Pelargoniat puhuvat

On se ihmeellistä, kuinka Jumala puhuu jokapäiväisissä ja rutiininomaisissa asioissa. Mä katsoin kuistilla pelargonioita, ´pelakuita´, jotka olivat koreissa rivissä vierestysten.

Se yksi mua ihmetytti jo eilen. Kuinka se oli niin ylväänä ja aivan suorana. Sen kukinto oli pieni. Sen varsi minua puhutti: tuossa on sellainen kukka, joka seisoo selkä suorana ja uskollisena. Se pitää päänsä pystyssä. Sillä ei ole kaunein kukinto, sitä se ei voinut esitellä. Mutta sen ryhti, sisäinen voima, se näkyy ja se erottuu.

Aivan vasemmalla, siinä olivat ne, jotka olivat taipuneet. Nämä kukat selvästi kääntyivät valoa kohden. Ryhti ei ollut sama, mutta siinä ne olivat. Taipuneina, pyytäen koko olemuksellaan valoa. Kukinnot ovat kauniit, silti niiden selkä on taivutettu.

Minua ilahdutti erityisesti tuo yksi ja suora yksilö. Kunpa voisin olla tuollainen, aina rehellinen ja uskollinen kaikissa teoissani. Kaikissa sanoissani.

Kun katsoin niitä kauniita, jotka olivat taipuneet, ymmärsin jotain. Jumalalla on valtavan suuri kukkatarha. Siellä on niin paljon kauniita kukkia. Varret ovat taipuneet. On niin monta asiaa, jotka ovat mielen musertaneet.

Ja Herra puhui mulle tätä: mene sinä ja nosta niitä taipuneita. Tue niitä, helli erityisen paljon. Tuhlaa rakkauttasi heikkojen puolesta. Nosta, älä paina.

Ymmärsin, että itse olen tuo alaspainettu niin useasti. Ymmärsin, että Verilähteelle tultuani olen kuin tuo ylväs ja kaunis pelargonia. Se lähde on uskomattoman ihmeellinen, siellä puhdistuu huono omatunto. Loppujen lopuksi, kenenkä luokse sitä menisi ja pakenisi, jos ei nyt Jeesuksen syliin.

Mielenkiinnolla nyt katselen kesän ajan näitä kukkia. En minä niistä mitään ennusmerkkejä hae itselleni. Katselenpa muuten vain. Ehkäpä saan oppia jotakin uutta taas näistä elämän tärkeimmistä asioista.

Ps. Onkohan ihminen tullut höperöksi, kun kaikki mitä ympärillä tapahtuu alkaa elää ikäänkuin Jumala puhuisi ja tahtoisi kertoa jotakin? Tosin Jeesus käytti paljon kuvakieltä, kertoi asioista, jotka koskettivat aikansa ihmisiä. Mutta onhan Herra sama tänäänkin. Puhuu, mitä puhuu. Korvat pitää laittaa auki!


Iloisesti,

Brita
0<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Brita Kajsa kirjoitti:

On se ihmeellistä, kuinka Jumala puhuu jokapäiväisissä ja rutiininomaisissa asioissa. Mä katsoin kuistilla pelargonioita, ´pelakuita´, jotka olivat koreissa rivissä vierestysten.

Se yksi mua ihmetytti jo eilen. Kuinka se oli niin ylväänä ja aivan suorana. Sen kukinto oli pieni. Sen varsi minua puhutti: tuossa on sellainen kukka, joka seisoo selkä suorana ja uskollisena. Se pitää päänsä pystyssä. Sillä ei ole kaunein kukinto, sitä se ei voinut esitellä. Mutta sen ryhti, sisäinen voima, se näkyy ja se erottuu.

Aivan vasemmalla, siinä olivat ne, jotka olivat taipuneet. Nämä kukat selvästi kääntyivät valoa kohden. Ryhti ei ollut sama, mutta siinä ne olivat. Taipuneina, pyytäen koko olemuksellaan valoa. Kukinnot ovat kauniit, silti niiden selkä on taivutettu.

Minua ilahdutti erityisesti tuo yksi ja suora yksilö. Kunpa voisin olla tuollainen, aina rehellinen ja uskollinen kaikissa teoissani. Kaikissa sanoissani.

Kun katsoin niitä kauniita, jotka olivat taipuneet, ymmärsin jotain. Jumalalla on valtavan suuri kukkatarha. Siellä on niin paljon kauniita kukkia. Varret ovat taipuneet. On niin monta asiaa, jotka ovat mielen musertaneet.

Ja Herra puhui mulle tätä: mene sinä ja nosta niitä taipuneita. Tue niitä, helli erityisen paljon. Tuhlaa rakkauttasi heikkojen puolesta. Nosta, älä paina.

Ymmärsin, että itse olen tuo alaspainettu niin useasti. Ymmärsin, että Verilähteelle tultuani olen kuin tuo ylväs ja kaunis pelargonia. Se lähde on uskomattoman ihmeellinen, siellä puhdistuu huono omatunto. Loppujen lopuksi, kenenkä luokse sitä menisi ja pakenisi, jos ei nyt Jeesuksen syliin.

Mielenkiinnolla nyt katselen kesän ajan näitä kukkia. En minä niistä mitään ennusmerkkejä hae itselleni. Katselenpa muuten vain. Ehkäpä saan oppia jotakin uutta taas näistä elämän tärkeimmistä asioista.

Ps. Onkohan ihminen tullut höperöksi, kun kaikki mitä ympärillä tapahtuu alkaa elää ikäänkuin Jumala puhuisi ja tahtoisi kertoa jotakin? Tosin Jeesus käytti paljon kuvakieltä, kertoi asioista, jotka koskettivat aikansa ihmisiä. Mutta onhan Herra sama tänäänkin. Puhuu, mitä puhuu. Korvat pitää laittaa auki!


Iloisesti,

Brita

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu