Luulen että meidän tarinat on samankaltaiset, joskin eri tarinat. Kiitos kun olet lisännyt mun ymmärrystä tästä "pelistä". Toivottavasti munkin herneenpuolikas ymmärtää, kuinka pihalla mä olen, eikä anna mun törttöilyn masentaa, koska se on viimeinen "kyy" maailmassa jolle mä soisin mitään pahaa. Mä koitan vihata sitä, koska mä kaadun jos en saa tähän tarinaan jotain loppupistettä, mä olen näihin tunteisiin jo niin väsynyt että mikä tahansa loppu tuntuu helpotukselta.
"prinsessalta" joka murehtii eikä osaa nauttia vaikka
kaikki on hyvin
12310
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kyllä kaikki lopulta ratkeaa...
kohtalosi
ko kuvittelit löytäneesi
Joo Kyy-järveen kannattaa mennä uimaan, Viperin puremaksi itse.
Pikkuiset tytöt voivat olla pelottavia, varsinkin jos tulee pyyhkeet ja bikinit päällä, menossa uimaan... säikäyttää hirveästi... mitä hirviötä tulee vastaan?
Hienosti kuvattu tuo katkeamispiste. Samaistun, mutta sitä vaivaa olen ihan vihoviimeisenä kehenkään halunnut tartuttaa. En ole myöskään halunnut pelata mitään peliä, tämä paikka vaan on tällainen omanlaisensa kenttä missä loikitaan nimimerkistä ja ketjusta toiseen. Tunteita ja ajatuksia jaetaan ja samalla piilotellaan. Siinä olen samaa mieltä, että mikä tahansa loppuratkaisu ois tervetullut ja tunteet oisin itsekin antanut pois jos joku maailmankaikkeus ois ne paluupostissa vastaanottanut. Sun kohdalla mikään törttöily tuskin vaikuttaisi mihinkään...kaikennäköisen pihalla olon ymmärrän kyllä. Jos sinä olet siis sinä. Mä oon esimerkiksi nyt pihalla siitä, mistä tiedät mun olevan se kenen "tuntemiseen" oot väsynyt? Otsikon "prinsessan" oletan olevan totaalisesti vertauskuva? Sori, mulla ei nyt irtoa parempaa. Tämä on mun täällä hengailun aikana eka kerta, kun joku sanoo tunnistavansa. Mitäs nyt tapahtuu?
epäselvästi, oletan siis että olet nainen jolla on hieman samanlainen tilanne kuin mulla yhden kanssa irl, mutta että me ei tunneta toisiamme. Ja halusin kiittää sua, kun luulen että sun mies on vähän kuin mä, ja siks sun kirjoitukset joissa kommentoit omasta näkökulmasta on niin opettavaisia...toi "prinsessa" viittaa vain yhteen aiempaan keskusteluun
Joo, kyllä mä nainen oon. Mutta ei se mun mies oo, siksipä täällä kärvistelen kun saan tuntea mutten saa tuntea ja suht tuntematon tapaus, kyllä. Sekin täsmää, että piti ottaa täältä jo ritolat mutta yksi keskustelu sai palaamaan..kiitos, jos pidät niitä mun turinoita opettavaisina tai muuten tykkäät...mutta, mitä luulet onko vielä syytä toivoa? Saako uskaltaa?
sanoa tohon mitään. Omasta tilanteesta voin kertoa, että olen koittanut vihata tota mun ihastusta ja pilata meidän välit niin ettei Se huolis mua vaikka polvilla rukoilisin. Lapsellista ja julmaa, mutta jotenkin tää pitää lopettaa ennenkuin kunnolla alkaakaan, enkä mä itse pysty siitä luopumaan...
Jos Se mies on susta yhtä sekaisin kuin mä mun miehestä, ja jos Sä haluat sen pidemmäks aikaa, niin silloin varmaan kunnon pihtiote irl toimis. Nää mun kokeilemat konstit ei ainakaan toimi, mitä enemmän mä koitan sen unohtaa, sitä pakonomaisemmin mä sitä kaipaan.
Ainoa siitä miehestä irtipäästämistä helpottava puoli tässä sotkussa on Se, että mun touhut alkaa olla niin lapsellista venkkaamista että mä en kohta enää kehtais kattoo sitä silmiin... Mutta joo, jos mä olisin Se mies niin mä toivoisin että Sä kidnappaisit mut ja silittäisit kaikki nolot muistot pois, ja sit vedettäis työhanskat käteen ja ruvettais miettimään miten tää palapeli kootaan, kun lähtökohtana on Se että me ollaan yhdessä...
No, hittolainen jatkan vielä ja korjaan, että tuntematon, ei siis suht. Suhteellisuus tulee tuntemuksien voimakkuudesta, eriasteisia väreitä on mistä en oo tiennyt onko ne mun omia vai jaettuja...en edes ymmärrä miksen uskalla edes sen vertaa tätä "peliä", että oisin puhutellut sua herneenpuolikkaakseni..niinhän kaikki muutkin täällä tekevät, oli totuus mitä oli. En jaksa lähteä seikkailemaan toisiin ketjuihin etsimään, mutta toivon, että puolikkaat jälleen kohtaavat...nimimerkkini lähti siitä kun osu ja uppos. Aargh, toivottavasti sun vaistot toimii paremmin ja luovit kohti puolikasta. Kiitos taas sulle siitä, että muistutit ettei tätä kaipuuta ole selätetty. Siitä ei pääse yli eikä ympäri. Väistää ei voi eikä ilmeisesti ohittaa. Kohtaamisikn.
Juu, nyt en ole käsittääkseni toiminut noin kuten sä "en mä uskalla" kirjoitit (kai?), mutta toimintamalli on tuttu. Ei ehkä se vihaamisyritys niinkään mutta etäisen viileä käytös on tuttua suojamekanismina. Ja kun vielä tietäs, että suojana mille. Ehkä kaikkien ois vaan syytä oppia se, ettei tuntemisessa ole mitään väärää. En tiedä teidän tilannetta, mutta jos sä koet tehneesi jotain tyhmää josta toinen ois voinut loukkaantua, niin eikö ois sun omalta kannalta parempi selvittää asiat? Oot sentään päässy niin lähelle, että oot päässy temppuilemaan. Nyt vaan korjaamaan tehty tuho. Oikein viehättävästi sanottu, että jos oisit "mun mies" kidnappaisit mut. Kyllä mäkin tulisin sun miehenä vetämään ne rukkaset handuun ja silittelemään nolot olot pois. Älä nyt ainakaan niitä tunteitas häpeile, niin maltat pysyä sekoilematta:-)
sydänmelliseltä ihmiseltä, toivottavasti. saat haluamasi. Mä jotenkin ajattelisin, että kannattaa ottaa yhteyttä kun ainakaan ite en osais jättää juttua taakseni ennen kuin tiedän että jätettävä on. Vähän niinkuin voitat joka tapauksessa, jos ei siitä Tuu mm on helpompi jatkaa elämää ja jos tulee niin aina parempi. Jos ootte muuten tekemisissä niin voihan jään murtamisen aloittaa ihan vaikka hymyilemällä sille vähän tavallista enemmän...
Mä oon todella ahkera sotkemaan asioita irl, mutta taisin jo saada sotkemiseni anteeksi, mä aion katsoa Tän pelin loppuun kun ei mulla muutakaan vaihtoehtoa ole kun Tykkään siitä ihmisestä ihan liikaa....
Avarakatseiset ihmiset pystyy monesti ymmärtämään asioita toisenkin näkökulmasta sitä kutsutaan empatiaksi. Toisen näkökulmaa on kyllä vaikea nähdä ja tietää, jos toisesta ei tiedä onko hän edes ystävä ja välittääkö hän. Jos toinen on uskaltanut lähestyä sinua (ihan yleinen sinua) niin ei varmasti helposti sitä toistamiseen tee kyllä se on toisen tehtävä silloin. Mutta kaikkihan on loppujen lopuksi kiinni siitä kiinnostaako tarpeeksi.