Vieläkin tulet uniini

Kauniisti kirjoitettu, kelle onkaan. :)
Miksi vain hetken aikaa?

kandee ehkä esittää suoraan eikä heittää taivaan tuuliin

Liian kaunista textiä.. eihän tätä voi omia.
Kumpa hän tietäisi tuon jolle tarkoitettu.

Huomasin että huomasit :) mutta senkin huomasin ettet minusta jatkossa välitä ja siihen on syynsä jotka käsitin. Suren ja kyyneleet nousee taas kuten lähtiessä luotasi

Varmasti tämä arka tyttönen haluaisi kuulla tämän ihan suoraan hänelle itselleen sanottuna :)

Olehan iloinen siitä että hän pystyi ja halusi luottaa sinuun :)

Kaunis viesti. Seurustelitteko?

Sama vika. Viime yönä meillä oli...hmmm... oikein kivaa ;) Jos on mulla hyvin rakennettu kova kuori, niin on kyllä sullakin. Ihmettelen toisinaan vieläkin aikaa, jolloin pääsin kurkistamaan sen kuoren alle. Miten paljon hyvää sieltä löytyikään. Tajusin olleeni väärässä suhteesi, et ollutkaan paha. No kaikki hyvä loppuu aikanaan. Sain enemmän kuin uskalsin toivoa. Ohikiitävän hetken seisoin jyrkänteellä, harkitsin hyppyä tuntemattomaan. Uskoin ja luotin meihin. Järjetöntähän se olisi ollut. Päätöksen olla hyppäämättä tein meidän vuoksemme, meidän molempien. Eikä se päätös ollut helppo.

Eämäkin aloitus kaikille tänne.

Et voi etkä saa tehdä päätöstä kenenkään toisen puolesta, vain omastasi. Jokainen päättää itse. Olet itsekäs.

Kiitos, siitä että ymmärsit. Ikävä on sua. Vaikka vaan lyhyen ajan tunnettiin, mutta se oli jotenkin niin erityistä ja intensiivistä aikaa. Tajusit mut heti, en edes ymmärrä miten se on mahdollista. Vaikka en edes olisi puhunut mitään vaan ajatellut vaan itsekseen, niin heti heitit jonkin kommentin, niin kuin olisit ollut mun pään sisässä koko ajan.

Nyt ei olla nähty noin 2kk ja tuskin tullaan enää näkemäänkään, harmittaa kun en tajunnut ja kerennyt hyvästellä sua kunnolla.

En tiedä mitä tunnen sinua kohtaan, ystävyyttä, ihailua ihmisenä vai jotain enemmän. En uskalla ajatella tai analysoida tätä ikävää enempää. Toivottavasti tämä ikävä haihtuu.

Kiitos silti kaikesta, jätit minuun jälkesi.

sillä mielestäni en ole mitään kovaa kuorta koskaan omannutkaan. Ehkä joidenkin mielestä kylläkin, ja ihmetellyt olen, miten ihmeessä.? Herkkä ole aina ollut, HSP vielä viimetteeks (tai ainakin siitä olen tullut tietoiseksi vasta hiljattain) - eikä tuossa herkkyydessä ole ollut mitään hävettävää itselläni.

Ehkei siis mulle tämä, vaikka soisin et eräs ajattelisi minusta suopeasti niinkuin itsekin hänestä vaikkei meistä mitään tullutkaan.

Moni rakentaa sen kuoren omaksi suojakseen maailmaa vastaan. Ehkä on kokenut jotain sellaista, jonka vuoksi kuori on aikanaan pitänyt rakentaa.
Vaatii paljon luottamusta ja aikaa, että sen kuoren sisään pääsee näkemään.
Miksi päästit hänet karkuun, jos hän oli spesiaali keissi? Sellaisia kun ei kovin montaa elämässä tule vastaan.
Pitäkää kiinni spesiaali keisseistänne!

jos tiedät keinon millä sen unipätkän saa poistumaan. Tasasin väliajoin tulee uniini, ja se toistuu samalla kaavalla, jääden siihen hetkeen kuin joka kerta aiemminkin.
Olen kertonut tuon uneni Hänelle jo vuosia sitten, tietää kyllä kuka on, mutta en tiedä haluaako Hän enää mitään, vai tuleeko vain unessa sen saman toistuvan kanssa maailmaani, siihen maailmaan mikä tekee surulliseksi :(.

Säkin tuut mun uniin jatkuvasti.

Kiitos myös itsellesi, arvostan sinua paljon, edelleen. Olisi ollut vielä niin paljon juteltavaa. Halaus.

Voi Sininen Myrkky Hämähäkkikin sitten vieköön kun kaikki asiat tulevat uniin :)

Ei ollut mulle. Hän levitti asioita ja sain kuulla niin paljon piikittelyä viereltäni joten tajusin että miehen oli vaikea pitää suunsa kiinni.

Kiitti samoin. Seikkailet kans usein mun yöunissa puuhastelemassa mitä milloinkin...

Lähes kaikkihan kaipaa ymmärrystä ja hyväksyntää loppupeleissä

Kiitos! Palstan varssin mukaan, "omin tekstin, tuskin se minulle oli kuitenkaan". Aivan loistava teksti, lämmittelen ajatusta, jos hän olisi minusta tuon kirjoittanut. IKÄVÄ yhteisiä pieniä keskustelujaH........;)