Iänikuinen yksinoleminen on varmasti aiheuttanut kehityshäiriöitä minussa, mitä tulee puhumiseen. Yksinkertaisesti sanottuna, minun on vaikea puhua! Sanat menevät sekaisin. Välillä joudun ponnistelemaan ymmärtääkseni, mitä olen sanonut tai että ne edes olivat asiaan liittyviä. Takelten sanoissa ja unohdan, mitä pitäisi sanoa.
Samalla tavalla olen huomannut, että jos joku yllättäen tulee puhumaan minulle, en välttämättä ymmärrä, mitä minulle on sanottu. Tai siis en kuule, mitä on sanottu. Ehkä molempia. Ja sujuvan vastauksen sijaan saatan vain hymyillä tyhmänä ja hymistä jotain sinnepäin. Jälkeenpäin mieleeni sitten tupsahtaa kaikkea nokkelaa sanomista, ja sitten kadun vammaisuuttani. Hemmetti...
Norminaisen sanotaan kälättävän päivässä tuhansia sanoja. Minä... muutaman. Kammoan tilanteita, joissa minun pitäisi puhua. Kuinka kaikkien huomio kiinnittyy minuun ja piipertämiseeni. Nöyryyttävää antaa itsestään vajaamielinen kuva, alan uskoa siihen itsekin.
Samalla tavalla olen huomannut, että jos joku yllättäen tulee puhumaan minulle, en välttämättä ymmärrä, mitä minulle on sanottu. Tai siis en kuule, mitä on sanottu. Ehkä molempia. Ja sujuvan vastauksen sijaan saatan vain hymyillä tyhmänä ja hymistä jotain sinnepäin. Jälkeenpäin mieleeni sitten tupsahtaa kaikkea nokkelaa sanomista, ja sitten kadun vammaisuuttani. Hemmetti...
Norminaisen sanotaan kälättävän päivässä tuhansia sanoja. Minä... muutaman. Kammoan tilanteita, joissa minun pitäisi puhua. Kuinka kaikkien huomio kiinnittyy minuun ja piipertämiseeni. Nöyryyttävää antaa itsestään vajaamielinen kuva, alan uskoa siihen itsekin.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Heippa
Olet tunnistanut ongelmasi ja myöntänyt sen itsellesi. Ehkä tiedät myös sen, että monella muullakin on samanlaisia ongelmia. Olemme nokkelia aivan liian myöhään, keskustelutilanteissa typeriä, hitaita ja vähä-älyisiä… jne. Ehkä tiedät myös sen, että keskustelemista ja puhumista voi harjoitella.
Kerrot, että olet ”iänikuisesti” yksin. Ehkä olet vain ajautunut yksinoloon ja toivoisit muutosta myös siihen. Puhumista ja puhutun kuulemista voi harjoitella vain puhumalla ja kuuntelemalla. Mikä voisi olla sellainen paikka, missä voisit tätä harjoitella? Toivon, että löytäisit edes yhden ihmisen, jonka kanssa voisit keskustella enemmänkin.
Haluat muutosta. Mistä voisit aloittaa? Älä usko siihen, että olisit ”vajaamielinen”, uskon, että jossain on ihmisiä, jotka mielellään keskustelisivat kanssasi. Rohkeutta!!!
Moikkaa Päivi-pappi Hämeestä