Suomesta täytyy huolehtia kokonaisuudessaan. Se on keskustan yhteiskunnallinen tehtävä ja keskustan on rohkeasti oltava se puolue, jotka aidosti pitää maakuntien, alueiden ja ihmisten puolta.
Valtion roolia ei enää pidetä kovin mittavana elinkeinopoliittisesti, mutta kuitenkin se kanavoi huomattavasti resursseja eri aloille.
Valtion roolia ei enää pidetä kovin mittavana elinkeinopoliittisesti, mutta kuitenkin se kanavoi huomattavasti resursseja eri aloille.
Vastaukset 10
Vanhimmat
kestämätön, häntä heiluttaa koiraa!
Juuri noinhan se tlanne tällä hetkellä on. Maakuntien edustajien tulisi ihan oikeasti rikkoa puoluerajat ja aloittaa yhteistyö.
Keskusta olisi luontevin aloitteentekijä yhteistyön saamiseksi käyntiin.
Helsingin vaikutusvalta on kasvanut suhteettoman suureksi. Tsadin paikallisaviisikin virkaveljeni lailla pörhistelee kuin riikinkukko soitimella;-))
onkin nykytilaan maakunnissa !
niinkin sanoa, puoluekenttä on hyvin hajanainen.
vallankäytöstä 100 prosenttia pääkaupunkiseudulla!
Kepu on ollut puolue, joka on pitänyt maakuntien ja alueiden puolta. Se ei ole kuitenkaan sama asia kuin ihmisten etujen ajaminen.
Ihmisten elintaso ei koostu ja parene siitä, missä maakunnassa ja alueella he asuvat. Kukaan ei elä asuinpaikastaan. Sen vuoksi politiikan lähtökohtana pitää olle ihmisten tarpeista huolehtinen eikä alueiden tarpeista. Tällaisina aikoina, jolloin ihmiset haluavat hyvää elintasoa ja kun ihmisille ei selvästikään riitä vain matala maja ja jokapäiväinen leipä, joudutaan ponnistelemaan muilla tavoin kuin joskus taannoin maatalousvaltaisessa yhteiskunnassa on totuttu tekemään. Tietysti sille, joka haluaa ottaa mallia kalastaja Pentti Linkolan vaatimattomasta elämäntavasta, se hänelle suotakoon.
Valtaosalle ihmisistä taas on tärkeää se, miten hyvin elinkeinoelämme onnistuu tuottamaan lisäarvoa ja uutta jakovaraa. Se on epäilemättä talouden oravanpyörä, mutta sille ihmiset ovat elintasojuoksussaan itsensä altistaneet. Silloin joudutaan tinkimään suuresti maakuntien ja aleuiden elättämisestä ja on keskityttävä pelkästään ihmisiin. Tätä kutsutaan markkinataloudeksi ja siinä ihmisten onni riippuu yritystoiminnan onnistumisista ja sitä kautta työtilaisuuksien määrästä. Yritykset eivät taas ota kuuleviin korviinsa minkään puolueen aluepoliittisia vaatimuksia vaan ne tekevät ratkaisunsa pelkästään liiketaloudellisin perustein. Ihmisen on seuratta niiden perässä kuin hai laivaa, jos haluaa kohottaa elintasoaan. Jos yhteiskunta pakottaa ihmiset ja yritykset johonkin toisenlaiseen malliin, kyse on suunnitelmataloudesta, josta on välillä käytetty myös ilkeää nimitystä, sosialismi. Kukapa maakunnan talonpojan perillinen haluaisi mieltää itseään sosialistiksi. Juuri siksi Kepu käyttää asiasta nimitystä aluepolitiikka, koska siinä ei ole yhtään rumaa s-kirjainta.
Suomesta ei markkinataloudessa voi huolehtia kokonaan. Huolenpito siis keskitetään ihmisiin ja yrityksiin. Ja koska kovasti näyttää siltä, että yritykset haluavat sijoittua suurelta osin pääkaupunkiseudulle ja eteläisen Suomen taajamiin, sinne pakkautuu niiden perässä myös ihmisiä. Ne seuraavat tässä vain yrityksiä - kuin hai laivaa.
Helsingissä asuu noin joka kymmenes suomalainen. Pääkaupunkiseudulle meitä on jo noin joka viides ja pääkaupunkiseudun työnkäyntiaölueella luultavasti noin joka neljäs tai ehkä peräti joka kolmas. Uudenmaan maakunnassa on kolmasosa Suomen kaikista työpaikoista. Jos yritykset ja ihmiset olisivat kovin painavia, Suomi laskisi Uudenmaan kohdalla alaspäin ja pohjoinen Suomi kohoaisi ylös niin kuin uppoavan laivan perä.
Jos Kepu alkaa sorkkia elinkeinoelämää, se on juuri sitä s-sanalla alkavaa toimintaa, mitä on häveliästä edes sanoa ääneen. On tietysti erikosta, että suunnitelmataloudelliset vaatimukset yhä enemmän tulevat siitä suunnasta, missä niitä taannoin melkeinpä eniten vastustettiin.
tuottaa, kuluttaa mittaamattomat määrät luonnovaroja ja tuotaa paskaa, oikea tuotanto syntyy ihan muualla kuin Helsingissä. Helsingissä palkansaajan palkka tulee verovaroista tai siitä voitosta, jonka yhtiö tekee, kun se myy maakunnassa tuotettua tavaraa. Valtio on tukenut pääkaupunkia myös lahjoittamalla halpaa energiaa. Vanhana jäänteenä pääkaupunki on saanut ostaa maakaasua verotta. Siitä meille kaupungin asukkaille on tietysti hyötyä. Kun Helsingin energialaitos tuottaa voittoa 300 miljoonaa vuodessa, voidaan kunnallisvero pitää alhaalla.
Se vaatimaton Pentti Linkolalainen elämäntapa on ihmisen kannalta onnellisempi kuin se kaupunkilainen elämäntapa mitä sinä edustat.
Sen huomaa sinun kirjoituksistasi, että sinulta puuttuu jotakin.
Niin, Linkolahan vastustaa soiden ojituksia, tehomaataloutta, metsien hoitamista nykyiseen tyyliin, kaikkea prosessiteollisuutta jne. Linkola on mm. pitänyt Suomen soiden ojittamista ja turpeen polttoa maailman suurimpana ympäristörikoksena. Eli keskustalaisia linjauksia?
Linkola muuten pitää homoseksuaalisuutta positiivisena asiana.
yhteiskunnan tukeen että pysyi hengissä, idealismi harvoin elättää ketään..