Eli kuinka moni teistä teiniäideistä on huomannut olevansa kypsä äidiksi vauvan syntymän jälkeen. Minkä ikäisinä olette saaneet lapsen. Voihan sitä ehkä heti vauvan syntymän jälkeen kokea olevansa kypsä äiti, mutta lapsen kasvaessa voi ajatukset muuttua kun lapsikin kasvaa ja lapsen hoito muuttuu erilaiseksi. Eli siis kysyn niiltä teiniäideiltä joiden lapsi on jo vähän vanhempi noin 2- 3 vuotta. Kypsyys on tietenkin ihan tapauskohtaista, joku voi olla aikaisemmin kypsä kuin toinen, sitähän juuri kysynkin että minkä ikäisenä koitte olevanne kypsä äidiksi?
Itse olen jotenkin pitänyt sitä teiniäiti sanaa 19 vuotiaista ja sitä nuoremmista, ja 20 olisi sitten jo tavallinen äiti. Mikä teidän mielestä on teiniäidin ikä? Itse sain lapsen 24 vuotiaana ja koin olevani silloin kypsä äidiksi, mutta en vielä 22 vuotiaana kokenut olevani kypsä jos olisin lapsen saanut.
Itse olen jotenkin pitänyt sitä teiniäiti sanaa 19 vuotiaista ja sitä nuoremmista, ja 20 olisi sitten jo tavallinen äiti. Mikä teidän mielestä on teiniäidin ikä? Itse sain lapsen 24 vuotiaana ja koin olevani silloin kypsä äidiksi, mutta en vielä 22 vuotiaana kokenut olevani kypsä jos olisin lapsen saanut.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Empiirisen tutkimukseni mukaan useimmat tai lähes kaikki alle 25-vuotiaat ovat enemmän tai vähemmän kypsymättömiä vanhemmiksi.
Itse sain esikoisen ollessani 16 vuotias ja nyt esikoisella ikää reilu 3 vuotta.
Ite koin olevani kypsä äidiksi ja elämän tilanne oli sellainen että lapsen saanti ei sitä sekoittanut. Lapsi ei ollut suunniteltu, mutta päätös lapsen pitämisestä oli silti todella helppo.
Lapsen kanssa on mennyt hyvin, ennen kun lapsi syntyi muutin lapsen isän kanssa yhteen ja yhdessä olemme vieläkin ja nyt kun olen 19 vuotta meille on tulossa syksyllä toinen lapsi.
Esikoinen ollaan miehen kanssa alusta asti hoidettu itse, valmistuin ammattiin keväällä ja nyt olen ollut työelämässä ja vielä olisi vähän aikaa äitiyslomaan jonka jälkeen minulla todennäköisesti on työpaikka vielä olemassa samassa paikassa jossa olen nyt ollut.
Tietysti esikoista odottaessa mietitytti miten pärjää lapsen kanssa ja miten rahallisesti tulee toimeen yms. mutta toisaalta ne mietityttävät varmaan omalta osaltaan myös vanhempiakin äitejä.
Itse en ole hetkeäkään katunut lapsen saantia nuorena mutta silti en sitä suosittele tai ainakin suosittelen harkitsemaan todella tarkkaan ennen kuin alkaa nuorena lapsia tekemään.
Itselläni oli tukena mies, ja perhe sekä osa ystävistä, osa taas katosi lapsi uutisen jälkeen nopeasti. Kannattaa miettiä jaksaisiko lasta kasvattaa nuorena itse tai ilman tukiverkkoa, ja vaikka lapsen kasvatin itse eikä jatkuvasti lapsi ollut hoidossa oli tukiverkosta apua jo sillä että joku tuli käymään ja laittoi lapsen päikkäreille tai katsoi lasta jotta päästiin miehen kanssa rauhassa kauppaan.
Ennen lapsen syntymää joku kauppaan lähtökin on itsestään selvyys mutta lapsen kanssa ei enään ole.