Jos valinaisuutta kaipaavat haluavat muuttaa maamme kielipolitiikkaa heidän tulisi vaihtaa startegiaa. Politiikassa ei saa tuloksia ellei aja omaa vaihtoehtoaan. Valluitsevan vaihtoehdon kritisointi ei tuota tuloksia
Siksi nettifennojen tulisi käyttäiä energiansa seuraavasti
1) Laatikaa kustannusneutraali malli valinaisuudelle (kunnat pahasti velkaantuneita)
2) Laatikaa vaihtoehtoinen malli ruotsinkielisten palveluiden toteuttamiselle (jotta virkamiseruotsita voidaan luopua ja sen myötä toisen kielen pakollisuudesta kouluissa)
3) Viekää mallinne eduskuntaan äänestettäväksi.
Voitte toki jatkaa RKP:n pönkittämistä vihanlietsonnallanne. Valinta on teidän.
Jäämme odottamaan.
Siksi nettifennojen tulisi käyttäiä energiansa seuraavasti
1) Laatikaa kustannusneutraali malli valinaisuudelle (kunnat pahasti velkaantuneita)
2) Laatikaa vaihtoehtoinen malli ruotsinkielisten palveluiden toteuttamiselle (jotta virkamiseruotsita voidaan luopua ja sen myötä toisen kielen pakollisuudesta kouluissa)
3) Viekää mallinne eduskuntaan äänestettäväksi.
Voitte toki jatkaa RKP:n pönkittämistä vihanlietsonnallanne. Valinta on teidän.
Jäämme odottamaan.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Kielivapautta on perusteltu asiallisesti vaikka kuinka monella tavalla. Argumentit ovat järjestään pätevämpiä kuin pakkoruotsittajien vastaavat.
Eli kyse ei todellakaan ole vaihtoehtojen puutteesta! Kyse on vain siitä, että svekopäättäjät eivät suostu ymmärtämään saatikka toteuttamaan järkevämpi ja kohtuullisempia vaihtoehtoja.
Oletko seurannut ollenkaan kielikeskustelua, kun et muka ole niitä vaihtoehtoja havainnut!?
Joko et ole tai provoilet tarkoituksena vähätellä koko kielikeskustelua.
Ps. Kyllä monesti on yritetty viedä kieliavauksia eduskunnan päätettäväksi, mutta svekoklikki ei suostu niistä keskustelemaankaan.
"Kielivapautta on perusteltu asiallisesti vaikka kuinka monella tavalla. Argumentit ovat järjestään pätevämpiä kuin pakkoruotsittajien vastaavat."
Nyt siis ei ollut kyse periaatteen perustelusta, vaan ihan oikasta mallista miten tuo muutos köytännössä toteutetaan. Ja kustannusneutraalisti vielä.
"Eli kyse ei todellakaan ole vaihtoehtojen puutteesta!"
Ei, vaan konkreettisen esityksen puuteesta. Jos vaihtoehtoja on paljon niin pitää joku valita, ja siitä laatia konkreettinen esitys.
"Oletko seurannut ollenkaan kielikeskustelua, kun et muka ole niitä vaihtoehtoja havainnut!?"
Olen. Enkä ole konkreettista esitystä vaihtoehdosta vielä nähnyt. Nykytilanteessa uudeksi rajoitteeksi tulee vielä vaatimus kustannusneutraalisuudesta. Se vaikeuttaa vaihtoehtoisen mallin raknetelua selvästi.
"Joko et ole tai provoilet tarkoituksena vähätellä koko kielikeskustelua."
Olen, enkä lainkaan provoile. Jos muutoksia kaipaa ne pitää suunnitella tarkkaan. Ei riitä että tuo esille sitä mitä EI halua.
"Kyllä monesti on yritetty viedä kieliavauksia eduskunnan päätettäväksi, mutta svekoklikki ei suostu niistä keskustelemaankaan"
Muistaakseni kaikki puolueet osallistui edelliseen keskusteluun jossa aiheena oli kansalaisalote. Tosin PS heitti kolmannen ketjun pelaajia (Veltto, Hirvisaari ja vielä joku) kehiin silloin. Soini ei ollut edes paikalla, eikä tainnut olla nuivien johtaja Halla-ahokaan.
Mutta tuo jankkamisesi EI vie asiaasi eteenpäin. Askelmerkkien seuraaminen lienee ainoatie. Ota tai jätä. Minua ei suuremmin kiinnosta.
rautaako? se vain jauhaa samaa sontaa, nimimerkki vain nykyään vaihtelee.
Pakkoruotsituksen vähentämisessä ei ole MITÄÄN ongelmaa, ellei niitä väkisin haluta tehdä. Lakeja on AINA muutettu ja päivitetty kaikessa hiljaisuudessa.
Samalla vakavien uudistajien tulisi ottaa etäisyyttä SuoLista sen hurrivihaa kerjäävistä sisarjärjestöistä, kuten Vapaa kielivalinta rystä. Kielivalinnan ajatus pitää myydä kaikille, eikä vain ruotsinvihaajille. On myös myönnettävä, että kielivapauteen kuuluu vapaus suomesta. Suomi tuottaa Suomelle hyvinvointitappiota.
Tällä kellonlyömällä lähetetty viesti on paatuneen nikkirosvon tuotos: "Nettisuom. (-fenno) 19.6.2014 10:33"
Nimimerkkini ryövääjä näin: "Kielivalinnan ajatus pitää myydä kaikille, eikä vain ruotsinvihaajille."
Kaksi kolmasosaa kansasta on jo omaksunut ajatuksen kielivalinnasta pakkoruotsin tilalla. Sekoitat ruotsinvihaajat ja pakkoruotsin vihaajat.
Nikkirosvo näin: "On myös myönnettävä, että kielivapauteen kuuluu vapaus suomesta."
Kielivapaus tarkoittaa nyky-Suomessa vapautta valita opiskeltavat kielet tarjolla olevista vieraista kielistä, vieras kieli ymmärrettynä äidinkielen vastakohtana. Mikään itseään kunnioittava kansakunta ei ole vapauttanut jäseniään äidinkielensä opiskelusta.
Pakkoruotsi on tuottanut ja vielä tuottaa Suomelle hyvinvointitappiota. Valtava tappion määrä on verrattavissa siihen, minkä hyvinvointitappiota pakkosuomi tuottaisi Ruotsille.
Pakkoruotsituksen vähentämisessä avainasemassa on hyvin valmitseltu vaihtoehto. SIITÄ tässä ketjusssa on kyse.
Kyllkä eduskunnan enemmistöllä sitten lait säädetään.
"Samalla vakavien uudistajien tulisi ottaa etäisyyttä SuoLista..."
Ei tuohon kukaan vakava uudistaja koskaan ole hurahtanut. Eikä hurahda. Änkyryys on ideologia joka elää sillä että sen vastenmielisyys näkyy ja kuuluu. Normaalit pysyvät siitä yhtä vaistomaisesti erossa kuin änkyryyteen taipuvaiset sitä fanittaa.
Näin nimimerkki "taatanan tunarit": 1) Laatikaa kustannusneutraali malli valinaisuudelle (kunnat pahasti velkaantuneita), 2) Laatikaa vaihtoehtoinen malli ruotsinkielisten palveluiden toteuttamiselle (jotta virkamiseruotsita voidaan luopua ja sen myötä toisen kielen pakollisuudesta kouluissa), 3) Viekää mallinne eduskuntaan äänestettäväksi.
Nurmijärven peruskoulun kieliohjelma sopii hyvin osoittamaan, miten pakkoruotsi tipautetan pois ja kieltenopetuksen kustannukset pysyvät jokseenkin samoina kuin pakkoruotsin aikakaudella. Se mikä nyt kuluu pakkoruotsin opettamiseen kaikille, sama opetuksen aika ja kulut jaetaan kaikkien tarjolla olevien valinnaisten kielten opettamiseen.
Tässä Nurmijärven kieliohjelma:
"A-KIELI (A1-KIELI) = perusopetuksen 2. vuosiluokalta alkava yhteinen kieli.
Nurmijärvellä A1-kieleksi voi valita englannin, ranskan, ruotsin, saksan tai venäjän
.
VAPAAEHTOINEN A-KIELI (A2-KIELI) = perusopetuksen 5. vuosiluokalta alkava vapaaehtoinen kieli. Nurmijärvellä vapaaehtoiseksi A2-kieleksi voi valita englannin,
ranskan, ruotsin, saksan tai venäjän.
B-KIELI (B1-KIELI) = perusopetuksen 7. vuosiluokalta alkava yhteinen toinen kotimainen kieli (= ruotsi) (A-kielenä aloitettu ruotsi jatkuu yläkoulussa.)
VALINNAINEN B-KIELI (B2-KIELI) = perusopetuksen 8. vuosiluokalta alkava valinnainen kieli. Nurmijärvellä valinnaiseksi B2-kieleksi voi valita englannin, ranskan, saksan, venäjän tai espanjan. Rajamäen yläasteella voi opiskella myös japanin kieltä."
http://www.nurmijarvi.fi/filebank/1586-Vieraiden_kielten_valintaopas_2011.pdf
Tullessaan 7:nnelle luokalle oppilas saakoon valita pakkoruotsin tilalle jonkin vasta 8:nnella luokalla tarjotuista kielistä lisättynä ruotsilla, siis valinta näistä: englanti, ranska, saksa, venäjä, espanja, ruotsi (toistan: ruotsi) ja japani.
Kun vielä kielitaitolaki muutetaan koskemaan viranomaista laitoksena nykyisen koko korkeakoulutetun henkilöstön sijasta, niin tarve ruotsin opiskeluun pienenee entisestään sen todellisen tarpeen mukaiseksi. Tuon toteuttaminen mahdollistaa pakkoruotsin poistamisen kivuttomasti sen kaikissa muodoissa. Ioni¤ on esittänyt kelvollisen mallin juristimaisella kiellä muun muassa tässä linkissä: http://keskustelu.suomi24.fi/node/9825643
Eräät kokoomukselaiset esittivät äskeisessä lähetekeskustelussa kahden valinnaisen kielen pakollisuutta. Ehkä se palaa saliin hyväksyttäväksi esimerkiksi pontena vastaisen varalle.
Miksi sitten Nettsuom.- fenno jauhat täällä päivittäin saamaa valitusta suruja kohtaan, kun noin yksinkertaiset ovat toivomasi ratkaisut. Eihän nuihin tarvita kuin eduskunnan päätökset. Mitä ihmettä oikein valitat?
Tämä onkin ainoa paikka missä suomenkieliset voivat käyvät keskustelua aiheesta,
Ylen rkp-sivuilla sitä käydään päivittäin ja tänäänkin aiheena Li-Anderssonin ja
Stubbin ehdotus kaksikielisistä kouluista.
Molemmat lytätään,eikä Stubb edes hallitse ruotsia kuulemma.Eivät he
suinkaan halua,että heidän lapsensa oppisivat suomea koska mikä olisi
silloin peruste ruotsinkieliselle palvelulle.
Suomalaisten sensijaan pitäisi olla kaksikielisiä,joku epäsuhta tässä
nyt kuitenkin on .
"Mitä ihmettä oikein valitat?"
Valitanko muka, kun vastaan aloittajan asettamaan tehtävään, miten pakkoruotsiongelmat pitäisi ratkaista? Esitin järjellisiä ratkaisuja, joita et pysty kumoamaan. Ratkaisut ovat olemassa, puuttuu vain poliittinen tahto, jota ei aina ohjaa järkisyyt, varsinkaan Suomen kielipolitiikassa.
> Esitin järjellisiä ratkaisuja, joita et pysty kumoamaan.
Äläpä viitsi pelleillä. Siinä vaiheessa kun sinä esität järjellisen ratkaisun, uusi jääkausi on koittanut.
Taas sveko sai itkupotkuraivarin ja lainasi nimimerkkiä.
No, tuotahan tuo työkyvyttömyyseläkeläinen on harrastanut yöt ja päivät oman kertomansa mukaan 15 vuotta (itse olen seurannut kielikeskustelua aktiivisesti vain yhdeksän vuotta mutta heti tuolloin 2005 Jippiin kielipolitiikkafoorumi oli täynnä tuon svekosekopään feikkauksia).
Aika hauska muuten, että järkitoiminnan muka pystyisi määrittämään henkilö, joka on ollut ilmeisesti koko aikuisikänsä mielenterveysongelmien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä ja jolle on täytynyt aikoinaan hommata asunto läheltä Kontulan terveysasemaa, jottei psyykelääkeiden lihottamaa ruhoa joutuisi liian pitkän matkaa raahaamaan lääkärin luokse.
"Nurmijärvellä A1-kieleksi voi valita englannin, ranskan, ruotsin, saksan tai venäjän"
Nurmijärvi on kuitenkin osa pääkaupunkiseutua joten sillä on ihan toiset rahkeet kuin valataosalla maamme koluja.
Ja jopa Nurmijärbvellä tuo taitaa tarkoittaa käytännössä englantia ja ehkä yhtä toista kieltä. Muihin eivät ryhmät taitu.
Ja Nurmijärvelläkin valinnaisuus maksaa, ja saatta siis tull tiensä päöähän kun taas leikataan.
"Tullessaan 7:nnelle luokalle oppilas saakoon valita pakkoruotsin tilalle jonkin"
Jep. Ja kustannukset nousee. Nettoifennon laaja selvitys vaihtoehtoisista malleista siis kuluu "saakoon valita tillalle jonkin". Tämä on kooko "keskustelun " suurin ongelma. Tiedetään mitä vastustetaan ja siihen pannann kaikki paukut, mutta ei viitistä pohtia vaihtoehtoja.
"Eräät kokoomukselaiset esittivät äskeisessä lähetekeskustelussa kahden valinnaisen kielen pakollisuutta."
Tuokin nostaa kuluja. Ja ennen kuin kielivalvoitemalli muttuu joksikin tooisekis kuin nykyinen virkamiesmalli, tuokaan ei toimisi.
"Eivät he suinkaan halua,että heidän lapsensa oppisivat suomea"
Hediän lapsensa osaavat suome parremmin kuin suurin osa suomenkielisitä osaa mitään toista kieltä. He siis päihittävät teidän skidit tulevaisuudessa.
On teistä kiinni kuinka paljon etumatkaa ta annatte Andersonskan ja Stubin kersojen repiä toidän skideihin nähden.
"Suomalaisten sensijaan pitäisi olla kaksikielisiä"
Tarkoittanet suomenkielisiä. Sen kuin näkisi että suomenkielistet olisivat edes auttavasti kaksikielisiä minkä tahansa kieliparin suhteen. Nettifennosista puhumattakaan.
"Ratkaisut ovat olemassa"
Löysät heitot "valinnaisuudesta" ei ole mikään ratkaisu. Se on vain heitto jonka varjolla vihanliestontaa voi jatkaa.
"Esitin järjellisiä ratkaisuja, joita et pysty kumoamaan."
Sen kun näkisi. En minä tältä foormilta tietenkään ratkaisuija odota. Mutta joku nettifennoiluun taipubvainen, mutta edelleen täysyssä tolkuissa saattaiai napata ja seurata askelmerkkejä.
"Nurmijärvi on kuitenkin osa pääkaupunkiseutua joten sillä on ihan toiset rahkeet kuin valataosalla maamme koluja."
Lähes joka kunnassa on viisi kieltä peruskoulujen opetusohjelmassa. Englanti, ruotsi, saksa, ranska, venäjä ja espanja muun muassa Mäntsälässä. Vain ruotsi on niistä pakollinen. Se estää järkevän kieliohjelman toteuttamisen.
Englannin tai minkä tahansa ensimmäisen vieraan kielen rinnalla on oltava mahdollista opiskella pakkoruotsin sijasta toisena vieraana kielenä mitä tahansa tarjolla olevaa kieltä, ruotsi niiden joukossa. (Vieras kieli = ei äidinkieli.) Se on koko maan kannalta kielitaidon rikkautta, ei se, että kaikki pakotetaan opiskelemaan oman pikku kielen lisäksi vielä toinenkin pikku kieli, ruotsi.
Se aika ja eurot, mikä kuluu pakkoruotsin opettamiseen jokaiselle suomenkieliselle, voidaan käyttää kaikkien tarjolla olevien kielten hyväksi.
"Lähes joka kunnassa on viisi kieltä peruskoulujen opetusohjelmassa."
Jep. Ja ne jotka EIVÄT valitse englantia tietävät että riski on suuri että alaasteella valitsema kieli ei jatku välttämättä yläasteella, koska ryhmä ei täyty, ja sama sitten kun mennään lukioon.
Käytännössä siis valinnaisuus on pitkälti silmälumetta.
Numeerisesti on enemmän kuntia jossa ei ole käytännössä kuin kosrkeintaan kaksi vaihtoiehtoa; englanti ja ruotsi alaasteella. Tosin isoissa kunnissa asuu enemmän ihmisiä.
Kaiken kaikkiaan nuorten kielivarnto on kaventunut, mutta englannintaito vahvistunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Sitte yo-uudistiuksen liiallisine valinnaisuuksineen varanto on kaventunut kiihtyvällä vauhdilla.
Nettifennojen olisi siis syytä oikeasti pohtia vatrannon kasavttamista eikä pelkästään omaa vihanliestontaansa. Muuten on vaarana että nuoremme menettävät myös jo heikentyneen ruotsintaitonsa saamatta mitään sen tilalle. Niin paitsi ruotsin- ja kaksikilliset, joiden suhteellinen etumatka kasvaa entisestään.
Askelmerkit löytyvät aloituksesta.
"Ja ne jotka EIVÄT valitse englantia tietävät että riski on suuri että alaasteella valitsema kieli ei jatku välttämättä yläasteella, koska ryhmä ei täyty, ja sama sitten kun mennään lukioon."
Puhut ryhmän täyttymisestä siinä tilanteessa, kun pakkoruotsi on vielä voimissaan. Se ryhmä, mikä on täyttynyt jo ala-asteella, jatkaa tietysti yläasteellakin. Toinenkin vieras kieli on useimmin valittu jo ala-asteella, jos yläasteella tuleva pakkoruotsi ei ole sitä estämässä.
Arvoisa nimimerkki "Missä päätös viipyy":
En tiedä miksi ns. pakkoruotsin asemaa ei haluta heikentää, joten voin vain arvata. Syyt ovat mielestäni osittain historiallisia ja osittain poliittisia.
Yksi merkittävimmistä syistä lienee yhä edelleen se, että ns. pakkoruotsi sitoo meitä länteen edes jollakin tavalla. Se ei tosin takaa minkäänlaista apua läntiseltä naapurimaaltamme esim. sotilaallisen kriisin tullessa.
Toinen syy, joka on sama kuin edellinen hieman toisin sanoin, lienee yhä edelleen se, että Ruotsi ja osa ruotsalaisista ns. vetää heinät nenään, jos ruotsinkielen asemaa Suomessa heikennetään. Tätä asiaa RKP osaa käyttää mielestäni varsin taitavasti ja huomaamattomastikin hyväkseen.
Pakkoruotsi on täysin tarpeeton historillinen jäänne Nyky-Suomessa. Tietyt vanhat puolueet suorastaan palvovat pakkoruotsin olemassaoloa, vaan katsotaanpa seuraavien vaalien jälkeen, vieläkö palvonta jatkuu.
Svekojen on erittäin tähdellistä osata ja opiskella suomea, sillä suomi on tämän maan valtakieli - sanokoot svekot mitä hyvänsä.
Ruotsin kielen ylläpitäminen ja tekohengittäminen on erittäin suurta rahantuhluuta ja ymmärtämättömyyttä nykyaikaista elämänmenoa kohtaan. Kyllä englannin kieli on ehdottomasti tärkein ja muut saa kaikin mokomin unohtaa -ennen kaikkea pakkoruotsin.
"Pakkoruotsi on täysin tarpeeton historillinen jäänne Nyky-Suomessa"
No siinä tapauksessa olisi entistä tärkeämpää laatia toimva vaihtoehto. Askelmerkit on annettu. Nyt vain sitten toimimaan.
"En tiedä miksi ns. pakkoruotsin asemaa ei haluta heikentää"
Jotkut haluaa, jotkut ei. Nyt ne jotka eivät halua on niskan päällä siksi niiden jotka haluavat tulisi ryhdistäytyä eikä vain huutaa, syyttää ja inistä.
Yllä löytyy muutoksen askelmerkit. Jatkakaa siitä.
Millä tavalla pakkoruotsi liittää meidät länteen tänä päivänä.
Suomi kuuluu eu-unioniin yhtä vahvasti ellei vahvemmin euron ansiosta
kuin Ruotsi.
Siellä ei ruotsilla pärjää sen paremmin kuin suomellakaan joten englannin
lisäksi erittäin tärkeää olisi oppia saksaa ja ranskaa mutta meillä nekin tunnit
haaskataan toisen minikielen opiskeluun.
"Millä tavalla pakkoruotsi liittää meidät länteen tänä päivänä."
En tiedä. Ehkä pitäisi pohtia vaihtoehtoja. Sinuinkin.
"Millä tavalla pakkoruotsi liittää meidät länteen tänä päivänä?"
Tätä asiaa eli pakkoruotsin "lännettämistä" ja siihen liittyvää pohjoismaista yhteistyötäå korostavat mm. sellaiset yhä edelleen merkittävät vaikuttajat kuin presidentti Ahtisaari ja Paavo Lipponen ja heidän hengenheimolaisensa, joten uskon tämän asian olevan poliitikkojen kannalta merkittävämpi kuin halutaan kertoa.
Itse tiedän hyvin, että pohjoismaissa tulee erinomaisesti toimeen englannilla ja muualla maailmassa ruotsinkielellä ei ole mitään käyttöä.
Ajatelkaahan kansalasei, kuinka paljon Suomen vation budjetista säästyisi vuosittain rahaa, jos ruotsin kieli asemoitaisiin sille kuuluvaan lokeroon, pieneksi vähemmistökieleksi, johon ei jatkuvast kohdistettaisi rahakkaita tukitoimia. Annettaisiin vaan kyseisen kielen (suomenruotsi) lahota rauhassa omaan mahdottomuuteensa ja kansan voimavarat suunnattaisiin kohti suuria kieliä, joita maailmassa todella tarvitaan tulevaisuudessa.
Olen aivan varma, että tässä asiassa puhutaan miljardiluokan kustannuksista ja aivan mahdottoman suurista säästöistä. Suomellahan on sitä velkaakin kuulemma vaikka kuinka paljon. Ruotsin kielen karsimisesta voisi aloittaa hyvin nämä säästötalkoot.
"Itse tiedän hyvin, että pohjoismaissa tulee erinomaisesti toimeen"
Joten siitä vaan pohtimaan vaihtoehtoisia malleja.Askelmerkit on jo.
"Miljardien kustannu"
Jos muutoksia kaipaat niin ryhdy pohtimaan vaihtoehtoja.
Olet aivan oikeassa. YLE:n budjetti saataisiin kuntoon, kun lopetettaisiin referering på flerljud.
Ehkäpä kansa herää, kun yha useammassa terveyskeskuksessa lukee: suljettu 1.6-30.9 Stängd 1.6-30.9. Antakaa ajatuksenne lentää, kuinka moni tarvitsi sen jälkimmäisen informaation. Onko teidän kylällänne ummikkoruotsalaisia.
Miettikää meneekö veroeurosi hukkaan, kun koko hallinto toimitetaan kahdella kielellä. Ahvenanmaata tämä ei tietysti koske, ja siellä talous onkin kunnossa, eikä terveyskeskuksia suljeta.
Hyvä avaus.
Vastahan Yle Femmassa oli mainos, missä sanottiin, että Suomessa on turha opetella ruotsia, koska Suomessa pärjää paremmin suomen kielellä.
Nurmijärven peruskoulun kieliohjelma sopii hyvin osoittamaan, miten pakkoruotsi tipautetan pois ja kieltenopetuksen kustannukset pysyvät jokseenkin samoina kuin pakkoruotsin aikakaudella. Se mikä nyt kuluu pakkoruotsin opettamiseen kaikille, sama opetuksen aika ja kulut jaetaan kaikkien tarjolla olevien valinnaisten kielten opettamiseen.
http://www.nurmijarvi.fi/filebank/1586-Vieraiden_kielten_valintaopas_2011.pdf
Tullessaan 7:nnelle luokalle oppilas saakoon valita pakkoruotsin tilalle jonkin vasta 8:nnella luokalla tarjotuista kielistä lisättynä ruotsilla, siis valinta näistä: englanti, ranska, saksa, venäjä, espanja, ruotsi (toistan: ruotsi) ja japani.
Kun vielä kielitaitolaki muutetaan koskemaan viranomaista laitoksena, kollegiona nykyisen koko korkeakoulutetun henkilöstön sijasta, niin tarve ruotsin opiskeluun pienenee entisestään sen todellisen tarpeen mukaiseksi. Tuon toteuttaminen mahdollistaa pakkoruotsin poistamisen kivuttomasti sen kaikissa muodoissa. Ioni¤ on muotoillut asian tässä viestissään: http://keskustelu.suomi24.fi/node/9825643