Sekin hoitui muun korjauksen aikana. Luulisi että sen peräsimen laakereiden kunnon voi kokeilla ilman että sen baatin ylös nostaa...
Koska kyseessä on pikkukolhu, minä jatkaisin kautta mutta nostaisin veneen ajoissa syksyllä, jotta runko/peräsin ehtii kuivaa muutaman viikon ennen pakkasia JOS vettä on rakenteeseen päässyt. Korjailut sitten talvella tai keväällä.
Noin hiljaisella vauhdilla saatat kyllä selvitä ilman mitään vaurioita. Itse nostaisin sen vasta syksyllä, jos ei sisällä eikä ulkona näy kölirakenteissa jälkiä, kuten halkeamia. Vaikka peräsimen kärki olisi nirhautunut, niin veikkaisin, että senkin korjaus voi odottaa syksyyn. Tietysti voi veneen nostaa viikoksi, kuivattaa ja hioa nirhautuneen kohdan ja vetäistä muutaman kerroksen epoksiprimeria.
Perheen kanssa aikoinaan vetäistiin useamman kerran kiville, kerran piti nostaa ylös kun tuli vettä sisään. Toisen kerran guy 27:lla oli liian tiukka luovi loiston ohi, köli otti kiveen ehkä 3 solmun vauhdilla ja ajauduttiin lopulta keula suoraan päin loistoa. Ei tullut vaurioita.
Vakuutusyhtiölle voi tarpeen tullen kertoa kämmin käyneen syksyllä ennen veneen nostoa.
Hyvä Bossu, vakuutuspetos onkin hyvä neuvo. Paitsi että se on rikos, niin siitä toivottavasti jäisi myös kiinni, tarkastaja näkee aika helposti jäljistä että nirhaumat on lillinyt vedessä kuukausikaupalla.
Vakuutusyhtiöt on sopimusrikkomuksillaan aiheuttaneet mun läheisille niin paljon kärsimystä, etten tunne pienestä kotiinpäinvedosta minkäänlaisia omantunnonpistoksia.
En oikein ymmärrä tuota logiikkaa. Et sinä tee kiusaa vakuutusyhtiölle koska kustannukset tuleva ain avakuutettujen maksettavaksi. Petoksesta kärsimme me, muut vakuutuksen ottajat, suurempina maksuina.
Kyse on periaatteesta:kun vakuutusyhtiöt on epäreiluja, miksi asiakkaatkaan olisivat reiluja? En laskeskellut tätä oman etuni kannalta. Parasta olisi, jos kaikki olisivat reiluja, mutta kyllä sen pitäisi lähteä vakuutusyhtiöistä.
Jos on tapahtunut sopimusrikkomus, Suomi on oikeusvaltio ja voit viedä asian oikeuteen. On väärin (ja rikos) maksattaa katkeruuttaan muilla vakuutuksenottajilla. Sama logiikka kuin että jos saat itse turpaasi niin vedät ensimmäistä vastaantulijaa turpaan.
Ymmärrän tuon logiikan, mutta en pidä siitä, että me muut kärsimme.
Jos seurataan rahavirtaa, niin sinä saat taloudellista etua, joka on pois meidän kaikkien lompakosta.
Kun kerran ajat takaa reiluutta, niin voisit itse näyttää esimerkkiä. Se, että maksattaa omia laskuja muilla ei ole reilua. Taitaa olla niin, että haluat perustella itsellesi sen, miksi varastat.
Mitä, jos käyttäisit vaikka vanhaa työläisen selkänahka-argumentaatiota. Siinä sentään lähdetään suoraan toimintaan eikä vedota mihinkään reiluuteen vaan joukkovoimaan. Olisi hiukan uskottavampaa.
Taidat olla aloittelija. 1979 veneellä on käyty kivillä monta kertaa ja oma kokemuksesi on lähinnä normaali pohjakosketus. Normaalistihan käy niin että perinteisissä köliveneissä (ei bulbi köli) vene nyökkää eteen päin ja vene kiipeä kölin etureunaa kivelle jolla sitten kellutaan.
Mikään vakuutusyhtiö ei maksa ko. ikäisen veneenpohjan korjauksia vaan antaa sen tonnin minkä arvoinen veneesi on jos haluat siitä luopua. Peräsimeen kannattaa syksyllä porata reikä pohjaan ja laskea vedet pois. Mikäli vettä tulee enemmälti niin silloin on kyse jo pitemmän ajan ongelmista ja peräsin kannatta halkaista ja katsoa mitä se on syönyt.
Tällaista sattuu. Mitä missäkin vaiheessa kannatta tehdä, riippuu omista kesänvieton suunnitelmista. Asian perusteellisen selvityksen lykkääminen synnyttänee kuitenkin ikävän epätietoisuuden tunteen.
Itsekin karille ajaneena kiinnittäisin kuvauksen perusteella huomiota kahteen seikkaan, jos joudut lykkäämään korjausta. Peräsin ja sen laakerointi huolestuttaisi eniten. Kiinnitä pinna mahdollisimman tukevasti ja sukella uudestaan veteen tyynessä kelissä tutkimaan mahdollista välystä. Toinen seikka on kölipulttien mahdollinen vuoto varsinkin jälkeen kun olet purjehtinut kovemmassa kelissä.
Ei ne vantit ääntä pidä vaan ohut köysi joka kannataa puomia.
Ei tuollaisen pikkukolhun jälkeen tarvitse huolestua jos peräsin toimii.
Köliin ei tule mitään vaurioita tuolla vauhdilla pienellä veneellä.
No miten ne laakerit kolauksesta löystyisivät??? Peräsinlaakerit kuluvat ajan kanssa, ei törmäilyissä. Vai onko jossain veneessä sellainen rakenne että peräsinlaakerin kiinnitys saattaisi kolauksesta löystyä?
Kuten jo moni on sanonut, niin tuskin mitään vaurioita sait aikaan tuolla vauhdilla. Miten peräsin on vääntyillyt irroitushommissa, sitä emme tiedä. Kuten todettua, peräsin on tehty kahdesta toisiinsa liitetystä puoliskosta, joiden välissä on peräsinakselin kiinnitys. Näkyykö akselin juuressa (peräsimen yläpinnassa) mitään vauriota? Kun peräsinlavasta vääntää niin onko "yhtä puuta" peräsin ja akseli?
Vesiperäsimiä on syksyllä suuressa osassa purkkareita. Omassa on peräsimen alapinnassa vedentyhjennysproppuja ja aina sieltä vähän vettä tippuu kun ne avaa syksyisin. Vettä täynnä oleva peräsin hajoaa ennenpitkää talvipakkasten ansiosta.
Kölipultit ja niiden kiinnitysalue alle kolmen solmun pohjakosketuksessa eivät saa vaurioitua, tai sitten veneessä on vanhaa vikaa ja paljon!
Jos akseli menee peräsimen sisään, on peräsimessä aina enemmän tai vähemmän vettä, jonka takia peräsimeen tulee porata reiät. Tämä koskee myös aivan uusia veneitä.
Laakerit ovat metallia. Metalli muuttaa muotoaan iskusta. Kuulat painavat laakerin reunoja ulospäin ja laakeri väljenee.
No siten ne laakerit kolauksesta löystyvät
Ei pidä paikkaansa tämä laakerien muodon muutos ainakaan vierintälaakereiden osalta koska niiden materiaali on laadukkaissa laakereissa niin kovaa että se murtuu kun rasitus on liian suuri.
Muotoaan ne ei muuta kuin kulumalla.
Aphrodite 25 on kaikesta päätellen tukevasti tehty vanhempi skandivene. Kyllä se ilman minkäänlaisia vakavampia vaurioita 2-3 solmun tällin kestää, ellei epäonni todella on potkinut. Jollei ulkoisia vaurioita näe, siirtäsiin jatkotutkimukset syksyyn ja jatkaisin selailua ilman mitään omantunnontuskia.
Vai että kuulalaakereita peräsinakselilla :-o
Ei syytä paniikkiin. Tuommoisia karilleajoja on arkipäivää meillä Vaasassa. Ensi keväänä peität narmut. Vene kestää!