Hei!
Tästä asiasta on vaikea puhua. Toivon että saan keskustelua ja apua. Olen siis yksinäinen. Ulkoisesti kaikki on hyvin, ja yritän puhua tunteistani mahdollisimman paljon. Tuntuu että olen hieman masentunut, se on ainakin asia josta en osaa puhua.
En tiedä mistä se johtuu? Usein tuntuu että en osaa olla mihinkään tyytyväinen vaikka yritän. Olen sinkku ja olen ollut monta vuotta, ja sinkkuelämä on todella hiljaista ollut viimeiset pari vuotta. Sinkkuus on tehnyt hyvää ja omillaan selviäminen, mutta tuntuu että nykyään tää järjetön vapaus tuntuu yksinäisyydeltä.
Olen opiskelija, joten ei ole rahaa käydä usein kavereiden luona ja kaverit seurustele. Tuntuu että olen aina se ainoa sinkku, nyt muutkin kaverit seurustelevat. Olen kyllä ollut suhteessa ja tiedän miltä se tuntuu. On vaikeaa olla ''ulkopuolinen''
Yritän liikaa ja haluan olla täydellinen, yritän kyllä karsia sitä ja olen onnistunut siinä. Minulla on myös jättämisen/hylkäämisen pelko, olen välillä todella kateellinen kavereille ja olen ankara itselleni. Jos syön yhden karkin laihiksella, tuntuu että se on sama asia kun pussillinen.
Asun yksin, enkä osaa nauttia siitä. Enää. Muutenkaan elämästä. Yritän kovasti nauttia elämästä ja olla kunnianhimoinen koulussa ja työelämässä, mutta saan vain pataani aina. Tuntuu että urani ei etene ollenkaan.
Siinäpä alkua.
Tästä asiasta on vaikea puhua. Toivon että saan keskustelua ja apua. Olen siis yksinäinen. Ulkoisesti kaikki on hyvin, ja yritän puhua tunteistani mahdollisimman paljon. Tuntuu että olen hieman masentunut, se on ainakin asia josta en osaa puhua.
En tiedä mistä se johtuu? Usein tuntuu että en osaa olla mihinkään tyytyväinen vaikka yritän. Olen sinkku ja olen ollut monta vuotta, ja sinkkuelämä on todella hiljaista ollut viimeiset pari vuotta. Sinkkuus on tehnyt hyvää ja omillaan selviäminen, mutta tuntuu että nykyään tää järjetön vapaus tuntuu yksinäisyydeltä.
Olen opiskelija, joten ei ole rahaa käydä usein kavereiden luona ja kaverit seurustele. Tuntuu että olen aina se ainoa sinkku, nyt muutkin kaverit seurustelevat. Olen kyllä ollut suhteessa ja tiedän miltä se tuntuu. On vaikeaa olla ''ulkopuolinen''
Yritän liikaa ja haluan olla täydellinen, yritän kyllä karsia sitä ja olen onnistunut siinä. Minulla on myös jättämisen/hylkäämisen pelko, olen välillä todella kateellinen kavereille ja olen ankara itselleni. Jos syön yhden karkin laihiksella, tuntuu että se on sama asia kun pussillinen.
Asun yksin, enkä osaa nauttia siitä. Enää. Muutenkaan elämästä. Yritän kovasti nauttia elämästä ja olla kunnianhimoinen koulussa ja työelämässä, mutta saan vain pataani aina. Tuntuu että urani ei etene ollenkaan.
Siinäpä alkua.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Apua?
lähetäänkö baariin