Suomi itsenäistyi 6.12.1917

Koska silloin pantiin alulle prosessi. ja päätetty että se on se se, ja pulinat pois!
Vaikka ulkomaat hyväksyikin eriajalla.
Äänin 100 - 88 senaatti vai mikä perke*e se olikaan, jossa äänestettiin.
Kuitenkin nyky Eduskuntaa vastaava elin. Tai ainakin melkein-.
Kun oltiin Venakon ikeen alla vielä.

Punikit oli vastaan silloin suomesta omana valtionaan, ja myöhemminkin moneen otteeseen. Ainakin vasensiipi.
Halosen Tarjan 70 luvun puhesiiin asti.

Noin joku kirjoittanut Wikipediaan >>Suomen ensimmäinen yksikamarinen eduskunta valittiin keväällä 1907. Säätyvaltiopäivien vanhat kokoontumispaikat Säätytalo ja Ritarihuone olivat liian pieniä 200-jäsenistä eduskuntaa varten, joten 1908 järjestettiin arkkitehtikilpailu uuden eduskuntatalon rakentamisesta. Kilpailun voitti Eliel Saarinen, joka oli suunnitellut Tähtitorninmäelle massiivisen kansallisromanttisen parlamenttirakennuksen. Saarisen suunnitelmaa ei kuitenkaan koskaan ryhdytty toteuttamaan.

Eduskunta toimi 1930-luvun alkuun tilapäistiloissa. Vuodet 1907–1910 istunnot pidettiin Helsingin VPK:n talossa Hakasalmenkadulla (nyk. Keskuskatu) ja 1910–1930 Heimolan talossa Hallituskadulla (nykyisin Yliopistonkatu) Vuorikadun kulmassa. Molemmat rakennukset on sittemmin purettu. Valiokunnat sekä eduskunnan hallinto-osasto ja kirjasto toimivat Säätytalossa, jonka laajentamista eduskuntataloksi pidettiin pitkään yhtenä vaihtoehtona.

Vuonna 1924 järjestettiin kilpailu eduskuntatalon sijainnista. Paikaksi valittiin Tähtitorninmäen sijaan kallioinen Arkadianmäki silloisen Läntisen viertotien (1928 Turuntie, 1942 Mannerheimintie) varrella Etu-Töölössä. Seuraavana vuonna järjestettiin eduskuntatalon suunnittelukilpailu, jossa voiton vei arkkitehtitoimisto Borg-Sirén-Åberg ehdotuksellaan Oratoribus (latinaa, tarkoittaa Puhujille). Kilpailuehdotuksen varsinainen laatija, arkkitehti J. S. Sirén, sai lopullisen suunnittelutyön hoidettavakseen. Talon rakennustyöt aloitettiin 1926 ja se valmistui vuonna 1931. Käyttöön Eduskuntatalo vihittiin 7. maaliskuuta 1931.
2<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Suomi menetti itsenäisyytensä 1.1.1995 EU-jäsenyyden takia. Lissabonin sopimus on muokannut mm. perustuslakiamme, jonka mukaan hallituksen valta nousee jatkuvasti suuremmaksi, kunnes ohittaa eduskunnan ja presidentin vallan kokonaan.

Äänestä

Jatkuva oravanpyörä näköjään menossa.

Mutta on EU maat lähempänä kuin Venäjä noin aatteellisesti.
Ei ole ainakaan EU maista kuulunut, että pitäsi sotilaallisesti hyökätä Suomeen ja palauttaa rajat kuin oli joskus..
Venäjältä on sitäkin kuulunut monen suusta.
EU maillakin kyllä on ristiriitoja.
Sotia saattaa puhjeta sielläkin mm Kypros.
Mutta EU maat hillitsee juuri tälläistä. Ainakin vielä?

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Osmium se aito 1 kirjoitti:

Koska silloin pantiin alulle prosessi. ja päätetty että se on se se, ja pulinat pois!
Vaikka ulkomaat hyväksyikin eriajalla.
Äänin 100 - 88 senaatti vai mikä perke*e se olikaan, jossa äänestettiin.
Kuitenkin nyky Eduskuntaa vastaava elin. Tai ainakin melkein-.
Kun oltiin Venakon ikeen alla vielä.

Punikit oli vastaan silloin suomesta omana valtionaan, ja myöhemminkin moneen otteeseen. Ainakin vasensiipi.
Halosen Tarjan 70 luvun puhesiiin asti.

Noin joku kirjoittanut Wikipediaan >>Suomen ensimmäinen yksikamarinen eduskunta valittiin keväällä 1907. Säätyvaltiopäivien vanhat kokoontumispaikat Säätytalo ja Ritarihuone olivat liian pieniä 200-jäsenistä eduskuntaa varten, joten 1908 järjestettiin arkkitehtikilpailu uuden eduskuntatalon rakentamisesta. Kilpailun voitti Eliel Saarinen, joka oli suunnitellut Tähtitorninmäelle massiivisen kansallisromanttisen parlamenttirakennuksen. Saarisen suunnitelmaa ei kuitenkaan koskaan ryhdytty toteuttamaan.

Eduskunta toimi 1930-luvun alkuun tilapäistiloissa. Vuodet 1907–1910 istunnot pidettiin Helsingin VPK:n talossa Hakasalmenkadulla (nyk. Keskuskatu) ja 1910–1930 Heimolan talossa Hallituskadulla (nykyisin Yliopistonkatu) Vuorikadun kulmassa. Molemmat rakennukset on sittemmin purettu. Valiokunnat sekä eduskunnan hallinto-osasto ja kirjasto toimivat Säätytalossa, jonka laajentamista eduskuntataloksi pidettiin pitkään yhtenä vaihtoehtona.

Vuonna 1924 järjestettiin kilpailu eduskuntatalon sijainnista. Paikaksi valittiin Tähtitorninmäen sijaan kallioinen Arkadianmäki silloisen Läntisen viertotien (1928 Turuntie, 1942 Mannerheimintie) varrella Etu-Töölössä. Seuraavana vuonna järjestettiin eduskuntatalon suunnittelukilpailu, jossa voiton vei arkkitehtitoimisto Borg-Sirén-Åberg ehdotuksellaan Oratoribus (latinaa, tarkoittaa Puhujille). Kilpailuehdotuksen varsinainen laatija, arkkitehti J. S. Sirén, sai lopullisen suunnittelutyön hoidettavakseen. Talon rakennustyöt aloitettiin 1926 ja se valmistui vuonna 1931. Käyttöön Eduskuntatalo vihittiin 7. maaliskuuta 1931.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu