Bättre lön,rabatt på mat ,kläder ,hyra medicin osv.Samhällstjänster på mitt modersmål,information på svenska,sjuk och åldringsvård på svenska.Möjlighet att ringa nödsamtal på svenska,yrkesutbildning till "vanliga " yrken på svenska.Allt det här skulle jag gärna ta emot.Vem beviljar ?
Gärna litet privilegier åt mig.
östra nyland
2599
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Jag vill ha stiftelsepengar .
Jag skulle gärna ta emot större pension än mina finskspråkiga arbetskamrater får,om det nu stämmer att vi svenskspråkiga har det så mycket bättre.
Visst vore det fint om man någon gång konkret skulle få njuta av de här privilegierna.Jag fyller snart 70 år och har ALDRIG haft det något lättare än mina finskspråkiga medmänniskor (jag vet,min äkta hälft är finskspråkig.)
Vi som har finskspråkiga familjemedlemmar vet ju hur lögnaktigt allt tal om enorma privilegier är.Man ser hur det är i praktiken
Just det..går inte att pissa oss på ögat.
Precis,bara skitprat.Finskspråkiga har ALLA fördelar som tänkas kan.Vart de än flyttar får de samhällstjänster på sitt modersmål.De behöver inte skilt BE om det.
Bara man upprepare en lögn tillräckligt ofta så är det alltid någon som tror på den.
Tvärtom blir det dyrare att vara svenskspråkig,om man vill vara säker på att få sjukvård på svenska tex.,då måste man anlita privata sjukhus och läkare och själv betala för det.
Var skall man skicka ansökan om pengar ?
Voj,voj,snart föds mitt fjärde barnbarn och inga guldskedar har man i förrådet.
LÖGN OCH FÖRTAL,DET ÄR NEFFENAS MELODI.
Finskspråkiga ungdomar kan välja och vraka bland vanliga yrkesutbildninganstalter.För vissa yrken finns det ingen svenskspråkig utbildning i Finland.Alla våra svenskspråkiga hörselskadade barn tex. måste flytta till Sverige.
Allt är dyrare på svenska,som svenskspråkiga böcker tex.
Tänk om man kunde besöka vilken ort som helst i Finland och alltid vara säker på att bli förstådd när man talar sitt modersmål.Inte ens på tvåspråkiga orter är det självklart.
Om man blir arbetslös så finns det väldigt litet eller inga kurser på svenska som man kan gå på ,för att möjligvis få det lättare att få ett nytt jobb.
............
DET är faktiskt en enorm fördel,fennona vet inte hur bra de har det.
Man kan alltid jämföra med sin finskspråkiga äkta hälft......det FINNS INGA PRIVILEGIER.
När svenskspråkiga får normala samhällstjänster på sitt modersmål (som finskspråkiga betraktar som självklara )då är det fråga om privilegier ?Det händer nu inte alltför ofta som vi alla vet,men då och då.
Litet skattelättnader vore inte så dumt,varför skall vi betala lika mycket som finskspråkiga när vi inte ens får en bråkdel av samhällstjänster på vårt modersmål.(Finland är ju ännu oficiellt tvåspråkigt. )
Det är så fint när man kan jämföra med sina finskspråkiga familjemedlemmar.
DET är faktiskt en enorm fördel,svekot vet inte hur bra vi har det.
Uutiset
Kotimaa
Kotimaa 3.10.2011 klo 7:34 | päivitetty 8.6.2012 klo 13:26
Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille
Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.
Helsingin ruotsinkielisessä kauppakorkeakoulussa Hankenissa on noin kaksituhatta opiskelupaikkaa. Helsingin ruotsinkielisessä kauppakorkeakoulussa Hankenissa on noin kaksituhatta opiskelupaikkaa.
Ruotsinkieliset koululaiset ovat vuoden jäljessä suomenkielisten koululaisten Pisa-tuloksia. Silti ruotsinkielisiä opiskelee lukioissa suhteessa väestömäärään enemmän kuin suomenkielisiä koululaisia. Ruotsinkielisten nuorten on myös helpompi päästä opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkielisten nuorten.
Johtaja Anita Lehikoinen opetusministeriöstä sanoo, että tavoitteena on kaksikielisyys sekä ruotsinkielisten palvelujen turvaaminen.
- Se ei ole suomenkielisten syrjintää.
Suomenkielisiä opiskelijoita opiskelee jonkin verran ruotsinkielisissä korkeakouluissa ja päinvastoin. Ruotsinkielisiä nuoria on vajaat viisi prosenttia ikäryhmästään. Kiistanalaisten arvioiden mukaan suomenkielisistä nuorista kolmannes pääsee opiskelemaan korkeakouluihin ja yliopistoihin, kun ruotsinkielisistä opiskelemaan pääsee puolet. Lisäksi lähes kaikissa yliopistoissa ja korkeakouluissa voi esimerkiksi tenttiä ruotsiksi.
Tilastoja ruotsinkielisten korkeakoulukiintiöistä ei opetusministeriöstä saa.
- Vuonna 2009 aloittaneista opiskelijoista ei ollenkaan ole näin suurista eroista kysymys, ruotsinkielisten suhteessa suurempi määrä korkeakouluissa ja yliopistoissa on vain muutaman prosentin luokkaa, sanoo Lehikoinen.
Ruotsinkieliset pääsevät sisään heikommilla tiedoilla
Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.
Oikeustieteelliseen tiedekuntaan hakeneista ruotsinkielisistä pääsi sisään yli 23 prosenttia pyrkineistä, kun suomenkielisistä 18 prosenttia. Myös taloustieteitä opiskelemaan otetaan ruotsinkielisiä opiskelijoita suhteessa suomenkielisiä enemmän.
Johtaja Anita Lehikoinen opetusministeriöstä toteaa, että yliopistot ovat autonomisia ja vastaavat itse valintakiintiöistään.
- Ennakoinnit loppuvuonna valmistuvasta kehittämissuunnitelmasta osoittavat, että jonkin verran on varaa vähentää koulutusta myös ruotsinkielisellä puolella
Suurin osa vähennettävistä opiskelupaikoista kohdistuu kuitenkin ammattikorkeakouluihin. Yliopistoissa humanistista, yhteiskunnallista, insinööri- ja media-alan koulutusta supistetaan kuten suomenkielistenkin opiskelupaikkoja.
- Niissä on nyt tämä iso tarkastelu meneillään.
Lehikoinen ei sitä sano, mutta muualta opetusministeriöstä kerrotaan, että ruotsinkielisten juristien, lääkärien ja opettajien koulutusta ei suinkaan vähennetä, vaan sitä tullaan päinvastoin lisäämään tulevaisuudessa.
Och vilka är privilegierna för dem som inte studerar på universitet och högskolor ?
Fakta on että ruotsinkielen asemalla on suhteettoman vahva vaikutus suomalaisine elämään Manner-suomen läpi.
Pakkoruotsi kaikille suomalaisille vie tunnetusti suomen kielivarantoa muilta tärkeiltä kieliltä, vaikka Saksa, Venäjä, Espanja Ranska esimerkkeinä.
Suomi tulisi paremmaksi maaksi elää jos päättäjät ymmärtäisi että suomi tänään yksikielinen maa Pääkielen mukaan mitattuna suomi.
Vähemmistö kieliä useampia josta toki ruotsilla ihan keskeisen tärkeä asema muutamassa rannikkoseudun kunnassa jossa ruotsi tärkeä osa kielivarantoa.
Valinnainen kieliopetus pakollisella kahdella vieraalla kielellä yleisesti ehdotettu ratkaisu.
"Törkeä lahjuksen antaminen koskee arvokasta etua"
"Joka virkamiehelle lupaa, tarjoaa tai antaa hänen toiminnastaan palvelussuhteessa hänelle tai toiselle tarkoitetun lahjan tai muun edun, jolla vaikutetaan tai pyritään vaikuttamaan tai joka on omiaan vaikuttamaan virkamiehen toimintaan palvelussuhteessa, syyllistyy lahjuksen antamiseen. Lahjuksen antamisesta tuomitaan myös se, joka virkamiehen toiminnasta palvelussuhteessa lupaa, tarjoaa tai antaa sanotun lahjan tai edun toiselle."
"Jos lahjuksen antamisessa lahjalla tai edulla pyritään saamaan asianomainen toimimaan palvelussuhteessa velvollisuuksiensa vastaisesti lahjojaa tai toista huomattavasti hyödyttäen tai toiselle tuntuvaa vahinkoa tai haittaa aiheuttaen, ylittyy törkeän lahjuksen antamisen kynnys. Tällöin lahjuksen antamiseen syyllistyvä syyllistyy kyseisen rikoksen törkeään muotoon. Samoin, jos lahjan tai edun arvo on huomattava, törkeyskynnys ylittyy."
"Tuomitseminen kuitenkin edellyttää, että lahjuksen antaminen on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Törkeästä lahjuksen antamisesta voidaan tuomita vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi". Uusi lainsäädäntö voi päättää ankarammista vankeustuomiosta.Riippuu siitä mikä on ollut lahjonnan tarkoitus ja vahigon suuruus ja kansalle aiheutuneesta vahingosta,( esimrkiksi kielivarannnon viivästymisestä),"
Tämä on otettava esille seuraavien EK vaalien jälkeen.