Pääministeri Alexander Stubb (kok) olisi valmis aikaistamaan ruotsin kielen perusopetusta siten, että se alkaisi jo ensimmäiseltä luokalta.
Stubbin mukaan resurssit eivät välttämättä riitä kielenopetuksen aikaistamiseen, mutta hän seisoo silti ideansa takana ja kannattaa ruotsin säilyttämistä pakollisena kouluopetuksessa.
Nykyisin ruotsinopetus käynnistyy aikaisintaan kolmannelta luokalta.
Stubbin mukaan myös englanninkielen opetusta voisi aikaistaa samalla tavalla, hän kertoo Hufvudstadsbladetin haastattelussa.
- Nuorena ollaan vastaanottavaisia vieraille kielille. Sitä parempi mitä useampia kieliä suomalaiset puhuvat, Stubb perustelee.
Stubb itse kävi aikanaan sekä suomen- että ruotsinkielistä päiväkotia ja osaa nykyisin viittä kieltä: suomea, ruotsia, englantia, ranskaa ja saksaa.
- Ruotsin asemaa ei heikennetä, jos kokoomus ja minä olemme seuraavassa hallituksessa. Se on ensimmäinen vaalilupaukseni, Stubb vannoo
Stubbin mukaan resurssit eivät välttämättä riitä kielenopetuksen aikaistamiseen, mutta hän seisoo silti ideansa takana ja kannattaa ruotsin säilyttämistä pakollisena kouluopetuksessa.
Nykyisin ruotsinopetus käynnistyy aikaisintaan kolmannelta luokalta.
Stubbin mukaan myös englanninkielen opetusta voisi aikaistaa samalla tavalla, hän kertoo Hufvudstadsbladetin haastattelussa.
- Nuorena ollaan vastaanottavaisia vieraille kielille. Sitä parempi mitä useampia kieliä suomalaiset puhuvat, Stubb perustelee.
Stubb itse kävi aikanaan sekä suomen- että ruotsinkielistä päiväkotia ja osaa nykyisin viittä kieltä: suomea, ruotsia, englantia, ranskaa ja saksaa.
- Ruotsin asemaa ei heikennetä, jos kokoomus ja minä olemme seuraavassa hallituksessa. Se on ensimmäinen vaalilupaukseni, Stubb vannoo
Vastaukset 12
Vanhimmat
Hieno ajatus!
Eihän vapaaehtoinen ruotsi heikentäisi ruotsin asemaa Suomessa, pakkoruotsi taas tekee sitä kaiken aikaa.
Stubb on tosiaan toistanut vanhan toiveensa siitä, että suomenkielisissä kouluissa pakkoruotsi alkaisi jo ekalla. Toki sitten rinnalla luettaisiin myös englantia. Ja kuutosella voisi ruotsi vaihtua vapaaehtoiseksi.
Stubb haluaa kuulemma myös kokeilla venäjää itärajalla. Luettaisiinko siellä sitten heti aluksi kolmea kieltä vai vain kahta?
Ykkösluokkalaisilla ei yleensä ala vieraita kieliä siksi, että silloin ei vielä tiedetä, minkälainen on lapsen kielellinen tilanne, onko lukivaikeutta tai muita oppimisen ongelmia. Osa oppilaista ei osaa vielä lukea toiselle mennessään. Tämän muistaen vain englanti voi alkaa ykköseltä, sillä se on kieli, jota joka tapauksessa oppilas myöhemmin tarvitsee.
Olisikohan Kokoomuksessa käytännön pedagogeja, joiden kanssa Stubb voisi vaihtaa näkemyksiä asiasta?
Bra! kirjoitti: "Ruotsin asemaa ei heikennetä, jos kokoomus ja minä olemme seuraavassa hallituksessa. Se on ensimmäinen vaalilupaukseni, Stubb vannoo."
Tuntuu sinänsä luonnolliselta, ettei sellainen henkilö, jonka äidinkieli on ruotsi, voi aktiivisesti ajaa ruotsin aseman heikentämistä. Tämän kyllä fennomaanina ymmärrän. Mutta sitten onkin kysymys pakkoruotsin ja virkamieruotsin ylläpitämisestä. Jos nykyinen käytäntö jatkuu, niin miten se vaikuttaa ruotsin kieleen? Väitän, että se heikentää ruotsin kielen asemaa, koska nykyinen järjestelmä ei yksinkertaisesti toimi. Pitäisi tehdä sellainen järjestelmä, joka ihan tosissaan toimisi. Uskon, että vaihtoehtoinen ruotsi tuottaisi kokonaisuuden kannalta parempia tuloksia kuin pakkoruotsi.
"Sitä parempi mitä useampia kieliä suomalaiset puhuvat, Stubb perustelee."
Yksilön ja yhteisön kielitaito on pidettävä erillään toisistaan. Yksilöiden enemmistöltä EU:ssa odotetaan kahden vieraan kielen taitoa (vieras kieli = ei äidinkieli). Tällä hetkellä osataan lähinnä englantia ja ruotsia yksilöiden ja yhteisön - koko kansan - tasolla. Muita kieliä vain harvat osaavat. Kaikkien energia tuhlataan pakkoruotsiin. Häpeällistä!
Pakkoruotsin vallitessa koko kansan kielitaito ei monipuolistu. Se on jo nähty. Eikä ruotsin aikaistaminen asiaa miksikään muuta. Ainoastaan tarjolla olevien kielten valinnaisuus voi tilanteen muuttaa. Jos opetusta aikaistetaan, sen pitää koskea kaikkia tarjolla olevia vieraita kieliä eikä vain ruotsia.
Suomen kieli on pieni kieli, mutta niin on ruotsikin. On tolkutonta, että kaikkien on oman pikkukielensä lisäksi opiskeltava vielä toinenkin pikkukieli. Sen järjettömyyden tajuaa oitis, kun ajattelee, että Ruotsissa koko enemmistön pitäisi opiskella myös suomea päästäkseen tiettyihin asemiin omassa maassaan.
5 miljoonan suomenkielisen asemaa suhteessa ruotsin kielen asemaan on parannettava. Ruotsin kielen liian vahva asema on muutettava todellisen tarpeen mukaiseksi. Tarpeen viranomainen määrittelee kulloinkin erikseen. Kielitaitovelvollisuus on asetettava viranomaiselle laitoksena koko korkeakoulutetun henkilöstön sijasta.
Vesa Kaitera! Kielilain velvoite yksittäisen virkamiehen ruotsin osaamisesta on se tekijä mikä mahdollistaa ruotsin pakollisen opiskelun koulutuksen joka tasolla. Jos tätä velvoitetta ei olisi yksittäisellä virkamiehellä, vaan viranomaisella, niin silloin kielipalvelut voitaisiin järkeistää vastaamaan todellista kielitarvetta. Etätulkkaus olisi yksi vaihtoehto. Etätulkkauksen voisi ruotsinkieliset hoitaa itse, koska suurin osa heistä osaa molemmat kielet. Tulkkaustoimisto Närpiössä tai Helsingissä voisi tietotekniikan avulla hoitaa tulkkaukset Suomen virastoissa. Tällä hetkellä kielipalvelujen järkeistäminen ei ole mahdollista, koska kaikkien virkamiehien odotetaan osaavan ruotsia. Ja vielä yksi asia. Suomenkielisillä ei ole mitään perustuslaillista velvoitetta opiskella tai osata ruotsia.
Lemminkäinen kirjoitti: "Vesa Kaitera! Kielilain velvoite yksittäisen virkamiehen ruotsin osaamisesta on se tekijä mikä mahdollistaa ruotsin pakollisen opiskelun koulutuksen joka tasolla. Jos tätä velvoitetta ei olisi yksittäisellä virkamiehellä, vaan viranomaisella, niin silloin kielipalvelut voitaisiin järkeistää vastaamaan todellista kielitarvetta."
Olet aivan oikeassa. Kun muutamme ruotsin kielen vaihtoehtoiseksi kieleksi, niin suhteellisen pian joudumme poistamaan virkamiesruotsin. Selvää tietenkin on se, että ruotsinkielisten on saatava omakielisiä palveluja ainakin siellä, missä heitä on runsaasti, ja että jokaisessa virastossa on yksikielissä suomenkielisissä kunnissakin oltava ainakin yksi virkamies, joak puhuu aivan kunnollista ruotsia. Velvoite hoitaa ruotsinkieliset palvelut on säilytettävä viranomaistasolla, aivan jokaisen virkamiehen ei tarvitsisi osata ruotsia kuten nyt. Tosin monet heistä eivät nytkään osaa ruotsia muuten kuin paperilla.
Vaikka Stubbilla on svekomaaninen tausta, niin hänen viimeaikaisissa kielipoliittisissa lausunnoissaan on havaittavissa siirtymistä aiempaa järkevämmille linjoille (pakkoruotsin aikaistuttaminen ei kuulu niihin ). On pantava merkille, että Stubbin aktiivisiin tukijoihin kuului alusta pitäen melkoinen joukko pakkoruotsin vastustajia. Luulenpa, että Stubb tulee jatkossa olemaan tässä kieliasiassa hyvinkin varovainen. Hänen ei kannata jakaa Kokoomuksen kenttää kahtia, koska se kostautuisi eduskuntavaaleissa, ja hänet valittiin nimenomaan voittamaan nuo vaalit meille. Kieliasioista ei muuten puhuttu kerrassaan mitään puheenjohtajakamppailun yhteydessä.
Aikaistetaan ruotsin opetusta vaikka esikouluun, MUTTA vapaaehtoisena!
On huomioitavaa, että Stubb on tarkoin välttänyt ottamasta kantaa ruotsin pakollisuuteen valintansa jälkeen, VAIKKA surumedia on sitä selvästi yrittänyt tivata häneltä.
Syynä on kaiketi kielivapauden puolesta tehty periaatepäätös kokoomusjohdossa.
Kuulostaa aivan järkeenkäyvältä. Lapset imevät asioita kuin sienet tuossa iässä.
Jos lapsille olisi yksinkertaista opettaa viisi kieltä alle kouluikäisenä, se tehtäisiin - mutta niinhän asia ei ole. Jokaisen lapsen kohdalla kielellinen kehitys on erilainen.
Ne lapset, jotka elävät kaksikielisessä ympäristössä toki omaksuvat yleensä nämä kaksi kieltä, mutta osalla on läpi elämän ongelmia toisen tai molempien kanssa. Yksikielisessä ympäristössä lapset oppivat vierasta kieltä siinä määrin kuin he voivat kyseistä kieltä käyttää koulun ulkopuolella.
Englannin kohdalla kaikkialla on kohtuullisen hyvä tilanne (paitsi maissa, joissa englannninkieliset tv-ohjelmat dubataan).
Muissa kielissä on noudatettava oppilaan oman taustan ja hänen perheensä kiinnostuksen asettamia suuntaviivoja - jos perheellä on jo kontakti tiettyyn kielialueeseeen (esim. maahanmuuttjatausta tai muu sukulaissuhde) tai jos perheessä ollaan valmiita harrastamaan tiettyä kielialuetta eikä lapsella ole kielellisiä ongelmia, niin kieliä voi opiskella enemmänkin.
Tässä on turha harrastaa liturgiaa. Maahanmuuttajien taistelusta toimivan kielitaidon saavuttamiseksi voi päätellä paljon: osa lapsista omaksuu maan pääkielen, osa ei, vaikka lapsi olisi syntynyt vasta maahanmuuton jälkeen.
Samaa mieltä. Kielenopetuksessa pitää ymmärtää Suomen tarve. Me tarvitsemme muitakin kuin ihmisiä, jotka osaavat suoltaa viidellä kielellä pask@@ kuten Stubb. Tarvitsemme ihmisiä, joilla on muitakin taitoja kuin kielitaito. Jonkun pitää tehdä myös oikeita töitä. Suurin osa suomalaista ei tule koskaan kaipaamaan muuta kuin englannin kieltä. Puhutaan kovasti ruotsin kielen tarpeesta ja sivistyväisyydestä eikä ymmärretä, että paljon enemmän sivistystä antavat biologia, matematiikka, fysiikka, kemia jne.
Tuo haasttte3lu oli ENNEN viime eduskuntavaaleja. Silloin Stubb puhui vain omasta puolestaan. On eri asia puhua NYT, kun hän edustaa kaikkia kokoomuslaisia.
Nettisveko TAAS yrittää provosoida ja hämätä VANHOILLA uutisilla!