Olin paikkakunnalla, jossa järjestettiin ensimmäistä kertaa seuratilaisuus. Elävän evankeliumin vastaanottaneet ja parannuksen armon saaneet tunsivat sydämessään suurta iloa. Ihmetellen ja iloiten he kyselivät: Onko Jumala todella niin armollinen, että saamme uskoa kaikki syntimme anteeksi? Emme ole aikaisemmin kuulleet näin armollisesta Jumalasta. Onko totta, että mekin voimme antaa syntejä anteeksi toisillemme?
Jeesus vahvisti opetuslastensa heikkoa uskoa ilmestymällä heille ylösnousemisensa jälkeen. Hän näytti ristinkuolemassaan saamiaan haavojaan ja puhui ja ruokaili heidän kanssaan.
Samalla Jeesus lähetti opetuslapsensa todistajiksi kaikkialle maailmaan. Hän antoi opetuslapsille Pyhän Hengen vallan saarnata syntejä anteeksi. Hän sanoi: ”Autuaat ovat ne, jotka eivät näe, ja kuitenkin uskovat” (Joh. 20:29). Noustessaan taivaaseen hän vielä siunasi opetuslapsiaan.
Kristuksen työ jatkuu Pyhän Hengen ohjaamana hänen seurakunnassaan. Jeesus sanoi, että hänen on tarpeellista mennä pois. Hän lupasi Lohduttajan, Pyhän Hengen, joka johtaa totuuteen.
Jeesuksen seuraajien tehtävänä on saarnata parannusta ja syntien anteeksisaamista. ”Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen” (Mark. 16:16).
Vakuutimme sanankuulijoille, kuinka suuri on Jumalan armo syntistä kohtaan, ja että jokainen uskomisen armon saanut on Pyhän Hengen pappi.
Pyhä Henki kirkastaa Kristusta, auttaa uskomaan ja synnyttää uskovissa keskinäisen rakkauden. Näin syntyy Jumalan perhe, jossa lapsilla on Isä taivaassa ja seurakunta äitinä maan päällä. Martti Lutherin mukaan sen, joka haluaa löytää tien taivaaseen, on ensin löydettävä maan päältä uskovaiset ihmiset, joilta kuulee evankeliumin. Pelkät sanat eivät riitä, vaan heillä tulee olla Pyhän Hengen lahja.
Uskosta luopuneen täytyy uudestisyntyä päästäkseen elävään yhteyteen Jumalan kanssa. Jumala ilmoittaa itsensä kaikkialla, mutta vanhurskauttaa ihmisen vain yhdellä tavalla (Room. 1:16–17).
Maailma ei tuntenut Jeesusta eikä Jumalan lapsia (Jes. 53:3; 1. Joh. 3:1). Monet loukkaantuvat Jumalan valtakunnan olemuksesta ja sanomasta (1. Piet. 2:7–8). Näin etenkin ne, jotka rakastavat syntielämää tai omavanhurskautta.
Uskonasioissa ihmisen järki on pimentynyt. Aikansa kirjanoppineet nimittivät Jeesuksen seuraajia nasaretilaiseksi lahkoksi. Kun monet hänen opetuslapsistaankin pahentuivat häneen ja luopuivat uskosta, Jeesus kysyi lähimmiltään: ”Tahdotteko tekin mennä pois?” Silloin Pietari vastasi: ”Herra, kenen tykö me menisimme? Sinulla on iankaikkisen elämän sanat.” (Joh. 6:67–68.)
Jeesus kulkee vieläkin halvassa muodossa omiensa keskellä. Pahennutko sinä siitä opetuksesta, jota Jumalan seurakunnassa julistetaan? Ne, jotka ottavat sanoman vastaan, tulevat autuaiksi.
Tässä ajassa puhutaan paljon Jumalan armosta ja rakkaudesta, mutta unohdetaan totuus. Siksi on tärkeää tarkata Jumalan tahtoa pyhässä sanassa.
Leonard Typpö on todennut, että armo ja totuus kuuluvat yhteen, armon kulkiessa edellä. Jos toinen näistä puuttuu, menetämme molemmat. Totuuden säilyttäminen merkitsee vastuuta teoistamme Jumalan edessä ja omantunnon hoitamista. Totuus tekee vapaaksi. Paatumisen seurauksena sydämen usko voi kadota ja elävä usko muuttua vain mielipiteiksi.
Pyhä Henki säilyttää seurakunnassa autuuden opin selkeänä, eikä se ole kaikkien opin tuulten heiteltävänä (ks. Ef. 4:14). Se antaa syvällistä ja tyyntä selkeyttä Kristuksen työhön ja peruskäsityksiin autuaaksi tulemisesta.
Jumalan valtakunnan keskeisin tuntomerkki on rakkaus, joka perustuu Kristuksen sovitustyöhön. Kaikki Jumalan valtakunnan työ perustuu rakkaudelle. Sen tarkoitus on auttaa ihmisiä uskomaan ja säilyttämään Jumalan lasten vapauden.
”Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskinäinen rakkaus”, toteaa Jeesus (Joh. 13:35). Näin elivät apostolit (ks. Ap. t. 2:42) ja näin elävät uskovaiset tänä päivänä. Joka luopuu tästä Jumalan lahjoittamasta rakkaudesta, menettää opetuslapsen aseman.
Jumalan valtakunnassa on taivas lähellä. Olemme saaneet tuntea, että rukouksemme on kuultu. Pyhä Henki lohduttaa ja puolustaa meitä koettelemuksissa, vaivoissa ja maailman paineissa. Odotamme uskossa, että Jeesus tulee kerran lupauksensa mukaan noutamaan omiaan. Voimme vielä tehdä evankeliumin työtä rohkeasti pitämällä kynttilää palamassa pöydän päällä.
Jeesus vahvisti opetuslastensa heikkoa uskoa ilmestymällä heille ylösnousemisensa jälkeen. Hän näytti ristinkuolemassaan saamiaan haavojaan ja puhui ja ruokaili heidän kanssaan.
Samalla Jeesus lähetti opetuslapsensa todistajiksi kaikkialle maailmaan. Hän antoi opetuslapsille Pyhän Hengen vallan saarnata syntejä anteeksi. Hän sanoi: ”Autuaat ovat ne, jotka eivät näe, ja kuitenkin uskovat” (Joh. 20:29). Noustessaan taivaaseen hän vielä siunasi opetuslapsiaan.
Kristuksen työ jatkuu Pyhän Hengen ohjaamana hänen seurakunnassaan. Jeesus sanoi, että hänen on tarpeellista mennä pois. Hän lupasi Lohduttajan, Pyhän Hengen, joka johtaa totuuteen.
Jeesuksen seuraajien tehtävänä on saarnata parannusta ja syntien anteeksisaamista. ”Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen” (Mark. 16:16).
Vakuutimme sanankuulijoille, kuinka suuri on Jumalan armo syntistä kohtaan, ja että jokainen uskomisen armon saanut on Pyhän Hengen pappi.
Pyhä Henki kirkastaa Kristusta, auttaa uskomaan ja synnyttää uskovissa keskinäisen rakkauden. Näin syntyy Jumalan perhe, jossa lapsilla on Isä taivaassa ja seurakunta äitinä maan päällä. Martti Lutherin mukaan sen, joka haluaa löytää tien taivaaseen, on ensin löydettävä maan päältä uskovaiset ihmiset, joilta kuulee evankeliumin. Pelkät sanat eivät riitä, vaan heillä tulee olla Pyhän Hengen lahja.
Uskosta luopuneen täytyy uudestisyntyä päästäkseen elävään yhteyteen Jumalan kanssa. Jumala ilmoittaa itsensä kaikkialla, mutta vanhurskauttaa ihmisen vain yhdellä tavalla (Room. 1:16–17).
Maailma ei tuntenut Jeesusta eikä Jumalan lapsia (Jes. 53:3; 1. Joh. 3:1). Monet loukkaantuvat Jumalan valtakunnan olemuksesta ja sanomasta (1. Piet. 2:7–8). Näin etenkin ne, jotka rakastavat syntielämää tai omavanhurskautta.
Uskonasioissa ihmisen järki on pimentynyt. Aikansa kirjanoppineet nimittivät Jeesuksen seuraajia nasaretilaiseksi lahkoksi. Kun monet hänen opetuslapsistaankin pahentuivat häneen ja luopuivat uskosta, Jeesus kysyi lähimmiltään: ”Tahdotteko tekin mennä pois?” Silloin Pietari vastasi: ”Herra, kenen tykö me menisimme? Sinulla on iankaikkisen elämän sanat.” (Joh. 6:67–68.)
Jeesus kulkee vieläkin halvassa muodossa omiensa keskellä. Pahennutko sinä siitä opetuksesta, jota Jumalan seurakunnassa julistetaan? Ne, jotka ottavat sanoman vastaan, tulevat autuaiksi.
Tässä ajassa puhutaan paljon Jumalan armosta ja rakkaudesta, mutta unohdetaan totuus. Siksi on tärkeää tarkata Jumalan tahtoa pyhässä sanassa.
Leonard Typpö on todennut, että armo ja totuus kuuluvat yhteen, armon kulkiessa edellä. Jos toinen näistä puuttuu, menetämme molemmat. Totuuden säilyttäminen merkitsee vastuuta teoistamme Jumalan edessä ja omantunnon hoitamista. Totuus tekee vapaaksi. Paatumisen seurauksena sydämen usko voi kadota ja elävä usko muuttua vain mielipiteiksi.
Pyhä Henki säilyttää seurakunnassa autuuden opin selkeänä, eikä se ole kaikkien opin tuulten heiteltävänä (ks. Ef. 4:14). Se antaa syvällistä ja tyyntä selkeyttä Kristuksen työhön ja peruskäsityksiin autuaaksi tulemisesta.
Jumalan valtakunnan keskeisin tuntomerkki on rakkaus, joka perustuu Kristuksen sovitustyöhön. Kaikki Jumalan valtakunnan työ perustuu rakkaudelle. Sen tarkoitus on auttaa ihmisiä uskomaan ja säilyttämään Jumalan lasten vapauden.
”Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskinäinen rakkaus”, toteaa Jeesus (Joh. 13:35). Näin elivät apostolit (ks. Ap. t. 2:42) ja näin elävät uskovaiset tänä päivänä. Joka luopuu tästä Jumalan lahjoittamasta rakkaudesta, menettää opetuslapsen aseman.
Jumalan valtakunnassa on taivas lähellä. Olemme saaneet tuntea, että rukouksemme on kuultu. Pyhä Henki lohduttaa ja puolustaa meitä koettelemuksissa, vaivoissa ja maailman paineissa. Odotamme uskossa, että Jeesus tulee kerran lupauksensa mukaan noutamaan omiaan. Voimme vielä tehdä evankeliumin työtä rohkeasti pitämällä kynttilää palamassa pöydän päällä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Toistelet puhujien mantroja aivan kuin jehovat, vieläpä valehtelet täällä muka uskovaisena. Mee hoitoon.
Mielenkiintoista.
Puhut Jumalan armosta?
Missä se ilmenee. Voitko laittaa joitain kohtia Vahasta Testamentista, missä Jumala hallitsi?
Miten armo tuli esille siellä?
Jeesus kirkastuessaan todella todisti sen, että risti on tyhjä ja Hän esikoisena on kuoleman voittaja.
Samoin Hän käski lähetyntyöhön, mutta mitä tekemään, mainitsetko?
Pyhä Henki todella elää Jeesuksen seuraajissa, mutta ei ainoastaan missään lahkossa, tai tilassa.
Merkkinä Hänestä on seurakunnan armolahjat. Oliko niitä siinä eka seuroissa niitä esillä, parantuiko ihmisiä, puhuttiinko kielillä?
Mikä on totuus?
Miten Raamatussa kaste tapahtui ja missä iässä?
Tuo ihmetyttää, - olit paikkakunnalla, ja nyt kirjoitat; Vakuutimme sanankuulijoille, kuinka suuri on Jumalan armo syntistä kohtaan, ja että jokainen uskomisen armon saanut on Pyhän Hengen pappi.
Olitko siellä ”pappina” vai satuitko paikalle?
Martti Luther, Hitlerin oppi- isä sanoo ehkä näin, mutta Raamatun mukaan Isä löytyy vasta sen jälkeen, kun opetuslapseuttaa itsensä ja syntyy uudesti ylhäältä.
Kumpaa enemmän uskot?
Eli jos tulee olla PH; lahja, eikö tule olla Hänen armolahjojaan.
Rakkauden synnyttää Jeesus, kuten aikoinaan.
>>Uskosta luopuneen täytyy uudestisyntyä päästäkseen elävään yhteyteen Jumalan kanssa. Jumala ilmoittaa itsensä kaikkialla, mutta vanhurskauttaa ihmisen vain yhdellä tavalla (Room. 1:16–17). ** Soopaa? Lukeeko siellä niin, ei vaan näin; Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat, ensin juutalaisille, sitten myös kreikkalaisille, Siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon. Onhan kirjoitettu: "Uskosta vanhurskas saa elää.
Miksi väärennät? Oliko seurat samalla linjalla.
>>Maailma ei tuntenut Jeesusta eikä Jumalan lapsia (Jes. 53:3; 1. Joh. 3:1). Monet loukkaantuvat Jumalan valtakunnan olemuksesta ja sanomasta (1. Piet. 2:7–8). Näin etenkin ne, jotka rakastavat syntielämää tai omavanhurskautta. ** Sama jatkuu? Mitä ajat takaa?
>>Uskonasioissa ihmisen järki on pimentynyt. ** Nyt tajuan, pienittäkö te?
Kakki, jopa opetuslapsetkin kutsuivat itseään nasaretlaisen seuraajaksi. Samoin ensimmäinen uskotunnustus oli; - Jeesus on Herra.
Teillä se on enemmän, - kenen tykö menisin, kun SRK on kaikessa.
>>Jeesus kulkee vieläkin halvassa muodossa omiensa keskellä. ** Vai halvassa? Meille kristityille Hän kuningasten kuningas, Herrain Herra, kultainen Veljeemme.
>>Pahennutko sinä siitä opetuksesta, jota Jumalan seurakunnassa julistetaan? Ne, jotka ottavat sanoman vastaan, tulevat autuaiksi.** Jos se tuota on, pahennun.
Tietonne on vajavaista, uskonne on ihmistekoista.
>>Pyhä Henki säilyttää seurakunnassa autuuden opin selkeänä, eikä se ole kaikkien opin tuulten heiteltävänä (ks. Ef. 4:14). Se antaa syvällistä ja tyyntä selkeyttä Kristuksen työhön ja peruskäsityksiin autuaaksi tulemisesta. ** Olet käsittämätön. Efesolaiskirje ei puhu tuossa kohden mitään Pyhästä Hengestä, siitä Kun Efeso otti vastaan Paavalin raadeltuna, kuten enkelin ja JK;n.
Mistä Sinä otat, ja kenen asialla olet näissä jutuissa?
Rakkautta on jopa liikaakin, naidaan omia lapsia ja salataan asia, jopa perheen äidin osalta, ettei Isä joudu nolatuksi, niitä on tuhansia.
Onko tämä sitä vapautta?
>>Jumalan valtakunnassa on taivas lähellä. ** Missä Raamatussa ilmenee, että iankaikkisuus on Taivaassa?
Jeesus todella tulee, mutta tunnustatko Sinä Hänet Herraksi, Kaikkivaltiaaksi ihmisten edessä.
Voitko vastata näihin kysymyksiin.
Kes.
***Jumalan valtakunnan keskeisin tuntomerkki on rakkaus, joka perustuu Kristuksen sovitustyöhön. Kaikki Jumalan valtakunnan työ perustuu rakkaudelle. Sen tarkoitus on auttaa ihmisiä uskomaan ja säilyttämään Jumalan lasten vapauden.***
Miksi lapsesi sä hylkäät?
E. Leino
Miksi vl hylkäät sinä oman lapsen
saatko siitä edes harmaan hapsen
lapsi kun huutaa "äiti/isä katso mua!"
sinä vastaat "minä enhän tunne sua".
Onko valheoppi helpompaa sydämessä kantaa
kuin lapselle omalle turvaa/rakkautta antaa
miksi lapsesi maailmaan kylmään teit sä lain
kun on hän sulle nyt pelkkää ilmaa vain?
Onko kokonansa kylmennyt sulla omatunto
muistatko sä edes - on sulla poika Unto
jonka pois sä käskit kodistansa lähteä
nyt Unto yksin seuraa taivahalla tähteä.
Liikahtaako edes jouluna sydämessä sulla
mitä mahtoi silloin olla mielessäni mulla
kun oman lapsen kodista pois minä heitin
kuin koiralle maantielle näytin hälle reitin.
Mitä miettii poika/tyttö haudallasi kerran
miettiikö "meniköhän äiti/isä luokse Herran?"
arkussa valkoisessa saat kylmenneenä levätä
kera lapsen, jonka lapseuden halusit sä evätä.
up
MIKÄ TUO ON?
hups!