Haluaisin tietää, kuinka moni on kokenut saaneensa apua psykologilta ja missä määrin.
Kyselen, koska harkitsen psykologian opiskelun aloittamista tavoitteenani siis lopulta tulla päteväksi psykologiksi. Omakohtainen kokemukseni psykologeista on varsin rajoittunut, ja tahtoisin saada selville, kuinka paljon ihmisille on hyötyä psykologisista terapioista ja muista. En tahtoisi tuhlata resurssejani sellaisen alan opiskeluun, jolla en pystykään oikeasti auttamaan ihmisiä ongelmissaan.
Kiitokset asiallisista vastauksista!
Kyselen, koska harkitsen psykologian opiskelun aloittamista tavoitteenani siis lopulta tulla päteväksi psykologiksi. Omakohtainen kokemukseni psykologeista on varsin rajoittunut, ja tahtoisin saada selville, kuinka paljon ihmisille on hyötyä psykologisista terapioista ja muista. En tahtoisi tuhlata resurssejani sellaisen alan opiskeluun, jolla en pystykään oikeasti auttamaan ihmisiä ongelmissaan.
Kiitokset asiallisista vastauksista!
Vastaukset 17
Vanhimmat
Ei psykologi yleensä pysty auttamaan. Kuitenkin uraa kannattaa harkita, koska koulutuksen saanut henkilö voi hakeutua moneenkin turvalliseen paikkaan töihin. Tuloksen tai ammattitaidon perään ei juuri kysellä, virheitä ei voi tehdä ja palkka on kohtuullinen. Konsulttina voi tienata sievoiset summat. Psykologin tarvitsee pyöritellä sanoja suussaan sanomatta mitään. Valitusta työpaikasta riippuen voi joutua muotoilemaan virallisempiakin lausuntoja, joiden kuuluu myötäillä tilaajan/maksajan toivomuksia. Jos uraa harkitseva todella haluaa auttaa ihmisiä, kannattaa ryhtyä hoitajaksi tai lääkäriksi.
Ja mihinkähän mielipiteesi perustuu?
Oletko mahdollisesti pyrkinyt psykologiaa lukemaan, mutta et päässyt?
daa daa daa: lle
Hypnoosi on osoittanut, että ihmisessä itsessään on parantavat voimat. Kaikessa terpiassa loppujen lopuksi ihminen itse parantaa itsensä. Eli ihmisellä on oltava vahva motiivi auttaa itseään.
gjeiguierojgrk
Minusta daa daa daa vaikuttaa ammattipsykologilta.
Psykologiaa opiskeleva luokkatoverini sanoi: ”psykologia on ihan mätää. Voi sanoa asiakkaalle, mikä häntä vaivaa, mutta ei voi tehdä mitään.”
Olen saanut apua psykoterapiasta. Kävin Kelan kustantaman kolmen vuoden terapian.
Olen myöskin lukenut itseni psykologian kandinaatiksi, mutta en ole koskaan harjoittanut psykoterapiaa koska minulla itselläni on mielenterveysonglemia ja olisi eettisesti väärin hoitaa muita tilanteessani.
Tiedäthän miten psykoterapia toimii? Se muuttaa yhtälailla synaptisia yhteyksiä kuin lääkkeetkin ja lääkkeiden kanssa psykoterapiassa saadaan paras apu. Psykoterapia ei kerro potilaalle totuuksia eikä potilas löydä totuuksia terapiassa vaan psykoterapia avaa potilaan "lukkiutuneita" tapoja ajatella itsestään ja muista tai koko maailmankuvan muutosta. Yhtä hyvin myös filosofi voisi keskustella potilaan kanssa ja saada positiivisen muutoksen aikaan potilaassa. Terapeutti siis tukee potilaan muutosta ja ei lähde missään vaiheessa myötäilemään potilaan tarinointia vaan kyseenalaistaa ja tarjoaa empatiaa sekä vaihtoehtoja.
Psykoterapioita on monia ja tällä hetkellä ymmärtääkseni kognitiivinen psykoterapia koetaan tehokkaimmaksi.
Te jotka pidätte psykiatriaa kusetuksena ja toimimattomana, olette kokeneet että terapia ei auta, ja syy on just tuo, eli kun ette usko siihen niin ei siitä tietenkään ole apua.
Kyllä siitä voi olla apua mutta minä näen sekä psykiatrian että psykologilla käynnin liian yksipuolisena. Ihmisen mielenterveyden ongelmat ovat vahvasti linkittyneen ympäristöön ja elämäntilanteisiin, jolloin myös psykologin toimiston ulkopuolella pitäisi myös tapahtua muutoksia. Olen myös sitä mieltä että jos ihmisellä on valmiiksi mahdollisuus terveisiin ihmissuhteisiin niin ammattihenkilön kanssa puhuminen ei ole tarpeellista. Psykologi on myös niille hyvä, jotka eivät osaa kysyä itseltään "miksi minä teen tai tunnen näin" vaan siihen tarvitaan ulkopuolinen ihminen kysymään sitä.
Olen saanut merkittävää apua psykologilta ja psykoterapeutilta. Suosittelen kognitiivista suuntaumista :)
Olen itse saanut apua psykoterapiasta. Pääsin sen avulla lähes täysin eroon usein elämääni haitanneesta estyneisyydestä ja sosiaalisten tilanteiden pelosta. Koen että asia oli merkittävää.
Mutta en voi sanoa mikä on oikea vaihtoehto toiselle ihmiselle koska olemme kaikki yksilöitä. Joillekin terapia ym. eivät vaan toimi.
Hyville terapeuteille on kuitenkin aina tarvetta, joten kannatan aloittajan ideaa hakeutua koulutukseen!
Ei todellakaan kannata hakeutua minkään psykiatrisen alan koulutukseen. Saa varmasti vihat niskaansa.
Mutta jos ala ja ihmisten auttaminen oikeasti kiinnostaa, vihankin kestää.
Kyllä mielestäni olen saanut apua. Kokemusta tosin on vain yhdestä tunnista. Aikani ruikutettuani psykiatri kohotti ääntään ja paukautti "LOPETA SE!!!" Niinhän se menee. Lopettaa vaan tuhoavan käytöksen. Niin helppoa se oikeasti on. Nyt kuulen aina tuon äänen kun mopo meinaa karata käsistä.
Anteeksi. Siis psykologi ei psykiatri.
Aika outo reaktio mun mielestä. Ekan tunnin perusteella?
Voi jestas mikä urpo toi sun psykologi. Tee valitus ihmeessä ja vaihda toiseen. Ei psykologin kuulu menettää malttiaan ja kilahtaa asiakkaalle. Sitä paitsi aika paska neuvo.
"mulla on unettomuutta", "no vittu sulje silmät ja nuku prkele!!"
"Ahdistun jatkuvasti pienistäkin asioista", "no älä ahdistu!!!"
Vau.
Olen käynyt 3 vuotta psykologilla, mutta ei hän osaa mitenkään auttaa ongelmissani. Olen käynyt myös muutamia kertoja kahdella muulla psykologilla, mutta niistäkään ei ollut apua. En tiedä, minkälaisesta keskustelusta olisi apua minulle, koska sellaisesta ei ole kokemusta.
8 vuotta käynyt sekä nuorten että aikuisten miekkarissa (yhteensä) ja en ole hyötynyt juuri ollenkaan siellä. Todella lääke painotteista ja asioiden kulku polkee paikoillaa. Minua eivät ole edes neuvoneet toiseen terapia muotoon vaikka tietävät etten hyödy tuolla käymisestä.
Nyt taas työkkärissä kun olen käynyt psykologin juttusilla työkyvyn kartoittamis tarkoituksessa huomasin että on näköjään olemassa myös hyviä psykologeja. Aivan mahtava ihminen jonka muutamalla käynnillä olen hyötynyt enemmän kuin vuosien jatkuneessa kunnallisessa miekkarissa.
Ongelma on varmaan siinä että käynnit ovat lyhyet, ja heillä on liikaa potilaita. Ei kukaan voi montaa kymmentä ihmistä auttaa kuukaudessa ja perehtyä syvemmin heidän ongelmiinsa. Se on mahdotonta kenelle vaan vaikka minkälaiset paperit olisi taskussa.
Kannattaa asentoitua siihen ettei tarkoitus ole parantaa ihmistä vaan auttaa oikeaan suuntaan ja se tapahtuu pitkällä aika välillä. Se on maratooni juoksu ihmisten auttaminen näissä asioissa, ei kerta hoito.
Myöskään kirjoista ei välttämättä ole apua, koska näissä asioissa on niin paljon muuta mitä ei kirjoista opita.