"Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov päättelee, ettei Ukrainan kriisi johda Suomea hakemaan sotilasliitto Naton jäsenyyttä, uutisoi venäläinen uutistoimisto Ria Novosti.
Ria Novosti siteerasi ulkoministeri Lavrovin antamaa tv-haastattelua. Haastattelussa ulkoministeri kommentoi presidentti Sauli Niinistön kanssa käymäänsä keskustelua.
Lavrov sanoo keskusteluissa ilmenneen, että Suomi tuntee Niinistön mukaan olevansa turvassa eikä halua lisätä alueen jännitteitä.
- Presidentti Niinistö kehotti kuvittelemaan, että Suomesta tulisi Naton jäsen ja liiton raja Venäjän kanssa kaksinkertaistuisi. Hän lisäsi, että jos vielä Ruotsi kulkisi samaa tietä, Itämerestä tulisi suuressa määrin Naton sisämeri, Lavrov kertaa.
Hänen mukaansa Niinistö kysyi, onko tämä tarpeen pohjoiseurooppalaisille ja miten Venäjä tähän reagoi. Lavrovin mukaan Niinistö antoi selvästi ymmärtää, että vastaus on kielteinen - tällaista ei tarvita.
Keskustelussa ilmeni myös, että jotkut poliitikot vertaavat tilannetta Ukrainaan ja katsovat, ettei kukaan voi olla turvassa, kun Venäjä käyttäytyy näin aggressiivisesti.
- Tällaiset argumentit ovat halpahintaisia, ja vakavamieliset ihmiset ymmärtävät tämän. Tämän vahvisti myös keskustelu presidentti Niinistön kanssa, joka käsittää hyvin, että Ukrainan tapahtumat -- ovat mahdottomia Suomessa.
Lavrov sanoo, että Suomessa ei voi tapahtua perustuslain vastaista kumousta, jossa presidentti syöstään vallasta vain sen vuoksi, että hän ottaa aikalisän jonkin asiakirjan allekirjoituksessa. Suomalaisille ei tule mieleen myöskään se, että oikeuksiaan puolustavat ihmiset saavat vastaansa armeijan, hän lausuu.
Lavrov vieraili Suomessa alkuviikosta"
Ria Novosti siteerasi ulkoministeri Lavrovin antamaa tv-haastattelua. Haastattelussa ulkoministeri kommentoi presidentti Sauli Niinistön kanssa käymäänsä keskustelua.
Lavrov sanoo keskusteluissa ilmenneen, että Suomi tuntee Niinistön mukaan olevansa turvassa eikä halua lisätä alueen jännitteitä.
- Presidentti Niinistö kehotti kuvittelemaan, että Suomesta tulisi Naton jäsen ja liiton raja Venäjän kanssa kaksinkertaistuisi. Hän lisäsi, että jos vielä Ruotsi kulkisi samaa tietä, Itämerestä tulisi suuressa määrin Naton sisämeri, Lavrov kertaa.
Hänen mukaansa Niinistö kysyi, onko tämä tarpeen pohjoiseurooppalaisille ja miten Venäjä tähän reagoi. Lavrovin mukaan Niinistö antoi selvästi ymmärtää, että vastaus on kielteinen - tällaista ei tarvita.
Keskustelussa ilmeni myös, että jotkut poliitikot vertaavat tilannetta Ukrainaan ja katsovat, ettei kukaan voi olla turvassa, kun Venäjä käyttäytyy näin aggressiivisesti.
- Tällaiset argumentit ovat halpahintaisia, ja vakavamieliset ihmiset ymmärtävät tämän. Tämän vahvisti myös keskustelu presidentti Niinistön kanssa, joka käsittää hyvin, että Ukrainan tapahtumat -- ovat mahdottomia Suomessa.
Lavrov sanoo, että Suomessa ei voi tapahtua perustuslain vastaista kumousta, jossa presidentti syöstään vallasta vain sen vuoksi, että hän ottaa aikalisän jonkin asiakirjan allekirjoituksessa. Suomalaisille ei tule mieleen myöskään se, että oikeuksiaan puolustavat ihmiset saavat vastaansa armeijan, hän lausuu.
Lavrov vieraili Suomessa alkuviikosta"
Vastaukset 7
Vanhimmat
Lahopäiden, natokiimasten itsetutkiskelun paikka!
Oleko kimapele?
Hyvä! Kannattaa kirjoittaa lyhyitä viestejä. Siten tulee vähemmän kirotusvireitä.
Jaa,
Ukrainan ja Suomen ero. Ukraina joutui II maailmansodan jälkeen Neuvostoliiton miehittämäksi, Suomi ei.
Neuvostoliitto pakkosiirsi etnistenpuhdistuksien jälkeen venäläisiä Ukrainaan, Suomeen ei tämä ollut mahdollista.
Suomessa ei II maailmansodan jälkeen rakennettu teollisuutta palvelemaan Neuvostoliiton tarpeita vaan Suomi saattoi harjoittaa myös Länsikauppaa: 1970 luvun lopusta lähes ilman Neuvostoliiton puuttumista.
Joten suurin ero on siinä, että Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen itsenäistynyt Ukraina ei onnistunut irrottautumaan Venäjän pakko-ohjauksesta. Riippuvuus maakaasusta ja teollisuuden uudistamiseen tarvittavan pääoman puute johti siihen, että Ukraina on vasta Maidanin-tapahtumien jälkeen siirtymässä pois Venäjän pakko-ohjauksesta ja siirtymässä aidosti itsenäiseksi valtioksi.
Suomi irrottautui Venäjästä 1917 ja Saksan tuki esti Suomen ajautumisen Bolsevikien haltuun. Ja Saksan tuella Suomi myös säilytti itsenäisyytensä II Maailmansodan aikana.
Ukraina on samassa tilanteessa kuin Suomi 1918. Venäjän tukemat rähinöitsijät saivat aseita ja ideologista tukea väkivaltaisuuksiin. Ilman Saksan tukea, olisi rähinöitsijät saaneet Pietarista liikkeelle satojen tuhansien nälkäisten venäläisten vyöryn Suomeen. Rähinöitsijöiden yksi viimeisistä päätöksistä koski juuri rajan avaamista.
Nyt täytyy huolehtia, ettei Venäjä pidä Ukrainan rajaa auki ulkopuolisille taistelijoille ja raskaalle kalustolle kuten tankeille.
Venäläiset pitävät aikaisemmin suoritettua etnistäpuhdistusta ja sen seurauksia oikeutena väkivaltaisuuksiin ja mahdolliseen miehitykseen: kuten kävi Krimillä.
1944 venäläisten yritys puhdistaa Suomi, epäonnistui. Mutta onko se varma tae, siitä, että Venäjä ei yrittäisi uudelleen. Puolueettomuus ei antanut mitään suojaa 1939: mutta liittoutuminen turvasi itsenäisyyden 1944.
Ukrainan tapahtumat todella kertovat siitä, että Venäjä ei kunnioita tekemiään sopimuksia: kuten se teki Jaltan-sopimuksen suhteen. Puna-armeijan miehittämillä alueilla ei Neuvostoliitto koskaan sallinut demokraattisia vaaleja. Joten perinne sopimusten rikkomisesta jatkuu; mikään ei todista muutosta.
NINEL
Ninele houria, historian opetukseen.. vaikka vajakkina tuskin mitään tajuaisit!
Vain petturimainen lapinsota esti Venäjän joukkojen suureman tulemisen. Kyse ei ollut, etteikö olisi pystynyt ja halutessaan miehittänyt.
Englanti ei halunnut Venäjää lähemmäksi itseään, Itämeren valtiaaksi. Muista Jaltan kokos!
Älä unohda, että Suomi hävisi tänkin sodan!
No niin. Lässyn lässyn, Kimapele. Siinä puhuu varsinainen asiantuntija. Kirjoitusvirheitäkin taas niin tolkuttomasti, ettei meinaa tolkkua saada koko tekstistä.
Jaa tää laavarovio yrttä lait sanoj suomlaiste suhu!!!!!!!!!!!
Nii o tas rysä tapaist.
Kyl mää kauhiast ihmettele!