Olen kohta 18v täyttävä miehen alku ja en ole ikinä edes seurustellu. Vaikka viellä nuori olenkin niin kyllä hieman huolestunu oon, että jäänköhän loppu elämäkseni yksin. Netissä oon tutustunu monii tyttöhin, mutta eipä niistä mitää ole ikinä tullu. Enää en jaksa netistä etsiä seuraa, kun turhaa se on.
Oikees elämäs taas en tapaa koskaan ketään. En opiskelu enkä ole töissäkään. En liiku muutenkaa juuri ollenkaa ihmisten ilmoilla. Aina vain kotona neljän seinän sisässä. Ulkonäöllisesti ihan ok näkönen omasta mielest, mutta olen liian epäsosiaalinen ja ujo. Todennäkösesti jään loppu elämäkseni yksin, koska ei kukaan täys järkinen nainen halua seurustella minkää syrjäytyneen luuserinkaa.
naisettomuus masentaa
5+20
73
2315
Vastaukset
- Pelkuri
Olen jo 25-vuotias mies ja kärsinyt koko parhaan nuoruutensa sosiaalisten tilanteiden pelosta ja todella pahasta ahdistuksesta. Sen takia en tietenkään ole koskaan elämässäni seurustellut ja tiedän jo nyt ettei se ole kohdallani koskaan mahdollista. Olen käynyt terapiassa, hypnotisoitavana, syönyt lääkkeitä ja hakenut monenlaista apua jo monta vuotta mutta olen näköjään parantumaton tapaus. Ei minusta oikeastikkaan ole hoitamaan edes asioitani vaikka terapiassa aina muuta väitetäänkin. Tottakai heidän siellä niin on pakko sanoa mutta mitä se minua hyödyttää?
Parempi olisi kuolla pois kun olen jo monta vuotta tiedostanut sen ettei minua voida auttaa enkä kykene itsekkään itseäni auttamaan. Mitä virkaa tällaisen työttömän ja ikuisen poikamiehen elämällä muka on? Ei minua edes kiinnosta harrastaa mitään tai tehdä mitään muutakaan. Mielestäni aivan sama tekeekö jotain vai onko tekemättä kun ei tulevaisuudessa kuitenkaan ole mitään odottamisen arvoista.
Ei se minun oloani ainakaan paranna jos masentuneena ja ahdistuneena joutuisin vielä paiskimaan jotain puuduttavaa työtä niska limassa kun kerran olen joutunut unohtamaan haaveet parisuhteestakin. Mielestäni ei tosiaankaan kannata vaivautua opiskelemaan tai tehdä mitään duunia kun kuitenkin joutuu yksin elämänsä elämään. Asia on kyllä niin että olisin itseni tappanut jo 3 vuotta sitten jos voisin olla ajattelematta muita ihmisiä.
Älkää sitten edes vaivautuko enää lässyttämään mitään sellaista että minulla on vielä koko elämä edessä tai tulko puhumaan mistään uskoon tulemisesta. Sitä samaa paskaa olen saanut kuulla jo vuosia.- Pelkuri
Joidenkin kohdalla muutos on tietysti mahdollinen mutta itse olen taistellut kohta 10 vuotta ongelmieni kanssa ja kaikki on mennyt vain pahemmaksi niin on täysin turhaa sanoa että elämä olisi edessä.
En ymmärrä miten jotkut ihmiset jaksaa elää yksin ja paiskia vaikka paskaduunia koko elämänsä kunnes tulevat vanhoiksi ja kuolevat pois. Itse tekisi jo mieli ottaa kauhea määrä jotain lääkkeitä, pistää korvatupot korville ja mennä junanraiteille makaamaan. - Pelkuri
Pelkuri kirjoitti:
Joidenkin kohdalla muutos on tietysti mahdollinen mutta itse olen taistellut kohta 10 vuotta ongelmieni kanssa ja kaikki on mennyt vain pahemmaksi niin on täysin turhaa sanoa että elämä olisi edessä.
En ymmärrä miten jotkut ihmiset jaksaa elää yksin ja paiskia vaikka paskaduunia koko elämänsä kunnes tulevat vanhoiksi ja kuolevat pois. Itse tekisi jo mieli ottaa kauhea määrä jotain lääkkeitä, pistää korvatupot korville ja mennä junanraiteille makaamaan.Taidan loppujenlopuksi olla se terveempi osapuoli kun en halua tällaista elämää.
- Pelkuri
Pelkuri kirjoitti:
Taidan loppujenlopuksi olla se terveempi osapuoli kun en halua tällaista elämää.
Tarkoitin siis sitä että saa olla täysin hullu jos hymyssä suin tekee koko elämänsä jotain matalapalkkaista duunia vaikka ei koskaan saa perhettä perustettua.
- Asennevika
Pelkuri kirjoitti:
Tarkoitin siis sitä että saa olla täysin hullu jos hymyssä suin tekee koko elämänsä jotain matalapalkkaista duunia vaikka ei koskaan saa perhettä perustettua.
Olet taatusti kuullut tämän monesti, jos et, niin on korkea aika kuulla se suoraan: Sinulla on asenne pielessä ja pahasti. Tuolla asenteella olet aivan oikeassa; tulevaisuudessa ei ole sinun varallesi yhtään mitään etkä tule mitään saavuttamaan, eli kaikki on turhaa. Jos taas puolestaan voisit sen verran muuttaa asennettasi, että edes yrittäisit elää normaalia elämää -johon valitettavasti kuuluu mm. työnteko, niin ikävältä kuin se sinusta tuntuukin- niin voisit tavatakin jonkun naisen ja saisit työkavereiden kautta sosiaalista elämää ja rahaa, joka ei tuo itsessään onnea, mutta helpottaa elämää huomattavasti ja mahdollistaa hankkia erilaisia kokemuksia ja saada myöskin tasapainoa elämään.
Jos et ole valmis edes kokeilemaan, niin kukaan ei voi sitä puolestasi tehdä, se on kylmä totuus. Itsesäälissä rypien et omaa elämääsi edistä. - hvckkbgjj
Asennevika kirjoitti:
Olet taatusti kuullut tämän monesti, jos et, niin on korkea aika kuulla se suoraan: Sinulla on asenne pielessä ja pahasti. Tuolla asenteella olet aivan oikeassa; tulevaisuudessa ei ole sinun varallesi yhtään mitään etkä tule mitään saavuttamaan, eli kaikki on turhaa. Jos taas puolestaan voisit sen verran muuttaa asennettasi, että edes yrittäisit elää normaalia elämää -johon valitettavasti kuuluu mm. työnteko, niin ikävältä kuin se sinusta tuntuukin- niin voisit tavatakin jonkun naisen ja saisit työkavereiden kautta sosiaalista elämää ja rahaa, joka ei tuo itsessään onnea, mutta helpottaa elämää huomattavasti ja mahdollistaa hankkia erilaisia kokemuksia ja saada myöskin tasapainoa elämään.
Jos et ole valmis edes kokeilemaan, niin kukaan ei voi sitä puolestasi tehdä, se on kylmä totuus. Itsesäälissä rypien et omaa elämääsi edistä.Näin se o. Itse olen jo 37-vuotias mies ja naista ei ole ollut koskaan, mitä nyt kavereina. Matalapalkkaista työtäkin teen, kun olen naisvaltaisella alalla. Pärstä vaan ei riitä, mutta sinnitellä olen yrittänyt...
- Ahdistunut mies
Asennevika kirjoitti:
Olet taatusti kuullut tämän monesti, jos et, niin on korkea aika kuulla se suoraan: Sinulla on asenne pielessä ja pahasti. Tuolla asenteella olet aivan oikeassa; tulevaisuudessa ei ole sinun varallesi yhtään mitään etkä tule mitään saavuttamaan, eli kaikki on turhaa. Jos taas puolestaan voisit sen verran muuttaa asennettasi, että edes yrittäisit elää normaalia elämää -johon valitettavasti kuuluu mm. työnteko, niin ikävältä kuin se sinusta tuntuukin- niin voisit tavatakin jonkun naisen ja saisit työkavereiden kautta sosiaalista elämää ja rahaa, joka ei tuo itsessään onnea, mutta helpottaa elämää huomattavasti ja mahdollistaa hankkia erilaisia kokemuksia ja saada myöskin tasapainoa elämään.
Jos et ole valmis edes kokeilemaan, niin kukaan ei voi sitä puolestasi tehdä, se on kylmä totuus. Itsesäälissä rypien et omaa elämääsi edistä.Kerro sitten kun kerran niin viisas olet että miten pahasta kroonisesta ahdistuksesta, todella rajuista sosiaalisista peloista ja vähintäänkin keskivaikeasta masennuksesta kärsivänä pystyy muka käymään töissä tai koulussa. Olen varma ettei sinulla ole tähän järkevää vastausta kun et itse ole varmastikkaan joutunut läpikäymään tällaista helvettiä.
Ja vaikka täysin terve olisinkin niin miten Suomessa enää voi saada kunnon töitä kun ei täällä ole tarjolla enää kuin palkatonta työharjottelua johon en todellakaan mene varsinkaan näin sairaana kun ei mitenkään kykene. Eikä sellaisiin palkattomiin töihin kannatta terveenäkään kyllä mennä kun ei niiden kautta ole mitään mahdollisuuksia työllistyä. - Ahdistunut mies
Ahdistunut mies kirjoitti:
Kerro sitten kun kerran niin viisas olet että miten pahasta kroonisesta ahdistuksesta, todella rajuista sosiaalisista peloista ja vähintäänkin keskivaikeasta masennuksesta kärsivänä pystyy muka käymään töissä tai koulussa. Olen varma ettei sinulla ole tähän järkevää vastausta kun et itse ole varmastikkaan joutunut läpikäymään tällaista helvettiä.
Ja vaikka täysin terve olisinkin niin miten Suomessa enää voi saada kunnon töitä kun ei täällä ole tarjolla enää kuin palkatonta työharjottelua johon en todellakaan mene varsinkaan näin sairaana kun ei mitenkään kykene. Eikä sellaisiin palkattomiin töihin kannatta terveenäkään kyllä mennä kun ei niiden kautta ole mitään mahdollisuuksia työllistyä.Osoitin vastaukseni nimimerkille "Asennevika".
- glög
No eläpäs nyt vielä poeka, itse kohta 33v ja käytännössä kokematon. Tilanteeni on nyt se etten edes kykene olemaan tekemisissä naisten kanssa koska itsetunto on niin olematon ja seurustelukokemattomuuskin alkaa olemaan jo sen luokan riippakivi. Muutama nainen on minuun ihastunut mutta olen itse pilannut ne jutut vaipumalla tähän itsetunnottomuuteeni, en vaan osaa käsitellä sitä tilannetta että voiko se tosiaan olla minusta kiinnostunut ja mitä minun pitäisi tehdä. No minähän menen aina ihan töykeäksi suolapatsaaksi joka näyttää naisen silmissä "ei kiinnosta". Tietysti jälkikäteen harmittaa aina vietävästi. Joskus olen jopa kerännyt itseni kasaan ja yrittänyt sytytellä naista uudelleen mutta eihän se enää onnistu kun tilaisuus meni jo. Aina kun edes vähän ajattelen parisuhdetta ja naisia niin vaivun masennukseen ja koko elämä tuntuu ihan turhalta.
- Miten olisi
Mitäpä jos hakeutuu sinne jossa on näitä samanlaisia ihmisiä. Jokin ryhmäterapia. Kun huomaa, että hei, tuo tyttö kärsiin ihan samoista asioista, kuin minäkin, niin ehkä jotain uutta suhdettakin syntyy.
- glög
Miten olisi kirjoitti:
Mitäpä jos hakeutuu sinne jossa on näitä samanlaisia ihmisiä. Jokin ryhmäterapia. Kun huomaa, että hei, tuo tyttö kärsiin ihan samoista asioista, kuin minäkin, niin ehkä jotain uutta suhdettakin syntyy.
Enpä usko että näillä eväillä koskaan mitään suhdetta enää saa aikaiseksi. Tää itsetunto on vaan niin helvetin epävakaa että yhtenä päivänä saatan tuntea itseni ihan ookoo-tyypiksi mutta heti seuraavana tekis mieli hävitä maan päältä.
On kokemusta siitäkin kun hyvänä päivänä tutustuu naiseen niin että juttelu peräti jotenkuten onnistuu, mutta sitten huonona päivänä vihaan itseäni niin paljon että karkoitan naisenkin samalla.
- jes3
moi.
itse menin suoraan ylä-asteen jälkeen ammattikouluun ja sieltä armeijaan, tein koko ajan siinä samalla töitä ja oman alani töitä. olin tuolloin juurikin 18v suurinpiirtein. sitten ekan tyttöystävän löysin noin 22vuotiaana ja mentiin kihloihin asti, erottiin, siitä 8vuotta ja löysin uuden tyttöystävän... ja paljon ollut irtosuhteita. kunhan ite jaksaa olla aktiivinen niin kyllä takuulla löytyy. ei se oo niin vaikeaa, kun luulee. eikä johdu ulkonäöstä vaan omasta aktiivisuudesta ja käytöksestä naisia kohtaan... en enempää luettele, mutta epätoivoon ei kannata vajota. aikaa on. ulos, ylös ja lenkille hus hus !!! - Pelkuri
Ei todellakaan onnistu kun kärsii tällaisista ongemista mistä minä kärsin. Koskaan ei ole tyttöystävää ollut eikä tule olemaan kun en edes pysty naisia lähestymään. Helppo se on terveiden ihmisten meille sairaille luusereille neuvoja antaa. Enkä nyt sanonut tätä millään pahalla.
Kunhan totesin että juurikin vakava paniikkihäiriö ja sosiaalisten tilanteiden pelko aiheuttaa sen ettei uskalla olla ihmisten eikä varsinkaan naisten kanssa tekemisissä. Siinä voi jokainen miettiä mielessään että onnistuisiko kaltaiseltani ihmiseltä seurustelukaan. Normaalien ihmisten elämä kuulostaa liiankin yksinkertaiselta kun he vain tekevät asioita ihan tuosta vain ja joillekkin hyviä asioita tapahtuu ihan itsestään.- Pelkuri
"Ei se oo niin vaikeaa, kun luulee. eikä johdu ulkonäöstä vaan omasta aktiivisuudesta ja käytöksestä naisia kohtaan."
En ole koskaan naisia kohtaan käyttäytynyt mitenkään epäkunnioittavasti tai muutenkaan kohdellut huonosti silti vain kukaan nainen ei kiinnostu minusta. Varmaan sitten joku narsistisuus on sitä oikeanlaista käytöstä mikä saa naiset kiinnostumaan miehestä. Jopa tietynlaiset rikolliset saavat paljon paremmin naista kun heillä on juuri näitä tarvittavia ominaisuuksia.
Ongelmana on kuitenkin se että en kilttinä miehenä koskaan kykene sellaiseen röyhkeyteen tai jopa rikollisuuteen mikä herättää naisissa mielenkiinnon miestä kohtaan. Se nyt on tähän ikään mennessä tullut selväksi ettei naiset koskaan kiinnostu mistään naisia liikaa kunnioittavista sairaalloisen ujoista ja nössöistä miehistä. Moni nainen kyllä sanoo että kiltti ja ujo mies kiinnostaa mutta siinä kohtaa lähes poikkeuksetta naiset puhuvat paskaa. Olisivat edes rehellisiä niin ehkä ainakin jotkut miehet kykenisivät käyttäytymään niinkuin pitää. - yksin oleva
Pelkuri kirjoitti:
"Ei se oo niin vaikeaa, kun luulee. eikä johdu ulkonäöstä vaan omasta aktiivisuudesta ja käytöksestä naisia kohtaan."
En ole koskaan naisia kohtaan käyttäytynyt mitenkään epäkunnioittavasti tai muutenkaan kohdellut huonosti silti vain kukaan nainen ei kiinnostu minusta. Varmaan sitten joku narsistisuus on sitä oikeanlaista käytöstä mikä saa naiset kiinnostumaan miehestä. Jopa tietynlaiset rikolliset saavat paljon paremmin naista kun heillä on juuri näitä tarvittavia ominaisuuksia.
Ongelmana on kuitenkin se että en kilttinä miehenä koskaan kykene sellaiseen röyhkeyteen tai jopa rikollisuuteen mikä herättää naisissa mielenkiinnon miestä kohtaan. Se nyt on tähän ikään mennessä tullut selväksi ettei naiset koskaan kiinnostu mistään naisia liikaa kunnioittavista sairaalloisen ujoista ja nössöistä miehistä. Moni nainen kyllä sanoo että kiltti ja ujo mies kiinnostaa mutta siinä kohtaa lähes poikkeuksetta naiset puhuvat paskaa. Olisivat edes rehellisiä niin ehkä ainakin jotkut miehet kykenisivät käyttäytymään niinkuin pitää."Moni nainen kyllä sanoo että kiltti ja ujo mies kiinnostaa mutta siinä kohtaa lähes poikkeuksetta naiset puhuvat ******"
Kiltti ja ujo mies kiinnostaa naisia, mutta naiset tarkoittavat sellaista kilttiä ja ujoa miehiä, jotka ovat komeita. - Yksin41
yksin oleva kirjoitti:
"Moni nainen kyllä sanoo että kiltti ja ujo mies kiinnostaa mutta siinä kohtaa lähes poikkeuksetta naiset puhuvat ******"
Kiltti ja ujo mies kiinnostaa naisia, mutta naiset tarkoittavat sellaista kilttiä ja ujoa miehiä, jotka ovat komeita.Näinhän se menee, huomannut sen. Olen kiltti, hieman ujo eli kyllä puhun mutta aloitteen tekeminen yleensä vaikeaa. Joskus kun sen saa tokaistua niin naiset joiden kanssa olen paljon jutellut ja kuvitellut että ehkä olisivat jopa kiinnostuneita aloittavat sen perus mantran: "oothan sinä tosi mukava ja iloinen mutta ....". Kun ei vaan ni ei.
Onko kellään kokemuksia ulkomaisista naisista? Kiinnostuvat ne helpommin hieman ujosta mutta kiltistä? - Hae apua
Pelkuri kirjoitti:
"Ei se oo niin vaikeaa, kun luulee. eikä johdu ulkonäöstä vaan omasta aktiivisuudesta ja käytöksestä naisia kohtaan."
En ole koskaan naisia kohtaan käyttäytynyt mitenkään epäkunnioittavasti tai muutenkaan kohdellut huonosti silti vain kukaan nainen ei kiinnostu minusta. Varmaan sitten joku narsistisuus on sitä oikeanlaista käytöstä mikä saa naiset kiinnostumaan miehestä. Jopa tietynlaiset rikolliset saavat paljon paremmin naista kun heillä on juuri näitä tarvittavia ominaisuuksia.
Ongelmana on kuitenkin se että en kilttinä miehenä koskaan kykene sellaiseen röyhkeyteen tai jopa rikollisuuteen mikä herättää naisissa mielenkiinnon miestä kohtaan. Se nyt on tähän ikään mennessä tullut selväksi ettei naiset koskaan kiinnostu mistään naisia liikaa kunnioittavista sairaalloisen ujoista ja nössöistä miehistä. Moni nainen kyllä sanoo että kiltti ja ujo mies kiinnostaa mutta siinä kohtaa lähes poikkeuksetta naiset puhuvat paskaa. Olisivat edes rehellisiä niin ehkä ainakin jotkut miehet kykenisivät käyttäytymään niinkuin pitää.ALOITTAJALLE: Sun ongelmasi EI ole kilttiys ja ujous, vaan sosiaalisten tilanteiden pelko ja erakoituminen. Et siis etsi naisesta seurustelukumppania, vaan PELASTAJAA ja siinä on aika helvetin iso ero.
Älä sotke asioita, vaan kohtaa tosiasiat. Olet syrjäytynyt ja se EI johdu naisista vaan sinusta: välttelet ihmisiä, etkä tee mitään sen eteen että saisit opiskelupaikan tai töitä. Tarvitset ainakin terapiaa, ehkä jotain muutakin apua, että pääset elämään normaalia elämää, opiskelemaan tms. Pahinta olisi jos vetäisit toisenkin ihmisen mukanasi samaan suohon, ennen kuin olet tervehtynyt. - Toimii mulla
kokeile viinaa. Kielen kannat irtoaa ja olo vapautuu.
Pelkuri kirjoitti:
"Ei se oo niin vaikeaa, kun luulee. eikä johdu ulkonäöstä vaan omasta aktiivisuudesta ja käytöksestä naisia kohtaan."
En ole koskaan naisia kohtaan käyttäytynyt mitenkään epäkunnioittavasti tai muutenkaan kohdellut huonosti silti vain kukaan nainen ei kiinnostu minusta. Varmaan sitten joku narsistisuus on sitä oikeanlaista käytöstä mikä saa naiset kiinnostumaan miehestä. Jopa tietynlaiset rikolliset saavat paljon paremmin naista kun heillä on juuri näitä tarvittavia ominaisuuksia.
Ongelmana on kuitenkin se että en kilttinä miehenä koskaan kykene sellaiseen röyhkeyteen tai jopa rikollisuuteen mikä herättää naisissa mielenkiinnon miestä kohtaan. Se nyt on tähän ikään mennessä tullut selväksi ettei naiset koskaan kiinnostu mistään naisia liikaa kunnioittavista sairaalloisen ujoista ja nössöistä miehistä. Moni nainen kyllä sanoo että kiltti ja ujo mies kiinnostaa mutta siinä kohtaa lähes poikkeuksetta naiset puhuvat paskaa. Olisivat edes rehellisiä niin ehkä ainakin jotkut miehet kykenisivät käyttäytymään niinkuin pitää.Väärin .mitä muuta olet saavuttanut kun ollut kilttiluontinen ja varonut.
Joko sos luonne (just se pikuisenpahapoika) , saavutus tavoitteet elämmässä jonkin alan erikois osaaminen (niillä aloilla jotka jotnkin naisia koskettaa)ja rahanteko kiinotaa naisia... liika varovasuus on kanssa punainen vaate....
Koska nainen itse on epävarma niin meihessä se ei ole hyve ja toinen miksi sen helposti luokittelee ulkoap on päättämättömyys joka sekin on punainen vaate....
- ei kiirettä
Älä turhaan kiirehdi... itse olen 25-vuotias mies ja vasta kuukausi sitten aloin ensimmäisen kerran elämässäni tapailemaan naista. Joten turha huoli pois :-)
- yksin oleva
"eikä johdu ulkonäöstä"
Ei pidä paikkaansa. Kiltit ja komeat saavat eniten naisia. Inhottavasti käyttäytyvät ja komeat saavat toisiksi eniten naisia. Kiltit ja rumat miehet eivät saa naisia. Inhottavasti käyttäytyvät ja rumat miehet eivät saa naisia.
Tietenkin aina on poikkeuksia, mutta näin se on pääsääntöisesti. Naiset on paljon pinnallisempia näissä asioissa kuin miehet.- Missimieli
Eivät ole. Nimittäin kiltit ja rumat eivät etsi kilttejä ja rumia naisia, vaan missinnäköisiä kilttejä naisia. Itse en ainakaan halua tyytyä rumaan tai tavikseen naiseen ja olen katkera siitä että komeat miehet vievät kauniit naiset. Minulla on laaja ystäväpiiri samanikäisistä miehistä kuin itse olen (23) ja jokainen etsii omasta ulkonäöstään riippumatta kaunista ja seksikästä naista, esim. pienirintainen ei kelpaa.
Kyllä miehet on paljon pinnallisempia, sillä kukaan miehistä ei halua tyytyä rumaan naiseen, myönnä pois sinäkin ;) - haluan komean miehen
Missimieli kirjoitti:
Eivät ole. Nimittäin kiltit ja rumat eivät etsi kilttejä ja rumia naisia, vaan missinnäköisiä kilttejä naisia. Itse en ainakaan halua tyytyä rumaan tai tavikseen naiseen ja olen katkera siitä että komeat miehet vievät kauniit naiset. Minulla on laaja ystäväpiiri samanikäisistä miehistä kuin itse olen (23) ja jokainen etsii omasta ulkonäöstään riippumatta kaunista ja seksikästä naista, esim. pienirintainen ei kelpaa.
Kyllä miehet on paljon pinnallisempia, sillä kukaan miehistä ei halua tyytyä rumaan naiseen, myönnä pois sinäkin ;)Eiköhän kaikki halua kauniin näköistä kumppania, niin miehet kuin naisetkin. Kaikki ovat pinnallisia, ei se sukupuolesta ole kiinni.
Esim. itse olen nainen, ja voin myöntää, etten halua rumaa miestä, vaan komean miehen. Itse olen ok näköinen, korkeintaan.
- Näissä asioissa
kannattaisi suomalaistenkin kyllä ottaa oppia ulkomailta. Siellä usein nimittäin vanhemmat etsivät lapsilleen sopivat puolisot. Kaikki pääsevät naimisiin. Ja harvoin niissä maissa joissa näin tehdään, erotaan, kuten täällä valitettavan usein tapahtuu.
Eli kannattaisikos pyytää vanhempia tai sukulaisia puhemiehiksi ja esiliinoiksi järjestämään vaikka sopivia tilaisuuksia. - tsemppiäpojat
Nuoren miehen kannattaa mennä tanssikurssille ja opetella tanssimaan sekä peruskäytöstavat ja perussiisteyden.
Kurssille voi mennä yksin.
Vuoden kun noita opiskelee niin naisia on ja paljon!
Sitten voi valita mieleisensä. - hattumies
Siis mikä avautuminen tää taas on?? Valitat teknisesti siitä etteivät naiset tule hakemaan sinua kotioveltasi...
Toisekseen, jos et halua olla luuseri, niin sitten on paras lähteä etsimään ratkaisua. Hae opiskelemaan tai duuniin. Ei elämässä saa mitään ilmaiseksi. Kaikki pitää ansaita ja se vaatii ponnisteluja - tämä pätee myös naisiin ;) - Hope and dreams
Olen 45v mies ja eronnut 10v sitten. Ei ainuttakaan suhdetta sen jälkeen, tosin en ole kyllä panostanutkaan seuranhakuun. Huolehdin kuitenkin itsestäni ja pidän itseäni ihan normaalina, hyvät käytöstavat omaavana komeana miehenä. En ole menettänyt toivoani koskaan. Positiivinen elämänasenne kantaa pitkälle. Hankkikaa harrastus - seinäkiipeily, lenkkeily tms. Voi olla, että se tuleva kumppani löytyy kuin itsestään!
- Mielipide Pelkurille
Pelkurin viestissä naisnäkökulmastani ehdoton ei on se, ettei mikään kiinnosta, ei työnteko eikä harrastaminen - mitä sellaisella miehellä tekee ts. mistä sen kanssa keskustellaan ja mitä sen kanssa tehdään?
Oma mieheni on sosiaalisesti kovin lahjaton ja en minäkään osaa lähestyä ihmisiä, mutta toisiimme vaan ollaan törmätty harrastustemme kautta.- -Pelkuri
Mutta kun ei masentuneena ja ahdistuneena pysty harrastamaan mitään vaikka kiinnostais.
- pois kaikki huoles
Ihminen viisastuu vanhemmiten. Itellänikin oli surkee alku, nyt kuus- kymppisenä kolme naista, elämä on ihanaa.
- Hirveä saarna.com
En sano tätä millään pahalla, mutta kasva nyt ensin "aikuiseksi" hyvä nuori miehenalku. Tiedän että ujous on ISO ongelma kun itse siitä kuitenkin teet ison ongelman. Itse en ole koskaan saanut netinkautta minkäänlaisia ystäviä ehkä jopa siksi kun en niitä halua edes netinkautta hakia, sillä ajattelen että nettituttava ei ole sama kuin "tosielämän" tuttava.
Itsekkin joskus muinoin ajattelin juuri ettei kukaan minua huoli, mutta kun jouduin menemään ihmistenilmoille niin nips naps vuodenpäästä huomasin että ei minussa mitään vikaa ole ja kyllä se muutama hassu ehdokas on tullut, tosin ongelma olikin siinä että eivät olleet minulle sopivia elämänkumppaneiksi.Voi olla hyvin vaikiaa mutta ei kannata ajatella että jäät loppuelämäsi yksin koska olet "syrjäytynyt luuseri" sillä teet vain hallaa omista harhaluuloistasi ja vielä kun sinulla on elämä vasta aluillaan.
Minulle ei ole väliä miehen ulkonäöllä, siitä mitä töitä hän esmes tekee, millainen asunto on... sanon ei pinnallisuuksille vaan tärkeää on vaab esim:kemia, ajatusmaailma ja elämäntapa natsaa kohdilleen. Vaikka ehdokkaita sinulle nyt tulisikin niin ei se tarkoita automaattisesti että se olisi oikea ( ja jos on niin olet todella onnekas koska se on melko harvinainen tapaus).
Yritä rohkaistua, keksiä harrastuksia vaikka halpoja sellaisia, yritä olla ihmistenilmoilla ( esim lenkkeilie, käy uimassa tai vaikka veltamassa tai vaikka jossain salilla liikkumassa. Ensin vaikka silloin tällöin pikkusen ja sitten vähän enemmän. Tiedän että ei ole helppoa ja helmpommin sanottu kuin tehty, mutta vain sinä itse pystyt muuttamaan elämäntapaasi itse ja se o karu sekä ikävä asia.
T: Entinen kamalan ujo, nykyään vähemmän 24 vuotias "nuori" naisen alku. - sivusta katsoja
... kokeile miehiä.
- vbn,
Vika ei ole sinussa vaan naisissa. Nykyinen pississukupolvi on kasvatettu vihervasemmistolaiseen feminismiin, joka ei miehistä piittaa. Luulevat pärjäävänsä paremmin ilman miehiä.
- yrittäjät
vbn!!! tietää mistä on kyse.hae ulkomaalaista naista!! EI venäjältä!!!
sieltä tulee vain lahjontaa edustavat rosvot...
- Ujo se olin miekii
Hei. Mulla on neuvoja mitä kukkahattu tädit ja äidit kauhistelee ja opettaa välttämään mutta toimii. Olin ikäisenäsi täysin samanlaisissa ongelmissa. Olin koulukiusattu, hintelä, ujo, arka ja vaikka naiset kiinnosti kovasti en heitä uskaltanut lähestyä. Olin aivan varma että en koskaan saa naista saati pääse edes tuntemaan naisen läheisyyttä.
No mitä tein. Otin mallia isoilta pojilta. Rupesin tupakan viihde käyttäjäksi ja aloin ryyppäämään ja kiertelemään baareissa viikonloppuisin. Ja kas kummaa alkoi naiset lähestymään ja minä heitä koska alkoholi vei estot ja teki rennoksi.
Naisia alkoi kaatumaan ja kun opin juonen niin aina enemmän ja enemmän. Katos sehän on helppoa:) Olen tällä hetkellä päälle kolmekymppinen ja elämä rullaa. On työ, koti, auto, mökki, kavereita, harrastuksia ja tosin sinkkuillu nyt puoli vuotta mutta vielä mitä. Sama juttu toimii. Perjantai, lauantai iltana pohjat ja baariin. Viime viikonloppunakin kummallekin päivälle kaato:)
Nyt jos keskittyis mökkeilyyn ja kalasteluun:)
Vaikka alkoholia syytetään milloin mistäkin niin itselleni se toi itseluottamuksen. Nykyään en edes tarvi alkoholia jos tapaan kiinnostavan naisen. Itseluottamusta on ja eikun juttelemaan.
Saan tähän varmaan vaikka kuinka kettuilu viestejä mut näin mä pääsin ap.n kaltaisesta epävarmuudesta.
Tsemppiä sulle! Muuta en osaa neuvoa. - tsthrth
Ei ne naiset oikeasti ole onnellisia ilman miehiä. Kunhan harrastavat itsepetosta. Lehmät.
- Destroyed destiny
SInulle voi käydä juuri niinkuin minulle naisrinatamalla, totuttele ajatukseen. 12-vuotiaana vetäydyin yksinäisyyteen. Olel aina ollut jonkin verran syrjäänvetäytyvä. Nyt, 22 vuotta myöhemmin, olen edelleen täysin kokematon. En ole sekuntiakaan ollut kenenkään naisen tai tytön kanssa. Minua on yrittänyt iskeä todella todella todella moni ilman omaa aloitetta elämäni aikana. Päätin vain, että en kelpaa kenellekään, enkä suostunut kenellekään, se riitti. Nyt velkaakin yli 800 tonnia euroissa ja haluaisin jo pois täältä pallolta. Täällä ei ole enää mitään minulle.
- Rahalla saa
Käy huorissa !. Se auttaa.
- 23v, single & happy
Sinun täytyy muuttaa asennettasi ja rajusti, jos haluat joskus saada naisen. Kukaan ei halua epätoivoista "luuseria", kuten asian ilmaisit. Jos olet omasta mielestäsi luuseri ja se asenteesi heijastuu ulkopuolelle, alkavat muutkin pitää sinua sellaisena. VAIN SINÄ voit määritellä itsesi, ei kukaan muu.
Opettele ensin rakastamaan itseäsi. Kun sitten olet onnellinen, et enää tarvitse naista, joka tekisi sinusta onnellisen. Sen jälkeen voit ottaa rakkauden avosylin vastaan - jos se joskus on tullakseen.
T: ei koskaan seurustellut (suudellut kerran), onnellinen 23v tyttö- Positiivisuutta
Tuo on muuten hyvin sanottu. Voin sanoa tähä pari esimerkkiä mitä olen kokenut/ kuullut.
1. baarikaveri, jolla jatkuvasti asiat huonosti.
- Tapasin erään miehen joka sanoi rikkoneensa välit muuan kaveriin jolla aina tavatessa oli asiat huonosti ja selitti samat uudelleen ja uudelleen. Kun hän ei enään sitä sitten jaksanut niin hän sanoi kävelleensä tyypin ohi ja näin teki selväksi ettei halua olla hänen kanssaan. Ihmettelin miski tämätyyppi oli käyttäytynyt toistakohtaan noin huonosti. En ymmärtänyt asiaa
2. Kaveri vai terapeutti
- Muuan kaukaisemmalla kaveri soitteli jatkuvasti samoista ongelmista. Kyseli neuvoa ja selitti kuinka asiat oli huonosti. Ensin hän soitteli harvakseltaan, mutta Pikkuhiljaa huomasin viettäväni puheaikaa hänenkanssaan pitempään ja pitempään samoja asioita aina uudelleen ja uudelleen. Pahimmillaan hän soitteli 10 kertaa päivässä ja tuntui että koko vapaa aika meni korva kiini puhelussa. seuraavaksi kyllästyin ja annoin asiat mennä toisesta korvasta ulos, sen jälkeen huomasin että aina kun hän soitti, tuntui kuin kaikki energia olisi imetty minusta loppuun. Lopussa ei auttanut enään muu kuin olla vastaamatta hänen soittoihinsa koska olin niin väsynyt siihen hommaan etten vain enään jaksanut sitä hommaa. Kuukausia myöhemmin kuin viimein vastasin hänen puheluihin hän soitti ja sanoi olevansa käynyt terapiassa kun ei kehdannut enään kaveria vaivata. Nyt hänen elämänsä hymyilee ja ollaan edelleen kavereita kiiitos hänen ja terapeuttinsa.
3. Masentunut harjoittelukaveri
- Ensin työilmapiiri oli pirteä. Vitsailtiin ja hommat sujuivat hyvin eteenpäin sekä huumorinkukka kukki parhaimmillaan. Sitten paikalle tuli harjoittelija jolla oli kokoajan hirveän negatiivinen asenne. Kaikki oli niin syvältä sieltä ku olla ja voi. Mikäli hänenkanssaan halusi keskustella niin ainoa vaihtoehto oli yhtyä hänen puheihinsa.
Toki hän tiesi hommansa ja hoksasi työnantajan virheet toisin kuin me muut, mutta hänen negatiivinen asenteensa ja hidas työtahtinsa tarttui meihin kaikkiin. Yhdesti ruokatunnilla kun pöydässä oli kuolemanhiljaista yritin kevetää tunnelmaa hiettämällä huumoria joka koski kaikkia. Tästä tämä uusihemmo suuttui ja luuli että minä haastan hänenkanssaan riitaa jolloinka huomasin että kannattaa miettiä tarkkaan mitä sanoa seuraavalla kerralla. Mikäli hän ei olisi itse sanonut olevansa masentunut olisin luullut häntä itsekkääksi ja herkäksi ihmiseksi.
Kun hän ei enään ilmestynyt paikalle ilmapiiri alkoi parantua pikkuhiljaa entiselleen.
- Sinkkumiäss
Ite kolmekymppinen ja vuoden ollu sinkkuna. Ja eikä tule baareissa käytyä (en juo alkoholia) niin eipä tässä kauheesti ketään edes tapaa. Ja kun on vielä hieman ujo lähestymään ketään niin joo...no, pitänee varmaan joku viikonloppu lähteä väkisin istumaan jonnekin jos vaikka tapais jonkun.
- OnlineDating
Oletko koskaan kuullut nettideittailusta? Moni on löytänyt sieltä elämänkumppaninsa!
- Sinkkumiäss
OnlineDating kirjoitti:
Oletko koskaan kuullut nettideittailusta? Moni on löytänyt sieltä elämänkumppaninsa!
Oon mä käynyt pornosivulla ja kokeillut itsetyydytystä, mutta.... ei ole ollut onnea.
- Numeromies99
Nuorissa ikäluokissa Suomessa on niin paljon enemmän miehiä kuin naisia että tuhannet miehet jäävät pakosti ilman naista. Miehiä syntyy enemmän ja lisäksi muuttoliike ulkomailta ja ulkomaille huonontaa suhdetta entisestään suomalaisen miehen kannalta. Nuoren miehen pitää olla "hyvä" ja aktiivinen saadakseen naisen, kun taas nuorille naislle, olipa tämä melkein millainen tahansa, satelee jatkuvasti ehdotuksia miehiltä.
- Elämänhallinta
Aloittajan ongelma ei todellakaan ole naisettomuus, vaan se että hän ei poistu koskaan kotoaan, ei opiskele, ei työskentele, ei harrasta mitään, ei edes liiku ulkona, eli on ilmeisesti vain netissä? Se ei ole terve lähtökohta terveelle parisuhteelle!
Miettikää nyt vähän, tyyppi on 100% syrjäytynyt ja ihan omaa ansiotaan. Nykynuoret vaativat muiden tekevän sen heidän puolestaan, mitä ennen piti tehdä ihan itse! Opiskelupaikkaa pitää hakea itse, pääsykokeisiin pitää lukea ihan itse, töitä pitää hakea itse, liikuntaakin pitää harrastaa muualla kun netissä että pysyy kunnossa! Tälle miehelle suosittelen nopeaa yhteydenottoa jollekin ammattiauttajalle, joka vääntää rautalangasta sen kuinka itsenäistä elämää eletään. - varoitus
Elämänhallinta kirjoitti:
Aloittajan ongelma ei todellakaan ole naisettomuus, vaan se että hän ei poistu koskaan kotoaan, ei opiskele, ei työskentele, ei harrasta mitään, ei edes liiku ulkona, eli on ilmeisesti vain netissä? Se ei ole terve lähtökohta terveelle parisuhteelle!
Miettikää nyt vähän, tyyppi on 100% syrjäytynyt ja ihan omaa ansiotaan. Nykynuoret vaativat muiden tekevän sen heidän puolestaan, mitä ennen piti tehdä ihan itse! Opiskelupaikkaa pitää hakea itse, pääsykokeisiin pitää lukea ihan itse, töitä pitää hakea itse, liikuntaakin pitää harrastaa muualla kun netissä että pysyy kunnossa! Tälle miehelle suosittelen nopeaa yhteydenottoa jollekin ammattiauttajalle, joka vääntää rautalangasta sen kuinka itsenäistä elämää eletään.Nykyisin kavahdan jos mies mainostaa, usein katkerasti syytellen, olevansa kiltti ja ujo eikä siksi saavansa naista.
Seurustelin miehen kanssa, jonka kanssa suhde alkoi samanlaisella tilityksellä. Mies valitti kaikesta koko sen lyhyen ajan kun seurustelimme. Aluksi hän haukkui itseään ja minun piti kehua ja sitten kun hänen itsetuntonsa koheni siitä kehumisesta, niin hän alkoi haukkua minua.
Olin liian lyhyt, liian tavallisen näköinen, liian litteä takapuoli ja liian pienet rinnat. Hän harmitteli kuinka alfat vievät parhaat naiset ja hänen kaltaisilleen jää jämät, kuten minä. Silti hän oli kamalan mustasukkainen minusta ja vaati että mun pitäisi omistaa kaikki vapaa-aikani hänen kanssa olemiseen, koska hänelläkään ei ollut muita kavereita kuin minä. Hän oli työtön ja netissä lähes kaiken valveillaoloaikansa, ei saanut mitään aikaan, mutta syy oli aina muissa.
Hän haukkui kaverini, haukkui sukuni, haukkui koulutukseni, työni, kaiken. Silti vain kuitenkin ruikutti sitä kuinka on niin kiltti ja hyvä tyyppi, eikä saa kuumimpia naisia, eikä rahaa (tekemättä mitään).
Mä lopetin suhteen ja siitä vasta alkoi varsinainen helvetti, eli vainoaminen, jota kestikin melkein kaksi vuotta ennen kuin lähestymiskielto tehosi.
Neuvoni kaikille naisille on: erottakaa toisistaan ruikuttajat ja oikeasti kiltit miehet. Ruikuttajat ovat niitä, jotka katkerina julistavat kiltteyttään ja kiltit ovat niitä jotka tutustuvat uusiin ihmisiin ujosti, mutta ennakkoluulottomasti, kuitenkaan itseään liikaa korostamatta. - Avaa näkemyksiäsi
Elämänhallinta kirjoitti:
Aloittajan ongelma ei todellakaan ole naisettomuus, vaan se että hän ei poistu koskaan kotoaan, ei opiskele, ei työskentele, ei harrasta mitään, ei edes liiku ulkona, eli on ilmeisesti vain netissä? Se ei ole terve lähtökohta terveelle parisuhteelle!
Miettikää nyt vähän, tyyppi on 100% syrjäytynyt ja ihan omaa ansiotaan. Nykynuoret vaativat muiden tekevän sen heidän puolestaan, mitä ennen piti tehdä ihan itse! Opiskelupaikkaa pitää hakea itse, pääsykokeisiin pitää lukea ihan itse, töitä pitää hakea itse, liikuntaakin pitää harrastaa muualla kun netissä että pysyy kunnossa! Tälle miehelle suosittelen nopeaa yhteydenottoa jollekin ammattiauttajalle, joka vääntää rautalangasta sen kuinka itsenäistä elämää eletään.Ihan ennen vanhaankin oli arkoja ihmisiä ja miehistä tavattiin sanoa heidän olevan peräkammarin poikia.
- 16+5
varoitus kirjoitti:
Nykyisin kavahdan jos mies mainostaa, usein katkerasti syytellen, olevansa kiltti ja ujo eikä siksi saavansa naista.
Seurustelin miehen kanssa, jonka kanssa suhde alkoi samanlaisella tilityksellä. Mies valitti kaikesta koko sen lyhyen ajan kun seurustelimme. Aluksi hän haukkui itseään ja minun piti kehua ja sitten kun hänen itsetuntonsa koheni siitä kehumisesta, niin hän alkoi haukkua minua.
Olin liian lyhyt, liian tavallisen näköinen, liian litteä takapuoli ja liian pienet rinnat. Hän harmitteli kuinka alfat vievät parhaat naiset ja hänen kaltaisilleen jää jämät, kuten minä. Silti hän oli kamalan mustasukkainen minusta ja vaati että mun pitäisi omistaa kaikki vapaa-aikani hänen kanssa olemiseen, koska hänelläkään ei ollut muita kavereita kuin minä. Hän oli työtön ja netissä lähes kaiken valveillaoloaikansa, ei saanut mitään aikaan, mutta syy oli aina muissa.
Hän haukkui kaverini, haukkui sukuni, haukkui koulutukseni, työni, kaiken. Silti vain kuitenkin ruikutti sitä kuinka on niin kiltti ja hyvä tyyppi, eikä saa kuumimpia naisia, eikä rahaa (tekemättä mitään).
Mä lopetin suhteen ja siitä vasta alkoi varsinainen helvetti, eli vainoaminen, jota kestikin melkein kaksi vuotta ennen kuin lähestymiskielto tehosi.
Neuvoni kaikille naisille on: erottakaa toisistaan ruikuttajat ja oikeasti kiltit miehet. Ruikuttajat ovat niitä, jotka katkerina julistavat kiltteyttään ja kiltit ovat niitä jotka tutustuvat uusiin ihmisiin ujosti, mutta ennakkoluulottomasti, kuitenkaan itseään liikaa korostamatta.Erota narsismi ujoista ja aroista. Olet kohdannut narsistin et masentunutta ja syrjäytynyttä kuten ap.
- stalkker
16+5 kirjoitti:
Erota narsismi ujoista ja aroista. Olet kohdannut narsistin et masentunutta ja syrjäytynyttä kuten ap.
Totta. Tai katkera stalkkaaja ei kyllä ole narsisti, vaan mikä?
- 4+12
täytän pian 30 v ja en ole koskaan seurustellut.
- vanha ukko
Odota muutama vuosi ja käy maksullisilla naisilla ja huomaat ettei se tilanne ole niin paha miltä tuntuu nyt olethan vielä nuori.
Se tunne kun panet pornotähteä ja ajattelet mitä parempaa voisi olla.
Tää on mun juttu mutta sulla se tietysti eri.
Eli jotakin lohduttavaa seksiä sen elämänkumppanin sijaan jotta jaksat toivoa jotain pysyvämpää tulevaisuudessa. - ikäjakauma
Miehiä on Suomessa satatuhatta enemmän kuin naisia ,mutta sitten kun täyttää 55 vuotta niin naisia on yli 150 000 enemmän sataan ikävuoteen asti.
- Assburger
Myöskin minulla on se sama tilanne, ei opiskelua, ei töitä ei naista. En tapaa koskaan ketään ja tilaan vain pizzaa, vien joskus roskat, en muuten käy ulkona paitsi Alkossa ja sossussa. En halua tehdä asioita netin ulkopuolella, se suuttuttaa minua ajatuksena, haluan kaiken toimivan netin kautta, ihan kaiken. Siksi olen naiseton. En haluaisi naista kuin seksiin, muuten en ole kiinnostunut. Mutta olen katkera koska en saa haluamaani seksinaista. Siksi olen vihainen koko ajan ja se on naisten vika.
- Kokeiles poika
sihteeriopistoa. Helppoa seuraa netin kautta suoraan kotiin toimitettuna herkullisessa pakkauksessa. Kuin pizzaa kotiin tilaisit. Eikä käärettä, vaan valmiina nautittavaksi sellaisenaan.
- kärsivällisyys off
Siinä kanssa hieno malli illluusio . Netti ei toimi tässä asiassa.
Pois sieltä... kai ny suututtaa ko et muutakaa osaa tehdä ko suuttua
Et osaa luo sos kontakteja. Ja asiaa ei helpota asenne joka ei auta yhtään.
Netti elämä ei naista kiinosta sinun pitäö opetella puhumaan heille jossain.
Viina taasen karkoittaa vielä liisää ihmisiä.
Epäilen tosin että kiukkuumpikujasi jo tiesit mutta miksi helvetissä pysyt siinä etkä vaida tyhmä suuntaa. Etti mahdolllisuuksia missä voit tavata ihmisiä...
Jos jossain on tapahtuma niin sinne sekaan vaikka aluksi . Oli kyse rock festareista tai muusta ja juttelemaan... ja riitävän kauan yritystä kehiin . Oikea elämä ei toimi heti niinku tietokone. Pitää maltaa odottaa hyvää.... ala toimia...
- ^_^
En nyt huolestuis. Itse seurustelin ekan kerran vasta 17 vuotiaana (melkein 18) ja olen 24 tällä hetkellä, ollut 2 tyttöystävää. Nykyään naisissa ongelmana on se, että ne hakee rikasta ja lihaksikasta adonista ja tämän kaltaiset miehet on yleensä niitä mulkkuja vaan.
Se mitä voit tehdä on muttaa toi ajatusmalli oon niin ja niin epäsos ja ujo. Miksi et edes kokeile olla tosenlainen . Sillä siitä muutos lähtee .
Alkuvaiheeessa tuntuu että kaiken tekee väärin javäärällä lailla.
Etti paikkoja jossa voit jutella ihmisille.
Ota itteä niskasta kiinni ja jonnekki työkokeiluu missä on nuoria ja muita tyyppejä.
Olet 18 .älä jää kotia vaan tee sille asialle jokin muutos. Koska kotiin jäännin tuloksen tiedätkin jo . Se on yksinäisyys. Makaa vaan siellä . Mutta jos itse haluat muuta nii oppimaan muuta aluksi ei niin mukavasti ja totutusti mutta kuitenki toisin ko se vaihtoehto joka ei auta vaan jättää loppuelämäksi pois kuvioita.
Valitse viisaasti olet nuori vielä joten et ole ainoa joka hakee sitä paikkaansa.
Tee muutokset.
Voit lukea kaikkialta kuinka sosiaalista pää omaa omistavat mihet vie naisen ko naisen . Ja käytänossäki se on aika todellista. Miksi helvetissä et ala ottaa hiestä oppia. Mestarit ei vaan puhu niistä asioita jotka on ollu heilke itseleenki vaikeita joskus että se ns inmisen arvo pysyy tuntemattomien silmissä. Heillä on ollut omat vaikeutensa aikanaan... toki myönnän että joillakin on lahjoja jokka helpottaa oppia mutta pää as pitää itte tehdä asioita totta. Alä jää kotia ko muitakin mad on.- elv5
Olen ollut melksein koko ikäni yksin, on tällä hyvätkin puolensa, saapi mennä ja tulla vapaasti.
- Syylliset
http://fundamentti.blogspot.fi/2014/06/meille-ei-jaa-muuta-vaihtoehtoa-kuin.html
Tässäkin ketjussa nähdään miten pahoja naiset on, sillä ne syyttelevät uhria(an).
Fakta on että nainen on valitsija.
Keskitasoiset, tavalliset ja MUKAVAT miehet eivät kelpaa naisvastineilleen, sillä naiset yrittävät naida ylöspäin, koska pinnallisuus ja hypergamia. Nainen uskoo olevansa oikeutettu itseään korkeamman tason mieheen (esim. seksiin julkkismiesten kanssa).
Kilttien miesten mollaus myös paljastaa sen että naiset enemmin ruikuttavat narsistin perässä, ja sitten valittavat että eivät löydä kunnon miestä, kuin että valitsisivat sen miehen minkä sanovat haluavansa. Plussaa aloittajalle koska aloitettu 11.6.
Veetuttaako? Ei mitään, niin muakin... Eli tervetuloa kerhoon...
23v tuntuu ku kaikki olis ohi...
Käyn lenkillä ja näen matkalla niitä kauniimman puolen edustajia, mutta sehän on vaa lenkkeilyä... Koittanu netissä ja muutenki kaverin kautta.
Huono mäihä ja huono valikoima...
En ulkonäöllisesti vaan sitä millasia ne on...- itsestä kiinni
Ainoa kuka voi sinua tuossa tilanteessa auttaa olet sinä itse. Mitään ei tapahdu jollet todellakin ota itseäsi niskasta kiinni ja lähde, vaikka päivittäin lenkille, sitä kautta on helpompi liikkua ihmisten ilmoilla muutenkin. Jos jäät vain kotiin neljän seinän sisään niin aina vaikeammaksi sieltä kotoa lähteminen tulee.
Epäsosiaalisuuteen ja ujouteen pätee sama lääke, muut ihmiset. Olen itsekin ollut nuoruudessa äärimmäisen ujo, mutta siitä pääsee eroon jos vain tarpeeksi yrittää ja uskaltaa olla oma itsensä. Itseäni ei koskaan häirinnyt se, että olen ujo vaan hyväksyin itseni sellaisena kuin olen ja yhtenä päivänä huomasin, että muutkin hyväksyvät minut sellaisena ja siitä lähti se, että pikkuhiljaa vapauduin ujoudesta. En tänä päivänäkään ole mikään rohkea, mutta tunnen olevani normaali. - women_like_money
Hei.. Mä oon täsmälleen samassa tilanteessa kuin te, mun erona on vain se että mä olen sentään ollut 32eri naisen kanssa. Vaikka te saisittekin sitä piparia niin ei se teidän elämää muuta mihinkään. Siitä piparin täytyy myös pitää kiinni ja tässä sairaassa materialistisessa maailmassa se on helpommin sanottu kuin tehty. Itse olen työtön ja nuuka ja täysin iloinen ja tyydyn vähään. Kavereitakaan ei ole kun tullut niin paljon muuteltua. 99,99% naisista on sellaisia ylisosiaalisia vouhottajia jotka odottavat ja omaksuvat sitten siltä tulevalta mieheltä mms kaiken (Auto, miehen kaverit, sosiaalinen elämä tsjp.. rahasta puhumattakaan). Ikää tulee 26 ja 4vuotta ollut jo yksin. En ole edes yrittänyt hakea seuraa kun tiedän etten saa sellaista mitä haluaisin. Tässä kohtaa harmittaa kun en ole nuorempana korkeammin kouluttautunut niin olisi huomattavasti helpompi lähteä täältä harvasta maasta jossa voi vain poimia surkeista vaihtoehdoista sen ''parhaimman'' Ainoastaan suomessa voi miehen sosiaalinen elämä olla jo ohi ennenkuin se on ehtinyt alkaa.
- Pelkuri
Ethän nyt mitenkään voi olla samassa tilanteessa kuin minä jos olet ollut 32 eri naisen kanssa herranjumala sentään! Tuo 32 on todella paljon kun toiset ei saa koskaan iskettyä ensimmäistäkään naista. Täytyy olla todella rohkea ja sosiaalinen että saa noin paljon naisseuraa ja itse olen ihan kaikkea muuta.
- aiheenaloittaja
Itse olisin jo tyytyväinen, jos saisin edes yhden illan juttui...
- 40v.
Nuorena ollaan ujoja monesti. Ihminen muuttuu ja tilanteet muuttuvat elämän aikana tosi paljon. Jos olet epäsosiaalinen ja ujo, mene harrastuspiireihin ja paikkoihin missä voit harjaannuttaa juttelemistaitojasi, opettele keskustelemaan ihmisten kanssa. Aloita ensin mummoista ja papoista jos jännittää. Vähitellen siirryt kauniisiin naisiin. Opettele hymyilemään ihmisille ja olemaan positiivinen. Kaikki pitävät siitä
Minäkin olin ujo nuorena. Enää en ole.- Elämä on
Koettakaa nyt oikeasti erottaa pari asiaa toisistaan: yhden illan jutut / parisuhde / terapeutti.
Jos olet itsesääliin taipuvainen, sinulla ei ole työtä, harrastuksia tai kavereita, niin tarvitset terapiaa. Yhden illan juttu ei sinua auta eikä kukaan halua parisuhdetta kanssasi.
Jos korjaat noista edellisistä puutteista edes yhden, niin mahdollisuudet yhden illan juttuun tai parisuhteeseen paranevat.
Täällä urputetaan, että nykyajan naisille ei kelpaa enää miehet. No, kyllä kelpaa jos ne pystyy siihen mihin menneiden sukupolvien miehetkin: niillä oli työ, harrastuksia (jos työltä jäi aikaa) ja kavereita. Ne myös poistuivat kotoaan eivätkä surkutelleet netissä elämäänsä. Ja koska ei ollut nettipornoa, niin niiden oli pakko lähteä etsimään oikeita naisia jostain.
Ja koska nyt tulee hirveä määrä viestejä miten en ymmärrä mistään mitään, niin tässä pari faktaa: mä ryhdyin seurustelemaan työttömän miehen kanssa, jolla oli poikuus tallella. Ryhdyin seurustelemaan koska mies oli hauskaa seuraa, hänellä oli kavereita ja harrastuksia eikä hän säälinyt itseään. Lisäksi tietysti rakastuminen auttoi. Komea hän ei ollut silloin eikä nyt, mutta rakas edelleen. Ja nykyään töissä, mutta perheen nettotuloista mun tulot muodostavat 3/4 -osaa. - Pelkuri
Tässä ei ole kyse ujoudesta vaan sosiaalisten tilanteiden pelosta ja kroonistuneesta ahdistuneisuushäiriöstä mikä on täysin eri asi kun joku pieni harmiton ujous. Näin siis ainakin minun kohdalla.
- Vilpuri
15-vuotiaana tapasin minua pari vuotta vanhemman tytön ja alettiin seurustella. Olin neitsyt. Noin viikon päästä aloimme käyttäytyä seksuaalisesti, ja tiesin, kohta me harrastetaan seksiä. Eräs päivä viileä kevätpäivä menimme rannalle. Aloimme suudella, riisuutua, ja ajattelin "nyt se tapahtuu!" Minua jännitti ja rannalla oli kylmä, mikä johti siihen että minulla ei seissyt...
Ensimmäisenä seksikokemuksena otin tämän TODELLA vakavasti. Jätin tytön heti seuraavanan päivänä ja tapahtuma alkoi pyöriä päässäni 24/7.
"onko mulla erektiohäiriö?"
"tuleeko mulla seisomaan ensikerralla?"
"kumpa tuota ei olisi koskaan tapahtunut"
"miksi juuri minä?"
Valehtelin ystävilleni harrastaneeni seksiä tytön kanssa, enkä puhunut traumaattisesta kokemuksesta kenellekkään.
Mua alko pikku hiljaa jännittää kaikki seksiin liittyvä ja aloin vältellä seksiin liittyviä puheenaiheita..
Jokainen seksiin liityvä ajatus, sana tai symboli herätti minussa vahvan ahdistuskohtauksen. En enään edes pystynyt saamaan kunnon erektiota masturboidessani. Aloin olla vakuuttunut siitä, että en ole kykeneväinen seksiin.
Alussa pystyin seurustelemaan tyttöjen kanssa, mutta heti kun suhde meni vähänkään intiimiksi lakkasin olemasta yhteydessä tyttöön. Pariin otteeseen minulla oli jopa mahdollisuus päästä sänkyyn, mutta ahdistus esti minkäänlaisen erektion saamisen.
Aloin lopulta 18 vuotiaana vältellä tyttöjä kokonaan, ja aloin polttaa pilveä päivittäin helpottaakseni ahdistustani. Olin jo aivan varma siitä että tulen olemaan yksin koko loppu elämäni. Minulla oli ajatus päässäni "ainut asia jota naiset loppujen lopuksi haluavat on seksi." Näin naiset pelottavina, (jopa ällöttävinä) seksuaalisina olentoina.
Tätä jatkui vuosia.. Hengailin piireissä missä ei tyttöjä/naisia ollut lähistölläkään. Näin oli paras. jokainen ajatus naisesta(=seksistä) herätti niin paljon ahdistusta ja pelkoa etten halunnut ajatella sitä ollenkaan. Lopulta en enään pystynyt polttelemaan ilman että ahdistuskohtaukset puskivat positiivisen olotilan läpi ja tuhosivat sen. Olin onneksi päättänyt että en juo tippaakaan alkoholia ahdistukseeni (äidilläni, joka on raitistunut alkoholisti, oli taipumus tähän, ja oli varoitellut tästä koko ikäni).
Yksi päivä päätin että tämä ei voi jatkua. Päätin avata suuni eräälle lapsuudenystävälleni. Hän ei osannut reagoida tähän ollenkaan vaan vaihtoi puheenaihetta heti.. Se ei haitannut. Se että olin avannut suuni helpotti jo olotilaani paljon. Olin ottanut ensimmäisen askeleen.
Päätin että lopetan pilven polttelun ja alan taas nähdä vanhoja ystäviäni (tässä vaiheessa tuttuja).. olin tässä vaiheessa 24v.
Menin mukaan heidän piireihin, ja alon todella työstää sosiaalisuuttani joka oli TÄYSIN rappiolla. En edes osannut katsoa silmiin luonnollisesti. Minun piti jatkuvati puskea mukavuusalueeni ulkopuolelle. Minun piti repiä itseni kotoa ja lähtemaan (esim) reissuun.
Päätin että alan suhtautua naisiin täysin eri tavalla. En ajatellut tulevaa ollenkaan, en seksiä, en mitään. Aloin kohdella heitä niinkuin he olisivat miehiä. Ilman minkäänlaista taka-ajatusta. Tämä teki heidän kanssaan seurustelusta TODELLA paljon helpompaa! Pystyin vihdoinkin jotenkin rentoutumaan heidän seurassa..
Pikku hiljaa tutustuin taas naisiin ja tavallisiin ihmisiin. Ja eräs päivä kun hengailimme hiekkarannalla, näin nuoren naisen joka oli mielestäni kaunis. Puskin jännitykseni läpi ja menin juttelemaan hänelle. en ajatellut tulevaa (enkä seksiä) ollenkaan, vaan pysyin hetkessä.
Meillä synkkasi tosi hyvin ja ihastuin häneen vahvasti.. hän taisi tuntea samoin.
Aloimme seurustella, ja ahdistus ja ajatukset alkoivat taas. "mitä jos hän haluaa seksiä?". Noin kuukauden seurustelun jälkeen päätin kertoa hänelle että olen neitsyt ja että minua jännittää. Hän yllättyi mutta otti sen positiivisesti. Vähän myöhemmin kerroin traumastani ja puhuimme siitä pitkään.. Pikku hiljaa aloin nähdä ohi tämän "seksuaalisen olennon" ja aloin luottaa häneen. Usean yhteisen alastoman nukutun yön jälkeen minulla vihdoinkin seisoi, ja harrastimme seksiä..
Olen vilä monta vuotta tämän jälkeen joutunut työstämään traumaani, ja aina silloin tällöin ahdistus on palanut ja erektion kanssa on tullut ongelmia. Nykyään ongelmat ovat lähes tiessään.. Seurustelemme vieläkin.
Isolla osalla teistä ongelmien alkuperä on varmaan eri.. Luulen kuitenkin että se tapa, jonka avulla pääsin vihdoinkin eroon ongelmastani ja suuresta häpeästäni voi toimia muillakin.
Uskalla mennä ulos, nähdä ihmisiä ja tehdä asioita! Minulla auttoi nähdä nainen ihan tavallisena ihmisenä. Yritä unohtaa seurustelu, seksi tai mikään siihen liittyvä ja kohtaa hänet potentiaalisena ystävänä.- Pelkuri
Tiedän kyllä varsin hyvin tämän keskustelun aloittajan tapaan kärsiväni erittäin rajusta sosiaalisten tilanteiden pelosta ja siinä onkin se varsinainen syy miksi olen syrjäytynyt kaikesta. Tiedän myös sen että en voi koskaan elämässäni saavuttaa mitään jos en saa pakotettua itseäni muiden ihmisten pariin.
Se että olen työtön enkä ole pystynyt kouluttautumaan johtuu myös sosiaalisten tilanteiden pelosta. Yksinkertaisesti olen niin arka etten uskalla tehdä yhtään mitään ja luulen että lähes kaikki mahdolliset apukeinot on kohdallani jo kokeiltu. Mitä tähän nyt enää voi muuta sanoa kuin että taidan olla jo liian vanha muuttaakseni elämäni suuntaa eikä ole mikään ihme että elämänhalu on vähissä. Luulen että kaiken olisi pitänyt muuttua viimeistään jo siinä 20-vuotiaana. Kun ikää tulee lisää niin vuosi vuodelta muutun vain yhä katkerammaksi. Kai tämä elämä oli omalta osaltani sitten tässä. - viiskytviis jo kohta
Pelkuri kirjoitti:
Tiedän kyllä varsin hyvin tämän keskustelun aloittajan tapaan kärsiväni erittäin rajusta sosiaalisten tilanteiden pelosta ja siinä onkin se varsinainen syy miksi olen syrjäytynyt kaikesta. Tiedän myös sen että en voi koskaan elämässäni saavuttaa mitään jos en saa pakotettua itseäni muiden ihmisten pariin.
Se että olen työtön enkä ole pystynyt kouluttautumaan johtuu myös sosiaalisten tilanteiden pelosta. Yksinkertaisesti olen niin arka etten uskalla tehdä yhtään mitään ja luulen että lähes kaikki mahdolliset apukeinot on kohdallani jo kokeiltu. Mitä tähän nyt enää voi muuta sanoa kuin että taidan olla jo liian vanha muuttaakseni elämäni suuntaa eikä ole mikään ihme että elämänhalu on vähissä. Luulen että kaiken olisi pitänyt muuttua viimeistään jo siinä 20-vuotiaana. Kun ikää tulee lisää niin vuosi vuodelta muutun vain yhä katkerammaksi. Kai tämä elämä oli omalta osaltani sitten tässä.Voi hyvät hyssykät, olet VASTA 25-vuotias! Mitä jos alkaisit muuttamaan asennettasi,sillä oikeesti sinulla on parhaat vuodet vielä edessäsi, noin 45 vuotta. Vertailemalla muihin ei synny muuta kuin katkeruutta. Itse olen kohta 55-vuotias ja itsekin mietin että oliko se tässä, mutta toisaalta, siis toisaalta, mietin että hei, minullahan on VIELÄ 25 hyvää vuotta jäljellä.
Tässä aloituksessa kaikilla negatiivisesti kirjoittaneilla on näköjään asennevika.
Elämä on lahja.
Sä joko itse otat siitä kiinni ja siirryt elämään, tai sitten ruikutat sivusta seuraten katkerana ja kateellisena "muiden" elämässä porskuttelua. Tästä asenteesta pitää päästä eroon, koska se on oman vertailevan pään tuottamaa harhaa.
Asenne vika on siis jokaisen itsensä korvien välissä. Tiedän tämän koska tämä loinen pyrkii minullakin pintaan, kirjoitanhan täällä, heh heh, ja lueskelen näitä tekstejä.
Oikeastaan nyt kun tarkemmin ajattelen, niin meidän kaltaiset somessa valittajat tarvitsisivat kunnon POTKUN perseelle ja potkaisijan sanomaan : Nyt ulos siitä! Tee jotain! Netin tilalle jotain muuta! Passiivisuuden ja saamattomuuden tilalle nyt toimintaa!
Vinkki. Ala miettiä jo seuraavaa syksyä, suunnitelmien kanssa. Ja sitten toteuttamaan niitä. Tämä on samalla käsky myös minulle itselleni, sinulle ap, ja kaikille passiivisille valittajille ja ruikuttajille.
- ....................
up
- Mene.k-rautaan
Tuohon tuo helpotusta Rautakauppa. Ei sinusta kuitenkaan kunnollista koskaan tule, eikä naisetkaan välitä sinusta. He kaipaavat kunnolista miestä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 175610
Jouluinen bonus VB:ltä 250 ilmaiskierrosta 0x kierrätys min 20e talletuksella
No nyt pätkähti! Ainutlaatuinen tarjous VB:ltä. 250 ilmaiskierrosta peliin Blue Fortune, 0x kierrätys ja minimitalletus03841Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin2252819- 412515
Onko muita oman polkunsa kulkijoita
Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella432211Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi
En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon332146Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja731727Sydän karrella
Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme141548- 381410
- 1681327