Otsikko on kysymysmerkillä, koska suoraan sanoen en ole varma, oliko kyse narsismista. Viitteet ainakin olivat vahvat. Olin äärimmäisen ahdasmielinen avovaimoani kohtaan. Hermostuin todella pienistä asioista, piikittelin, loukkasin, hallinnoin ja määräilin häntä. Kommentoin hänen jokaista tekemistään. Todellisuudessa hänessä ei ollut vikaa, vaikka muuta itselleni uskottelin. Minussahan se ongelma oli. Tämä voi kuulostaa kornilta, mutta hänen onnekseen hän ymmärsi lähteä pois hyvissä ajoin. Olen tavannut ex-puolisoni muutaman kerran eron jälkeen. Hän ei ole vaikuttanut mitenkään heikolta, mutta sen sijaan häpesin itseäni hänen edessään.
Olen nyt ollut yksin viisi vuotta ja katunut suuresti tekojani. Tässä ajan myötä olen ollut sitä mieltä, että tämä yksineläminen on ollut minulle ihan oikein. Ikään kuin kostona siitä, etten osannut kohdella ex-puolisoani asiallisesti. Nykyään en uskalla ajatella mitään vakavempaa kenenkään kanssa, sillä pelkään, että satutan jotakuta uudestaan. Olenkin työntänyt minusta kiinnostuneita ihmisiä pois luotani. Näin ei kuitenkaan voi jatkua pidemmän päälle. Itseluottamukseni on romahtanut, joten mikä neuvoksi?
Olen nyt ollut yksin viisi vuotta ja katunut suuresti tekojani. Tässä ajan myötä olen ollut sitä mieltä, että tämä yksineläminen on ollut minulle ihan oikein. Ikään kuin kostona siitä, etten osannut kohdella ex-puolisoani asiallisesti. Nykyään en uskalla ajatella mitään vakavempaa kenenkään kanssa, sillä pelkään, että satutan jotakuta uudestaan. Olenkin työntänyt minusta kiinnostuneita ihmisiä pois luotani. Näin ei kuitenkaan voi jatkua pidemmän päälle. Itseluottamukseni on romahtanut, joten mikä neuvoksi?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Todennäköisesti et ole narsistinen persoonallisuushäiriöinen. Pelkästään se, että häpeät ja kadut tekojasi, kertoo sen. Narskulla kun omatunto on yleensä puhdas, koska se on käyttämätön. Se, että ihminen on tyhmä, v-mäinen tai mustasukkainen ei vielä tee hänestä narsistista persoonallisuushäiriöistä. Se persoonallisuushäiriö on jotain paljon, paljon pahempaa.
Todennäköisesti olet ottanut onkeesi, ja seuraavassa vakavassa suhteessa osaat käyttäytyä vähän paremmin. Hyvää jatkoa.
Enkä nyt tarkoita, että sinä olisit muuten tyhmä, olet vaan mitä ilmeisimmin käyttäytynyt hölmösti ex-puolisoasi kohtaan, ja hän vain on saanut tarpeekseen jossain vaiheessa. Kuten tossa sanoin, teet todennäköisesti pienen korjausliikkeen seuraavaan vakavaan suhteeseesi.
Et taida olla narsisti mutta ehkä sinulla on joku taipumus torjua sinua rakastavia ihmisiä, ehkä sen pelossa että tulet jätetyksi. Pelkäät että sinut jätetään ja alat toimia sunnuntaisessa että näin todella käykin. Vaikea sanoa, mutta mene psykologille kertomaan tuntoja. Varmasti löydät vielä kumppaninnitsellesi mutta tutustu psykologin avulla itseesi niin opit omat heikkoudet ja vahvuudet. Voimia ja hyvää kesää!
Missä nämä narsistit luuraa? Itse en ole eläessäni törmännyt yhteenkään!! Olisikohan niin,että kun ei pärjätä toiselle niin se onkin se kateus mikä nostaa päätään? Taidan olla jäljillä.. ei kait nyt kaikki voi olla narskuja. Turha palsta tämä!!!
"Taidan olla jäljillä.. "
Varmaan, mutta minkä?
Oletko oikeasti i*i*o*t*?
Trollingtrollingtrolling. Ei kannata noteerata näitä trolliukkoja.
Samaa mieltä. Narsistinen ihminen ei koskaan kadu mitään eikä tee omasta mielestään mitään väärää. Vika on aina toisissa. Hän ei koskaan myöntäisi mitään, mikä osoittaisi hänen olevan inhimillinen, koska hän ei ole. Vielä monessa vanhoillisessa perheessä ajatellaan, että miehellä on oikeus naiseen. Tämä tarkoittaa alistamista, päättämistä toisen puolesta asioista, vahtimista, naisen tulee olla kiltti ja kuuliainen. Näin ei kuitenkaan nykyään ole vaan nainen on miehen kanssa tasavertainen parisuhteessa. Narsistin kanssa häpesin mm kaupassa. Hän luuli olevansa kuningatar, jota kaikki rientävät palvelemaan. Jos ei saanut haluamaansa palvelua, niin siitä suureen ääneen mainitsi. Hänen mielestään se oli vain työntekijöiden kouluttamista, jotta muutkin kaupassa asioivat huomaavat, miten huonostikäyttäytyviä myyjät ovat.
Niin aina olen myöntänyt olleeni väärässä, tai sitten katunut puheitani tai tekemisiäni, jos ne ovat loukanneet toista. Mutta kun kuuntelee tai lukee juttuja narsismista ja sen olomuodoista, niin joka kerta olen yhdistänyt sen oireet itseeni. Ne kun ovat niin samanlaiset, pl. nyt keskustelun myötä esille tullut katumisen kyky.
Eron jälkeen kävin psykologin juttusilla, mutta tuolloinkin syytin pahasta olostani vain ex-puolisoani. Siihen aikaan oli kaikki tunteet pinnassa ja ajatukset aivan sekaisin. Nyt jos menisin sinne uudelleen, niin syyttäisinkin varmasti itseäni kaikesta. Näin se aika on tehnyt tehtävänsä. Tekisi niin mieli pahoitella ja pyytää anteeksi kaikkea ex-puolisolta, mutta mitä se enää auttaisi.
Tee se, pyydä häneltä anteeksi. Se auttaa sinua itseäsi. Puhtaalta pöydältä on helpompi lähteä jatkamaan loppuelämää.
Toinen seikka mihin kiinnitin huomiota kirjoituksessasi oli se, että olet ollut yksin 5 vuotta. Näin narsistinen persoonallisuushäiriöinen ei toimi, koska hän tarvitsee jatkuvasti lähdettään/lähteitään pönkittämään kuviteltua tai todellista vallantunnetta toisista ihmisistä. Narsisti ei tee mitään itsetutkiskelua, mitä sinä olet tehnyt 5 vuotta. Saattaa olla, että haluat olla suhteessa se hallitseva ja määräävä osapuoli, mutta se ei tee sinusta vielä narsistista persoonallisuushäiriöistä.
Ja erotilanteessa ex-puolison syyttäminen on normaalisuhteissakin lähestulkoon sääntö eikä poikkeus. Todellakin, hyvää jatkoa.
Vielä, se itsetutkiskelu saattaa olla aika haastavaa. On aika vaikeaa ja rankkaa kyseenalaistaa omia, varmoina pitämiään käsityksiä ja ajatuksia ihan normaali-ihmisellekin. En suosittele tekemään sitä yön pimeinä tunteina.
Piti vielä palata. Epäilen, että olet enemmänkin suorittajatyyppi, ellet peräti perfektionisti. Suorittajalle epäonnistuminen parisuhteessa voi olla erittäin kova kolaus. Saattaa olla, että tätä epäonnistumista pohtiessasi olet ajautunut hiukan väärille raiteille ja syytät nyt itseäsi vähän liikaa.
Voi teitä naisia;)) kerrankin kun narsisti avautuu niin olette antamassa empatiaanne ja kieltämässä yllä olevan miehen narsismin.. hiekkalaatikko leikkejä;))
Suorittaja kyllä olen, se täytyy myöntää. Ehkä liiankin täydellisyyden tavoittelija, mutta senkin olen viimeaikoina huomannut, että se on täysin turhaa ja ennen kaikkea uuvuttavaa. Jos jokin tekemäni asia epäonnistui, niin otin sen melko rankasti. Tottakai epäonnistumiset vähän hatuttaa vieläkin, mutta nyt niihin osaa suhtautua enemmänkin olankohautuksilla.
Sitähän narsku juuri tarvitsee, paijaamista, voi voi tuota raukkaa, sitähän täällä kerjäileeki sääliä ja anteeksiantoa..... Miten naiset menevät narskun halpaan? Pumpatkoon hän heidän lähteistään mettä makeaa,silloin narsku pysyy voimisaan. Narsisti ei tee itsetutkiskelua,mistä hän sen ois oppinut? Siinä suhteessa narsu on ns.jälkeenjäänyt,kun sivistykseen kuuluu pyytää anteeksi,kiitos, olehyvä,jne. Kirjoitan kokemuksesta,miten voin anteeksi antaa lyömiset,valehtelut,saastaiset irstailut???? Suutarit pysyköön lestissään!!!!
Mitä luultavammin sinulla on narsistinen persoonallisuushäiriö.Narsistin on mahdollista tunnistaa itsensä,mutta vain siinä tilanteessa hän joutuu sen myöntämään kun hän kokee jatkuvasti menetyksiä ja tappioita elämässään.
Sam Vaknin tajusi myös vasta menetysten myötä olevansa häikäilemätön narsisti ja ymmärtää itse käytöksensä vääryyden.
Tiedän että tiedostat itsesi ja tulevan käyttäytymisesi, jos alkasit uuden suhteen tai palaisit vanhaan,.sama meno ja peli jatkuisi, koska narsisti haluaa aina hallita.
Yhden menetyksen jälkeen muita merkityksellisiä menetyksiä tai tappioita ei ole vielä eteen tullut, mutta nähtävästi tuo yksikin sitten riitti avaamaan ajatusmaailmaa.
Mielestäni sinä olet kokenut suurimman menetyksen tai tappion jo varshaislapsuudessa. Kuka laiminlöi,sinua,koit rakkaudettoman varhaislapsuuden,jolloin mielesi/sielusi rikottiin? Itsensä tutkiskelu tai eheyttäminen pitäis alkaa varhaislapsuudesta! Sanoisinko se tie ei ole helppotie,kivinen, kaita jopa tuskallinen,mutta ainahan voi yrittää,harva meistä normi ihmisistäkin onnistuu siinä yksin,ilman ammatillista tukea Hyvää jatkoa elämääsi.