suhde olikin yhtä riitaa.. Mutta intohimoista. Oli silloin niin nuori ettei osannut vielä seurustella oikein. Joskus sitä jää miettimään että jos näkisin hänet, niin voisiko kaikki loksahtaa paremmin paikalleen kun ikääkin on tullut. Kaipaisin jotain keskustelua ehkä vielä, en uskalla toivoa sen enempää häneltä.
Eikö olekin hullua kaivata jotain vaikka
hullu kaipaaja
6134
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
kerro ongelmistasi sille kohteelle ja katso ymmärtääkö vai ei..
On hullua, että tilanteessa jossa voisi kuvitella vihaavansa toista enemmän kuin mitään näkeekin päässään kuvia, joissa se tunnelataus purkautuu intohimona. Seksuaalienergiaa...Kun tarpeeksi pitkään kahden ihmisen välille kertyy sitä eikä se pääse purkautumaan u know.., niin se voi purkautua intohimoisena riitelynä.
Ei yhtään hullua. Itsekkin haluaisin tutustua oikeasti nuoruuden rakkaisiin. Nyt kun on oikeasti aikuinen.
Ei pysty kenellekään puhumaan tunteista, vaan ne patoavat sisälle. Koska kaikki pitäisivät minua hulluna jos mainitsisinkaan hänen nimensä saati että kaipaisin.
Puhu sille kaivatulle, hän ainakin tietänee?
Kaikesta on jo kulunut vähän jo aikaa, eli ei ihan tuore tapaus tämä. SIksi juuri pelottaa ottaa yhteyttä, sillä enhän minä enää häntä "tunne". Ties vaikka kokisi yhteydenottoni häirintänä.. Hän tuntuu jatkaneen elämässä eteenpäin. Minunkin pitäisi, ja kai mä jotain viritelmää olen saanut elämälläni tehtyä. Ettei nyt ihan pohjalla ole. :)