Ainakin satoja, mutta ehkä jopa tuhansia yrittäjiä on jäseninä palkansaajien työttömyyskassoissa, vaikka heidän tulisi olla yrittäjäkassan jäseniä.
Näin arvioidaan Suomen kahdesta yrittäjäkassasta.
"Tätä ei tilastoida mitenkään. Mutta meillä on vahva tuntuma, että ainakin satoja, ehkä jopa tuhansia, kuuluu vääriin kassoihin", sanoo kassanjohtaja Sami Aapro Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassasta (AYT).
"Näitä tarinoita kuulee päivittäin. Mutu-tuntumalla uskon, että määrä on tuhansia", sanoo Suomen yrittäjäin työttömyyskassan (SYT) markkinointi- ja viestintäpäällikkö Pekka Salokoski.
Väärien kassojen jäseninä ovat maksavat jäsenmaksuja, mutta ovat ilman oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.
"Asia tulee yleensä ilmi vasta, kun henkilö hakee palkansaajakassasta päivärahaa ja saakin kielteisen päätöksen", Salokoski kertoo.
Suurin ongelmakenttä löytyy perheyrityksistä.
Jos perhe omistaa vähintään puolet yrityksestä, kaikki samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet, jotka työskentelevät yrityksessä, lasketaan työttömyysturvan puolesta yrittäjiksi. Määritelmä kattaa myös avopuolisot, lapset ja vanhemmat.
"Jos omistat autokorjaamon ja samassa taloudessa asuva puolisosi työskentelee siellä kirjanpitäjänä, hänen pitäisi kuulua yrittäjäkassaan. Näin siitä huolimatta, ettei omista yrityksestä mitään, eikä edes ajattele olevansa yrittäjä", Aapro selventää.
Vääriä kassajäsenyyksiä paljastuu runsaasti myös sellaisten työntekijöiden keskuudesta, jotka siirtyvät yrityksessä työntekijöistä osakkaiksi.
"Viime vuosina on perustettu paljon osakeyhtiöitä, ja työntekijöitä on siirtynyt osakkaiksi. Työttömyysturvan näkökulmasta heistä tulee yrittäjiä jo 15 prosentin omistuksella, jos he ovat yrityksessä hallituksen jäseninä tai toimitusjohtajana", Salokoski kertoo.
"Moni ei ole tajunnut vaihtaa kassaa, kun status muuttuu."
Väärien kassajäsenyyksien syynä on ennen kaikkea tietämättömyys.
Yrittäjät tai ne, joilla on omistuksia yrityksistä, blokataan palkansaajakassoista vain liittymisvaiheessa. Sen jälkeen on jokaisen omalla vastuulla tietää, mihin kassaan pitäisi kuulua.
Aapron mukaan vain noin puolet yrittäjistä tietää, että heille ylipäätään on omia työttömyyskassoja. Moni on elämäntapayrittäjiä ja ajattelee, ettei edes tarvitse työttömyysturvaa.
Yrittäjän määritelmä on myös häilyvä.
"Moni mieltää siirtyvänsä yrittäjäksi vasta, kun joutuu ottamaan yrittäjien eläkevakuutuksen", Salokoski sanoo.
Yrittäjien työttömyyskassat perustettiin vasta 1990-luvulla. SYT:ssä on noin 25 000 jäsentä ja AYT:ssä 11 000.
Työttömyysturva on vain runsaalla 10 prosentilla Suomen kaikista yrittäjistä.
Oikeaan kassaan kuuluva yrittäjä voi saada ansiosidonnaista työttömyyskorvausta, kun yrityksen tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on lopetettu ja yritys poistettu verottajan rekisteristä. Lisäksi yrittäjän eläkevakuutus pitää lakkauttaa ja ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi.
No, ovat kuitenkin saaneet sen ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden.
Näin arvioidaan Suomen kahdesta yrittäjäkassasta.
"Tätä ei tilastoida mitenkään. Mutta meillä on vahva tuntuma, että ainakin satoja, ehkä jopa tuhansia, kuuluu vääriin kassoihin", sanoo kassanjohtaja Sami Aapro Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassasta (AYT).
"Näitä tarinoita kuulee päivittäin. Mutu-tuntumalla uskon, että määrä on tuhansia", sanoo Suomen yrittäjäin työttömyyskassan (SYT) markkinointi- ja viestintäpäällikkö Pekka Salokoski.
Väärien kassojen jäseninä ovat maksavat jäsenmaksuja, mutta ovat ilman oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.
"Asia tulee yleensä ilmi vasta, kun henkilö hakee palkansaajakassasta päivärahaa ja saakin kielteisen päätöksen", Salokoski kertoo.
Suurin ongelmakenttä löytyy perheyrityksistä.
Jos perhe omistaa vähintään puolet yrityksestä, kaikki samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet, jotka työskentelevät yrityksessä, lasketaan työttömyysturvan puolesta yrittäjiksi. Määritelmä kattaa myös avopuolisot, lapset ja vanhemmat.
"Jos omistat autokorjaamon ja samassa taloudessa asuva puolisosi työskentelee siellä kirjanpitäjänä, hänen pitäisi kuulua yrittäjäkassaan. Näin siitä huolimatta, ettei omista yrityksestä mitään, eikä edes ajattele olevansa yrittäjä", Aapro selventää.
Vääriä kassajäsenyyksiä paljastuu runsaasti myös sellaisten työntekijöiden keskuudesta, jotka siirtyvät yrityksessä työntekijöistä osakkaiksi.
"Viime vuosina on perustettu paljon osakeyhtiöitä, ja työntekijöitä on siirtynyt osakkaiksi. Työttömyysturvan näkökulmasta heistä tulee yrittäjiä jo 15 prosentin omistuksella, jos he ovat yrityksessä hallituksen jäseninä tai toimitusjohtajana", Salokoski kertoo.
"Moni ei ole tajunnut vaihtaa kassaa, kun status muuttuu."
Väärien kassajäsenyyksien syynä on ennen kaikkea tietämättömyys.
Yrittäjät tai ne, joilla on omistuksia yrityksistä, blokataan palkansaajakassoista vain liittymisvaiheessa. Sen jälkeen on jokaisen omalla vastuulla tietää, mihin kassaan pitäisi kuulua.
Aapron mukaan vain noin puolet yrittäjistä tietää, että heille ylipäätään on omia työttömyyskassoja. Moni on elämäntapayrittäjiä ja ajattelee, ettei edes tarvitse työttömyysturvaa.
Yrittäjän määritelmä on myös häilyvä.
"Moni mieltää siirtyvänsä yrittäjäksi vasta, kun joutuu ottamaan yrittäjien eläkevakuutuksen", Salokoski sanoo.
Yrittäjien työttömyyskassat perustettiin vasta 1990-luvulla. SYT:ssä on noin 25 000 jäsentä ja AYT:ssä 11 000.
Työttömyysturva on vain runsaalla 10 prosentilla Suomen kaikista yrittäjistä.
Oikeaan kassaan kuuluva yrittäjä voi saada ansiosidonnaista työttömyyskorvausta, kun yrityksen tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on lopetettu ja yritys poistettu verottajan rekisteristä. Lisäksi yrittäjän eläkevakuutus pitää lakkauttaa ja ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi.
No, ovat kuitenkin saaneet sen ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Yrittäjien työttömyyskassat perustettiin vasta 1990-luvulla. SYT:ssä on noin 25 000 jäsentä ja AYT:ssä 11 000. Yrittäjätkin saavat jäsenmaksuista verovähennysoikeuden kuten duunaritkin.
Taitaakin olla eläkeläisten kateutta enimmäkseen.
Työnantajaa eli kuntaa ja valtiota edustavat ylilääkäritkin ovat pääsääntöisesti Lääkäriliiton ja siten Akavan jäseniä puhumattakaan ylihoitjista, jotka ovat vielä innokkaampia työnantajan edustajia vaikka ovatkin työntekijäjärjestön jäseniä.
http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2014/05/04/koko-maailman-sosiaalitoimisto/