En osaa tehdä tätä siten kuin sinä. Jos haluat tietää miltä kaikki näyttää minun näkökulmasta, on tunne sama kuin lähtisi matkalle niin, että koti jää sotkuiseksi.
Kysymykseni on tässä tarinassa tarkoitettu ilmeisesti jäämään ilmaan leijumaan, vaille vastauksia. Minun tuntemukseni on ilmeisesti tarkoitettu jäämään pelkän intuition varaan, kun taas sinä tiedät varmasti. Se tuntuu epäreilulta, enkä voi sille mitään. Jos se olisi vain viime kuukaudet, mutta tämä asetelma on ollut näin siitä ensimmäisestä kesästä asti. Sinä tiedät, ja minä ihmettelen ja yritän yksinäni löytää vastauksia, joita en tietenkään saa ilman apuasi.
Kai se oli pelkkää unta. Näin sanoin itselleni sen ensimmäisen kesän ja syksyn jälkeenkin. Kuvittelin vaan, näin kangastuksia ja rakkautta siellä missä sitä ei ollutkaan. Viime kevät olisi hyvinkin voinut olla unta, liian uskomatonta ollakseen totta. Pelkään oikeasti menettäväni järkeni, kun aikaa kuluu ja katson taaksepäin kaikkea tapahtunutta.
Minä en hallitse asioiden peittelyä siten kuin sinä. En jaksa leikkiä mitään enkä halua että on jännää. Haluan että on todellista. Siksi puhun suoraan, ja tältä tuntuu nyt.
Kysymykseni on tässä tarinassa tarkoitettu ilmeisesti jäämään ilmaan leijumaan, vaille vastauksia. Minun tuntemukseni on ilmeisesti tarkoitettu jäämään pelkän intuition varaan, kun taas sinä tiedät varmasti. Se tuntuu epäreilulta, enkä voi sille mitään. Jos se olisi vain viime kuukaudet, mutta tämä asetelma on ollut näin siitä ensimmäisestä kesästä asti. Sinä tiedät, ja minä ihmettelen ja yritän yksinäni löytää vastauksia, joita en tietenkään saa ilman apuasi.
Kai se oli pelkkää unta. Näin sanoin itselleni sen ensimmäisen kesän ja syksyn jälkeenkin. Kuvittelin vaan, näin kangastuksia ja rakkautta siellä missä sitä ei ollutkaan. Viime kevät olisi hyvinkin voinut olla unta, liian uskomatonta ollakseen totta. Pelkään oikeasti menettäväni järkeni, kun aikaa kuluu ja katson taaksepäin kaikkea tapahtunutta.
Minä en hallitse asioiden peittelyä siten kuin sinä. En jaksa leikkiä mitään enkä halua että on jännää. Haluan että on todellista. Siksi puhun suoraan, ja tältä tuntuu nyt.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Kennelle sinä nyt suoraan puhut täällä palstalla? Ja mitä tarkoitat että "sinä tiedät" ja niin edelleen?
Miten olet antanut suoria vastauksia toiselle? Jos olet kertonut hänelle, niin hiljaako hän vai oli eikä vastannut mitään?
No on niinkin käynyt :(
liian monelle
Samaistun AP:n tekstiin.. Itsellä identtinen tilanne :\
Toi olis voinut olla minun kirjoittamani ja minun ajatukseni. Juuri noin ajattelin eilen illalla. Olen ihan pihalla nyt, anteeksi
Joo mä tunnen erään miehen joka ilmeisesti nauttii siitä että on jännää ja tuntuu että hän pelaa koko ajan peliä. Hymykin on sen tapainen että mitä tässä keksisi. Mun mielestä se ei ole aikuisen miehen käytöstä. Nyt olen oppinut että en reagoi hänen toimintaansa milläänlailla, olenhan aikuinen nainen. Pelaatko hän peliään, mutta yksin hän lopulta jää
Pysy aikuisena. Ihmissuhteet eivät ole peli. Jos hän ei ole sitä vielä tajunnut, todennäköisesti tulee sen vielä tajuamaan. Viimeistään vanhana kun aistit ovat sen verran heikot että pelaaminen ei onnistu ja huomaa ettei ketään ole kaipaamassa peluria
Haluat että on todellista ja puhua suoraan. Mutta silti kirjoitat tänne ja tyyliin kuin et olisi edes puhunut hänen kanssaan. Kirjoitat tänne ja jätät kaiken arvailujen varaan. Sehän ei ole leikkimistä vai.
Luuletko että ap olettaa hänen näitä lukevan? ehkä enemmän
Et varmaan ymmärtänyt tekstiä... Ei hän ole puhunut toisen kanssa koska toinen ei vastaa hänelle, eli keskustelu on yksipuolista! Eli se toinen leikkii...
miltä se kaikki näyttää sinun näkökulmastasi!
Eiköhän se selkeenny kun olet reilu ja rehellinen, edes itsellesi.
Aika ei ole kypsä kaiken ulostuloon. varmaan se tarinan edessä esirippu vedettäisiin kiinni kun tarina alkaisi. Nololta se tuntuisi kertojasta.
totta, mutta kuka tietää milloin aika on kypsä ja kenelle?
alottajan tarinasta mitään ??
ei puhuta suoraan, se on puhumista ihmiselle itselleen.
Kauheasti kysymyksiä.. Viestini oli pohdiskelua tilanteesta ja viestiä hänelle, samassa paketissa. Miksi minulla on niin kova tarve saada häneen yhteys, en tiedä.
Ehkä yritän palauttaa luottamukseni intuitiooni, joka on ollut ekasta kesästä asti hukassa. Jospa se olisi päätepiste, jonka jälkeen saisin rauhan ja voisin luottaa siihen mitä tunnen. Tämän kevään kokemusten jälkeen kaikki on vieläkin unenomaisempaa.
Me tiedämme toisistamme liikaa, emmekä kykene kohtaamaan toisiamme, ymmärrän sen. Yritänkö pelastaa jotain, mitä toinen ei halua, en tiedä. Olenko hänelle joka tapauksessa jo saastunutta maaperää - varmaan sitten. Ovatko ainoat vaihtoehdot musta ja valkea?
se on hyvin mustaa. Ei voi mustemmaksi muuttua, pitää katsoa mitä tuleman pitää. Pinnistää pinnistää...
TÄä on sama trolli ku joka kirjoitti aiemmin miehenä :D
En varmana ole trolli enkä ole koskaan kirjoittanut miehenä. Kyllä tuo on totta joka sana.