Raskauden aikana lisäravinteet.

Tottakai hyvät vitamiinitasot ovat edullinen asia raskaudelle ja sen jatkumiselle sekä äidille itselleen. Ja raskauden aikana suojaravintoaineiden tarve suurenee joka tapauksessa.

Foolihappoa (400-800 mikrog.) pitäisi alkaa käyttää jo kuukausia ennen hedelmöitystä, jotta varastot ovat hyvät. Se ehkäisee vakavien kehityshäiriöiden riskiä. Toki kaikkia muitakin B-vitamiineja tarvitaan tämän lisäksi.
D-vitamiini 100 mikrog. (aterian yhteydessä, lukuisia terveysvaikutuksia)
Omega 3 (aterian yhteydessä, sikiön aivojen kehitys)
Sinkki ja seleeni
Magnesium (ehkäisee raskausmyrkytystä, ennenaikaista synnytystä).
C-vitamiini ja rautalisä esim. nestemäisistä rautavalmisteista. Odottava äiti anemisoituu helposti.
Ja erittäin tärkeää on jodi myös (puute voi haitata lapsen älyllistä kehitystä).
Maitohappobakteerit suojaavat lasta allergioilta.
Lisäravinteista Ubikinoni ehkäisee raskausmyrkytystä. Mutta muita lisäravinteita en kovin helposti käyttäisi, koska tutkimustieto voi olla puutteellista.
Mutta hyvä vitamiinitasapaino on erittäin tärkeä asia monipuolisen ruokavalion ohella.

Täällä on tullut vedeltyä multi tabsin raskaus ja imetys-monivitamiinia, magnesiumia (ei kaupan moskaa, vaan magnesiumsitraattia apteekista), omega3 (ohjeessa 2 kps, ite otan 3), d-vitamiinia 25 µg ja sitten vielä c-vitamiinia 500mg

Monivitamiinis on synteettistä ja huonoa.

Välttäkkää apteekkia.

http://personal.inet.fi/koti/remeli/ravinteet.htm

Maapallon väestöstä enemmistö potee D-vitamiinivajausta.

C-vitamiinin puutteesta johtuva keripukki saatiin häviämään maapallolta. Mikä mättää D-vitamiinin puutteen hoidossa? Ja mikä olisi sopiva D-vitamiiniannos meille suomalaisille, jotka saamme D-vitamiinia auringosta vain kesäkuukausina?

Robert Heaney jos kenen luulisi tietävän vastaukset. Hän aloitti 1950-luvulla osteoporoosin ja kalsiumin tutkijana mutta keskittyi D-vitamiiniin 1990-luvulla. Nyt hän toimii endokrinologian professorina Greightonin yliopistossa Yhdysvaltojen Omahassa.

Suomalaisille äideille, joille nyt suositellaan 10 mikrogramman päivittäistä D-vitamiinilisää, Heaney suosittelee 100 mikrogrammaa päivässä. Tämä on myös Euroopan elintarviketurvallisuusviraston turvallinen yläraja.

D-vitamiini vähentää raskausdiabeteksen ja raskausmyrkytyksen vaaraa, mutta sen tärkein merkitys on sikiön luuston, aivojen ja hermoston kehitykselle. D-vitamiinin riittävä saanti ei välttämättä saa aikaan ihmeparanemisia, joista media mielellään kertoisi.

Enemmänkin D-vitamiinia ja yleensäkin ravitsemustieteen oppeja voisi verrata auton öljynvaihtoon, Heaney sanoo. Autokin kulkee tuhansia kilometrejä vanhoilla öljyillä, kunnes matka yllättäen katkeaa. Ennaltaehkäisevien ravitsemushoitojen tulokset näkyvät vasta pitkän ajan kuluttua.

Suomalaislääkärit ja ravitsemustutkijat kinastelevat oikeasta D-annoksesta. Heaneyn mukaan optimaalisen ravitsemuksen voi päätellä vain siitä, tarvitseeko elimistömme kompensoida ravinnonpuutteita. Evoluution mukana ihmiselle kehittyi normaali ravinnonsaanti, johon elimistömme sopeutui ja keho toimii normaalisti.

Itä-Afrikassa ja Masai-heimolla D25-vitamiinin (kalsidioli) taso on noin 115 nmol/l luonnollisissa olosuhteissa auringon ansiosta, Heaney sanoo. Tällöin elimistö ei joudu kompensoimaan ja kalsium imeytyy suolistosta hyvin. Tämä tarkoittaa noin 125 mikrogramman päivittäistä D-vitamiinin saantia joko auringosta tai D-pilleristä.

Suomalaiselle aikuiselle Heaney suosittelee 100 mikrogrammaa D-vitamiinia päivässä. Kesäaikaan saamme D-vitamiinia runsaasti auringosta.

Huutavin pula D-vitamiinista Euroopassa on maahanmuuttajaäideillä ja heidän lapsillaan. Tästä syystä Heaneyn mukaan Ruotsissa somaliäitien lapsilla tavataan normaalia useammin autismia. Osalla äideistä D-vitamiinitaso on niin alhainen, ettei sitä voitu mitata.

Vitamin D and Human Health -kongressissa Lontoossa D-vitamiinin asiantuntijat ihmettelivät ravitsemustutkijoiden virheellistä käsitystä U-muotoisesta kuolleisuuskäyrästä, jonka perusteella korkeaan D-vitamiinitasoon liittyisi kohonnut kuolemanvaara. Pitäisikö afrikkalaisten siis muuttaa Britanniaan, jotta he saisivat vähemmän aurinkoa, D-asiantuntijat virnistelivät.

Suomessa todettiin jo yli 10 vuotta sitten, että 50 mikrogrammaa D-vitamiinia päivässä varhaislapsuudessa vähentää 1-tyypin diabetesriskiä 80 prosenttia. Yhdysvalloissa asti ihmetellään, miksi suomalaiset eivät osaa hyödyntää edes omia tutkimuksiaan.

Kirjoittaja Hannu Vierola on naistentautien erikoislääkäri, joka osallistui huhtikuussa Lontoossa Queen Maryn yliopistossa pidettyyn Vitamin D and Human Health -kongressiin. Professori Robert Heaney oli yksi kongressin pääpuhujista.
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/vitamiinitutkimuksen-pioneeri-suomalaiset-tarvitsevat-suosituksia-enemman-d-vitamiinia/?shared=42653-e373a8ad-999





"Uusi 32 aiempaa tutkimusta käsittävä meta-analyysi eli koostetutkimus yhdistää elimistön matalat D-vitamiinitasot kaksi kertaa suurempaan kuolemanriskiin. Suurempaan kuolemanriskiin yhdistyivät tasot, jotka olivat alle 75 nmol/l (Yhdysvalloissa käytettävinä yksiköinä 30 ng/ml). Tutkimus vahvistaa edelleen tieteeellistä näyttöä siitä, että valtion ravitsemusneuvottelukunnan D-vitamiinityöryhmän riittävänä pitämä 50 nmol/l taso ei todellakaan ole riittävä. Suomessa virallisesti suositeltu D-vitamiinin päiväsaanti ei myöskään riitä ylläpitämään yli 75 nmol/l tasoa ympäri vuoden (kesällä tasoon voidaan tilapäisesti päästä auringon UV-säteilyn vaikutuksesta muodostuvan D-vitamiinin ansiosta)."
http://www.sciencedaily.com/releases/2014/06/140612174622.htm


"Näyttö D-vitamiinin hyödyistä vahvistuu kuukausi kuukaudelta. Nyt uusi kontrolloitujen tutkimusten meta-analyysi eli koostetutkimus osoittaa, että D-vitamiini alentaa tulehdusta. D-vitamiini alentaa tutkimuksen mukaan tärkeää tulehduksen merkkiarvoa hs-CRP:tä, jota on käytetty esimerkiksi sydäntautiriskin ennustamisessa. D-vitamiinilisästä oli erityisen paljon apua hs-CRP:n ollessa korkea (vähintään 5 mg/l) sekä elimistön D-vitamiinitason ollessa matala."
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24918698

Itse käytin raskauden ja imetyksen aikana juurikin noita MultiTabsin monivitamiineja ja siihen lisäksi neuvolan suosituksesta Pirkka B-vitamiinia. Muistaakseni foolihappo on ainakin sellainen, joka vähentää keskenmenoriskiä. Loppuraskaudesta sitten käytin vielä rautavalmistetta, koska hemoglobiini oli tosi alhainen.