Naisten ajatukset seksistä ja parisuhteesta on se normi?

Miehet joutuvat myös hyvin tarkkaan valitsemaan jälkeläistensä äidin silloin kun kyseessä on yksiavioisuus tai kun jälkeläisten laadulla on suurempi merkitys kuin määrällä.

Laadulla tarkoitan tässä tapauksessa myös sitä että mies joutuu sitomaan jälkeläiseen enemmän resursseja (aikaa, energiaa ja hyödykkeitä) jotta hänellä olisi paremmat mahdollisuudet sekä selviytyä että kilpailla.

~Originelli~ kirjoitti:

Miehet joutuvat myös hyvin tarkkaan valitsemaan jälkeläistensä äidin silloin kun kyseessä on yksiavioisuus tai kun jälkeläisten laadulla on suurempi merkitys kuin määrällä.

Laadulla tarkoitan tässä tapauksessa myös sitä että mies joutuu sitomaan jälkeläiseen enemmän resursseja (aikaa, energiaa ja hyödykkeitä) jotta hänellä olisi paremmat mahdollisuudet sekä selviytyä että kilpailla.

Lue lisää

Tietysti kirjoitin hyvin yksinkertaistavasti aloituksessani, mutta puhuinkin vain lähtökohdista, siitä mikä on taustalla. Ja taustalla on jo ihan omankin kokemuksen perusteella hyvin vahvasti biologia. Puhun siis siitä, että miehellä ja naisella on oman mielipiteeni mukaan lähtökohtaisesti erilaiset vietit siinä mielessä että vaikka kummankin vietti ohjaa kohti lisääntymistä, niin toisella se ohjaa kohti pitkäaikaista stabiiliutta ja toisella taas kohti sitä että ylipäätään saa jälkeläisiä.

Mutta koska ollaan ihmisiä ja sellaisenaan varmaan kehittynein organismi planeetalla, niin kulttuuria ja uskontoja yms. ei tietenkään voi laskea kokonaan pois yhtälöstä. En ehkä halua nyt luoda niin jyrkkää jakoa että luonto vs. vapaa tahto, vaikka se siltä saattoi vaikuttaa. Ihmiset voivat tietysti tehdä vapaan tahtonsa perusteella tietoisia valintoja.

Ja en tietysti kiellä sitä että mitä tulee miesten pidempiaikaiseen sitoutumiseen, niin laadulla on väliä. Satun itse olemaan mies, joka ei ole kelpuuttanut ihan ketä tahansa naista, joten omaakin kokemusta on. En väitä että sukupuolet ovat TÄYSIN viettiensä varassa eläviä, mutta väitän kyllä että hyvin vahva perusta rakastumisessa ja ihastumisessa, tai vaikka kasuaalisessa seksissä on biologialla. Ja olen jokseenkin yllättynyt siitä että sitä ei oikein mielellään haluta yleisesemmin tunnustaa.

Mielestäni se pitäisi tunnustaa, jos ei muun takia, niin sen takia että näitä viettitoimintoja voitaisiin paremmin kanavoida ja hyväksyä ja sitä kautta tuoda esim. kulttuurimme tuottamaan monogaamisuuden vaatimukseen varoventtiileitä. Ja tässä kohtaa päästään siihen mikä oli kirjoitukseni pointti alunperinkin. Eli siihen, että naisten käsitys parisuhteesta ja seksistä on nostettu yli miesten käsityksen.

Tämä ilmenee esim. sillä tavalla, että koska naiset yleisemmin pitävät esim. keskustelua ongelmakohtien ja epävarmuuksien ratkaisuna, niin se on nostettu siksi_oikeaksi_tavaksi ratkaista ongelma parisuhteessa. Jos mies taas vastaavasti haluaisi ratkaista asian niin, että menee vaikka lenkille tai ehkä kaveriporukan kanssa vetämään kännit, tai vaikka osoittamalla jollain teolla, ei sanoilla, naiselle että hän välittää, niin kuitenkin se keskustelu nähdään ns. virallisen totuuden mukaisesti sinä_ainoana_oikeana_tapana ratkaista ongelma.

Tätä myös käsittääkseni tarjotaan ihan virallisiltakin tahoilta, kuten parisuhdepsykologeilta yms. ratkaisuksi, keskustelua. Mutta jos mies ei halua keskustella, vaan jollain muulla tavalla osoittaa ja nainen haluaa keskustella, niin miksi juuri se keskustelu on se oikea tapa?

Tai jos mies tykkää viihtyä kaveriporukoissa esim. urheillen tai vaikka sitten saunailloissa, niin miksi se tuntuu olevan naiselle merkki siitä, että mies ei muka hänestä välittäisi? Kun satun omaamaan näitä käsityksiä biologiasta, niin uskon myös siihen että miehellä on suurempi tarve kuin naisella viettää aikaa miesporukoissa, siis jos vertaa siihen miten paljon naiset haluavat viettää aikaa naisporukoissa. On jotensakin itsestäänselvää, että jos mies viettää paljon aikaa kavereiden kanssa, niin se olisi jotenkin huono asia sekä miehelle itselleen että parisuhteelle, siis yleisen mielipiteen mukaan. Miehillä nyt vain on tarve olla laumassa ja kehitellä siellä omia pikku kilpailujaan ja hierarkioitaan. En ainakaan itse tiedä lähipiiristäni yhtäkään miestä joka valittaa siitä kun puolisot tai tyttöystävät viettävät niin paljon aikaa keskenään naisporukoissa. Paitsi tietysti jos mies olettaa että nämä naisporukat sitten ajauttavat oman naisen pettämään. Mutta naisten keskinäiset harrastukset ovat miehille usein ihan tosi ok. Tarkoitan sanoa, että mies harvemmin tuntee mustasukkaisuutta toisille naisille, mutta naiset tuntuvat olevan mustasukkaisia toisille miehille. Naisen kanta on tietysti se oikea, kyllä aikuisen miehen pitää pysyä poissa moisista moisista miesporukoista, onhan tässä parisuhdekin hoidettava ja koti pidettävä pystyssä.

Kaikki tämä on tietysti nyt hyvin kärjistynyttä, mutta pyydän että älä lue tätä kuin piru raamattua vaan nimenomaan kärjistyksinä, joilla olen pyrkinyt tuomaan pointteja esiin. En oikeasti väitä sitä että kaikki sitä tai kaikki tätä, mutta jos haluaa pointin tuoda esille, niin pakko on tehdä yksinkertaistuksia ja stereotypioita.

controversial kirjoitti:

Tietysti kirjoitin hyvin yksinkertaistavasti aloituksessani, mutta puhuinkin vain lähtökohdista, siitä mikä on taustalla. Ja taustalla on jo ihan omankin kokemuksen perusteella hyvin vahvasti biologia. Puhun siis siitä, että miehellä ja naisella on oman mielipiteeni mukaan lähtökohtaisesti erilaiset vietit siinä mielessä että vaikka kummankin vietti ohjaa kohti lisääntymistä, niin toisella se ohjaa kohti pitkäaikaista stabiiliutta ja toisella taas kohti sitä että ylipäätään saa jälkeläisiä.

Mutta koska ollaan ihmisiä ja sellaisenaan varmaan kehittynein organismi planeetalla, niin kulttuuria ja uskontoja yms. ei tietenkään voi laskea kokonaan pois yhtälöstä. En ehkä halua nyt luoda niin jyrkkää jakoa että luonto vs. vapaa tahto, vaikka se siltä saattoi vaikuttaa. Ihmiset voivat tietysti tehdä vapaan tahtonsa perusteella tietoisia valintoja.

Ja en tietysti kiellä sitä että mitä tulee miesten pidempiaikaiseen sitoutumiseen, niin laadulla on väliä. Satun itse olemaan mies, joka ei ole kelpuuttanut ihan ketä tahansa naista, joten omaakin kokemusta on. En väitä että sukupuolet ovat TÄYSIN viettiensä varassa eläviä, mutta väitän kyllä että hyvin vahva perusta rakastumisessa ja ihastumisessa, tai vaikka kasuaalisessa seksissä on biologialla. Ja olen jokseenkin yllättynyt siitä että sitä ei oikein mielellään haluta yleisesemmin tunnustaa.

Mielestäni se pitäisi tunnustaa, jos ei muun takia, niin sen takia että näitä viettitoimintoja voitaisiin paremmin kanavoida ja hyväksyä ja sitä kautta tuoda esim. kulttuurimme tuottamaan monogaamisuuden vaatimukseen varoventtiileitä. Ja tässä kohtaa päästään siihen mikä oli kirjoitukseni pointti alunperinkin. Eli siihen, että naisten käsitys parisuhteesta ja seksistä on nostettu yli miesten käsityksen.

Tämä ilmenee esim. sillä tavalla, että koska naiset yleisemmin pitävät esim. keskustelua ongelmakohtien ja epävarmuuksien ratkaisuna, niin se on nostettu siksi_oikeaksi_tavaksi ratkaista ongelma parisuhteessa. Jos mies taas vastaavasti haluaisi ratkaista asian niin, että menee vaikka lenkille tai ehkä kaveriporukan kanssa vetämään kännit, tai vaikka osoittamalla jollain teolla, ei sanoilla, naiselle että hän välittää, niin kuitenkin se keskustelu nähdään ns. virallisen totuuden mukaisesti sinä_ainoana_oikeana_tapana ratkaista ongelma.

Tätä myös käsittääkseni tarjotaan ihan virallisiltakin tahoilta, kuten parisuhdepsykologeilta yms. ratkaisuksi, keskustelua. Mutta jos mies ei halua keskustella, vaan jollain muulla tavalla osoittaa ja nainen haluaa keskustella, niin miksi juuri se keskustelu on se oikea tapa?

Tai jos mies tykkää viihtyä kaveriporukoissa esim. urheillen tai vaikka sitten saunailloissa, niin miksi se tuntuu olevan naiselle merkki siitä, että mies ei muka hänestä välittäisi? Kun satun omaamaan näitä käsityksiä biologiasta, niin uskon myös siihen että miehellä on suurempi tarve kuin naisella viettää aikaa miesporukoissa, siis jos vertaa siihen miten paljon naiset haluavat viettää aikaa naisporukoissa. On jotensakin itsestäänselvää, että jos mies viettää paljon aikaa kavereiden kanssa, niin se olisi jotenkin huono asia sekä miehelle itselleen että parisuhteelle, siis yleisen mielipiteen mukaan. Miehillä nyt vain on tarve olla laumassa ja kehitellä siellä omia pikku kilpailujaan ja hierarkioitaan. En ainakaan itse tiedä lähipiiristäni yhtäkään miestä joka valittaa siitä kun puolisot tai tyttöystävät viettävät niin paljon aikaa keskenään naisporukoissa. Paitsi tietysti jos mies olettaa että nämä naisporukat sitten ajauttavat oman naisen pettämään. Mutta naisten keskinäiset harrastukset ovat miehille usein ihan tosi ok. Tarkoitan sanoa, että mies harvemmin tuntee mustasukkaisuutta toisille naisille, mutta naiset tuntuvat olevan mustasukkaisia toisille miehille. Naisen kanta on tietysti se oikea, kyllä aikuisen miehen pitää pysyä poissa moisista moisista miesporukoista, onhan tässä parisuhdekin hoidettava ja koti pidettävä pystyssä.

Kaikki tämä on tietysti nyt hyvin kärjistynyttä, mutta pyydän että älä lue tätä kuin piru raamattua vaan nimenomaan kärjistyksinä, joilla olen pyrkinyt tuomaan pointteja esiin. En oikeasti väitä sitä että kaikki sitä tai kaikki tätä, mutta jos haluaa pointin tuoda esille, niin pakko on tehdä yksinkertaistuksia ja stereotypioita.

Lue lisää

En minä sinun kanssa erityisesti eri mieltä olet, tartuin vain tuohon aika yleiseen loogiseen erheeseen jossa luonto asetetaan kulttuurista erilleen olevaksi ilmiöksi.

Enemmänkin kulttuuri on tuon luonnon kanavointia samalla luoden ympäristön jossa yksilöt toimivat.

Ymmärrän kyllä mitä tarkoitat ja tavallaan olen samaa mieltä. Itse näkisin senkin tosin biologisena ilmiönä että naisille tietynlainen sosiaalinen dominointi lähtee liikkeelle mm. parisuhteista sekä toisaalta "naisten piireistä" koska hierarkian kautta naisille on vaikeampi saavuttaa vastaavaa asemaa siitä mitä miehet tai ylipäätään ihmiset ajattelevat.

Uskoisin että myös karkean biologisesti ajatellen miesten yhteiset saunaillat ovat rasite koska nainen näkee sen jonkinlaisena parisuhteen rasitteena. Ja koska ehkä naiset käyttävät valtaa juuri nimenomaan median kautta jne. siitä että nämä haastavat parisuhdetta niin se näyttäytyy yleisenä mielipiteenä.

Epäilen vain ettei ne ratkaisut noihin ongelmini löydy biologiasta vaan siitä tunnistamisesta että ihmisillä on erilaisia tarpeita olivatpa he mitä sukupuolta tahansa.
Tietysti asioita voi ehkä pyrkiä perustelemaan mm. biologialla, mutta en tiedä nykyisessä ympäristössä vakuuttaako se ketään koska olen huomannut joskus keskusteluissa sen että naiset ovat niitä jotka valitsevat kuulemma biologian mukaan sen "parhaan" uroon ja se on "oikea valinta", kun taas mies mällää vaan kenet sattuu saamaan jolloin mies tietysti ei ymmärrä mistään mitään paitsi tisseistä.
Sen takia pyrin välttämään näitä biologisia perusteluja koska niissä mennään nopeasti aika yksinkertaisille vietti alueille ja onhan ne tissit kivat, mutta kyllä miehen päähän muutakin sopii.
Eihän me sinne saunailtaankaan mennä tissien takia, toivottavasti! :D

Lähtisin siis siitä että ihmisillä on erilaisia tarpeita ja jos heillä on nille perustelut että se parantaa heidän omaa oloa niin miksi toinen osapuoli parisuhteessa sitä jotenkin paheksuisi jos se ei suoraan vaaranna parisuhdetta paitsi ehkä sillä että siihen kuluu aikaa?

Näkisin ongelmana enemmän siis naisten hegemonia siinä kuinka tunne- ja suhde-elämä määritellään jonka takia hieman huolettaa jos viitataan biologiaan kuinka miehet ovat yksinkertaisia ja naiset monimutkaisia.

Mutta helvetti, jos tahdon katsoa jalkapallon MM-kisoja niin minä katson niitä kisoja, olenhan aikuinen. Eri asia jos se on pakkomielteistä kaiken muun kustannuksella.

Sikäli sinkkuudessa on se hyvä puoli että toinen ihminen ei määrittele sinun olemassaoloasi tai miten vietät aikaasi toisin kuin parisuhteessa voi herkästi käydä.
Kaikilla meillä tulisi kuitenkin olla myös se oma vapaa-aika ja laatuaika miten päätämme sen ikinä viettää jolloin on aika varmaa että se aika sen toisen kanssa on myös raikkaampaa ja paremmalla pohjalla nimenomaan koska noita varoventteeleitä on olemassa ettei toisen naamaan kyllästy.

Olen siis samaa mieltä pääosin, en vain tiedä onko biologisilla perusteilla ja vieteillä tässä asiassa paljon apua. Kyse on enemmänkin yksilöiden tahdosta ja siitä miten he parisuhteen näkevät sekä siitä ovatko tottuneet olemaan esimerkiksi yksin.

~Originelli~ kirjoitti:

En minä sinun kanssa erityisesti eri mieltä olet, tartuin vain tuohon aika yleiseen loogiseen erheeseen jossa luonto asetetaan kulttuurista erilleen olevaksi ilmiöksi.

Enemmänkin kulttuuri on tuon luonnon kanavointia samalla luoden ympäristön jossa yksilöt toimivat.

Ymmärrän kyllä mitä tarkoitat ja tavallaan olen samaa mieltä. Itse näkisin senkin tosin biologisena ilmiönä että naisille tietynlainen sosiaalinen dominointi lähtee liikkeelle mm. parisuhteista sekä toisaalta "naisten piireistä" koska hierarkian kautta naisille on vaikeampi saavuttaa vastaavaa asemaa siitä mitä miehet tai ylipäätään ihmiset ajattelevat.

Uskoisin että myös karkean biologisesti ajatellen miesten yhteiset saunaillat ovat rasite koska nainen näkee sen jonkinlaisena parisuhteen rasitteena. Ja koska ehkä naiset käyttävät valtaa juuri nimenomaan median kautta jne. siitä että nämä haastavat parisuhdetta niin se näyttäytyy yleisenä mielipiteenä.

Epäilen vain ettei ne ratkaisut noihin ongelmini löydy biologiasta vaan siitä tunnistamisesta että ihmisillä on erilaisia tarpeita olivatpa he mitä sukupuolta tahansa.
Tietysti asioita voi ehkä pyrkiä perustelemaan mm. biologialla, mutta en tiedä nykyisessä ympäristössä vakuuttaako se ketään koska olen huomannut joskus keskusteluissa sen että naiset ovat niitä jotka valitsevat kuulemma biologian mukaan sen "parhaan" uroon ja se on "oikea valinta", kun taas mies mällää vaan kenet sattuu saamaan jolloin mies tietysti ei ymmärrä mistään mitään paitsi tisseistä.
Sen takia pyrin välttämään näitä biologisia perusteluja koska niissä mennään nopeasti aika yksinkertaisille vietti alueille ja onhan ne tissit kivat, mutta kyllä miehen päähän muutakin sopii.
Eihän me sinne saunailtaankaan mennä tissien takia, toivottavasti! :D

Lähtisin siis siitä että ihmisillä on erilaisia tarpeita ja jos heillä on nille perustelut että se parantaa heidän omaa oloa niin miksi toinen osapuoli parisuhteessa sitä jotenkin paheksuisi jos se ei suoraan vaaranna parisuhdetta paitsi ehkä sillä että siihen kuluu aikaa?

Näkisin ongelmana enemmän siis naisten hegemonia siinä kuinka tunne- ja suhde-elämä määritellään jonka takia hieman huolettaa jos viitataan biologiaan kuinka miehet ovat yksinkertaisia ja naiset monimutkaisia.

Mutta helvetti, jos tahdon katsoa jalkapallon MM-kisoja niin minä katson niitä kisoja, olenhan aikuinen. Eri asia jos se on pakkomielteistä kaiken muun kustannuksella.

Sikäli sinkkuudessa on se hyvä puoli että toinen ihminen ei määrittele sinun olemassaoloasi tai miten vietät aikaasi toisin kuin parisuhteessa voi herkästi käydä.
Kaikilla meillä tulisi kuitenkin olla myös se oma vapaa-aika ja laatuaika miten päätämme sen ikinä viettää jolloin on aika varmaa että se aika sen toisen kanssa on myös raikkaampaa ja paremmalla pohjalla nimenomaan koska noita varoventteeleitä on olemassa ettei toisen naamaan kyllästy.

Olen siis samaa mieltä pääosin, en vain tiedä onko biologisilla perusteilla ja vieteillä tässä asiassa paljon apua. Kyse on enemmänkin yksilöiden tahdosta ja siitä miten he parisuhteen näkevät sekä siitä ovatko tottuneet olemaan esimerkiksi yksin.

Lue lisää

Ehkä biologian kannalta nainen kiintyy kumppaniinsa enemmän ja tarvitsee hänen läsnäoloaan (turvallisuus) enemmän jonka takia tämä luo ristiriita-tilanteita ja ehkä nainen myös konflikteja joissa testataan onko mies valmis sitoutumaan?

Olen kyllä huomannut että suurelle osalle naisista se missä mies milloinkin on ja mitä tekee on hirvittävän tärkeä asia vaikka miestä ei voisi epäillä pettämisestä jne.

Tunteet ovat kuitenkin irrationaalisia ja nainen voi tuntea turvattomuutta jopa siitä että mies viettää aikaa toisten miesten kanssa eikä hänen kanssaan.
Lisäksi valitettavan moni nainen kokee helposti yksinäisyyttä koska ei ole tottunut yksin oloon.

Sen fiiliksen joskus sain että erään ystäväni vaimo oli "mustasukkainen" kun hän vietti aikaa seurassani. Jostain syystä yhteinen aika jäi kovin vähiin vaikka aiemmin olimme tehneet vaikka mitä yhdessä.

~Originelli~ kirjoitti:

Ehkä biologian kannalta nainen kiintyy kumppaniinsa enemmän ja tarvitsee hänen läsnäoloaan (turvallisuus) enemmän jonka takia tämä luo ristiriita-tilanteita ja ehkä nainen myös konflikteja joissa testataan onko mies valmis sitoutumaan?

Olen kyllä huomannut että suurelle osalle naisista se missä mies milloinkin on ja mitä tekee on hirvittävän tärkeä asia vaikka miestä ei voisi epäillä pettämisestä jne.

Tunteet ovat kuitenkin irrationaalisia ja nainen voi tuntea turvattomuutta jopa siitä että mies viettää aikaa toisten miesten kanssa eikä hänen kanssaan.
Lisäksi valitettavan moni nainen kokee helposti yksinäisyyttä koska ei ole tottunut yksin oloon.

Sen fiiliksen joskus sain että erään ystäväni vaimo oli "mustasukkainen" kun hän vietti aikaa seurassani. Jostain syystä yhteinen aika jäi kovin vähiin vaikka aiemmin olimme tehneet vaikka mitä yhdessä.

Lue lisää

Tästä olen kyllä aikalailla 100% samaa mieltä ei lisättävää.

controversial kirjoitti:

Tietysti kirjoitin hyvin yksinkertaistavasti aloituksessani, mutta puhuinkin vain lähtökohdista, siitä mikä on taustalla. Ja taustalla on jo ihan omankin kokemuksen perusteella hyvin vahvasti biologia. Puhun siis siitä, että miehellä ja naisella on oman mielipiteeni mukaan lähtökohtaisesti erilaiset vietit siinä mielessä että vaikka kummankin vietti ohjaa kohti lisääntymistä, niin toisella se ohjaa kohti pitkäaikaista stabiiliutta ja toisella taas kohti sitä että ylipäätään saa jälkeläisiä.

Mutta koska ollaan ihmisiä ja sellaisenaan varmaan kehittynein organismi planeetalla, niin kulttuuria ja uskontoja yms. ei tietenkään voi laskea kokonaan pois yhtälöstä. En ehkä halua nyt luoda niin jyrkkää jakoa että luonto vs. vapaa tahto, vaikka se siltä saattoi vaikuttaa. Ihmiset voivat tietysti tehdä vapaan tahtonsa perusteella tietoisia valintoja.

Ja en tietysti kiellä sitä että mitä tulee miesten pidempiaikaiseen sitoutumiseen, niin laadulla on väliä. Satun itse olemaan mies, joka ei ole kelpuuttanut ihan ketä tahansa naista, joten omaakin kokemusta on. En väitä että sukupuolet ovat TÄYSIN viettiensä varassa eläviä, mutta väitän kyllä että hyvin vahva perusta rakastumisessa ja ihastumisessa, tai vaikka kasuaalisessa seksissä on biologialla. Ja olen jokseenkin yllättynyt siitä että sitä ei oikein mielellään haluta yleisesemmin tunnustaa.

Mielestäni se pitäisi tunnustaa, jos ei muun takia, niin sen takia että näitä viettitoimintoja voitaisiin paremmin kanavoida ja hyväksyä ja sitä kautta tuoda esim. kulttuurimme tuottamaan monogaamisuuden vaatimukseen varoventtiileitä. Ja tässä kohtaa päästään siihen mikä oli kirjoitukseni pointti alunperinkin. Eli siihen, että naisten käsitys parisuhteesta ja seksistä on nostettu yli miesten käsityksen.

Tämä ilmenee esim. sillä tavalla, että koska naiset yleisemmin pitävät esim. keskustelua ongelmakohtien ja epävarmuuksien ratkaisuna, niin se on nostettu siksi_oikeaksi_tavaksi ratkaista ongelma parisuhteessa. Jos mies taas vastaavasti haluaisi ratkaista asian niin, että menee vaikka lenkille tai ehkä kaveriporukan kanssa vetämään kännit, tai vaikka osoittamalla jollain teolla, ei sanoilla, naiselle että hän välittää, niin kuitenkin se keskustelu nähdään ns. virallisen totuuden mukaisesti sinä_ainoana_oikeana_tapana ratkaista ongelma.

Tätä myös käsittääkseni tarjotaan ihan virallisiltakin tahoilta, kuten parisuhdepsykologeilta yms. ratkaisuksi, keskustelua. Mutta jos mies ei halua keskustella, vaan jollain muulla tavalla osoittaa ja nainen haluaa keskustella, niin miksi juuri se keskustelu on se oikea tapa?

Tai jos mies tykkää viihtyä kaveriporukoissa esim. urheillen tai vaikka sitten saunailloissa, niin miksi se tuntuu olevan naiselle merkki siitä, että mies ei muka hänestä välittäisi? Kun satun omaamaan näitä käsityksiä biologiasta, niin uskon myös siihen että miehellä on suurempi tarve kuin naisella viettää aikaa miesporukoissa, siis jos vertaa siihen miten paljon naiset haluavat viettää aikaa naisporukoissa. On jotensakin itsestäänselvää, että jos mies viettää paljon aikaa kavereiden kanssa, niin se olisi jotenkin huono asia sekä miehelle itselleen että parisuhteelle, siis yleisen mielipiteen mukaan. Miehillä nyt vain on tarve olla laumassa ja kehitellä siellä omia pikku kilpailujaan ja hierarkioitaan. En ainakaan itse tiedä lähipiiristäni yhtäkään miestä joka valittaa siitä kun puolisot tai tyttöystävät viettävät niin paljon aikaa keskenään naisporukoissa. Paitsi tietysti jos mies olettaa että nämä naisporukat sitten ajauttavat oman naisen pettämään. Mutta naisten keskinäiset harrastukset ovat miehille usein ihan tosi ok. Tarkoitan sanoa, että mies harvemmin tuntee mustasukkaisuutta toisille naisille, mutta naiset tuntuvat olevan mustasukkaisia toisille miehille. Naisen kanta on tietysti se oikea, kyllä aikuisen miehen pitää pysyä poissa moisista moisista miesporukoista, onhan tässä parisuhdekin hoidettava ja koti pidettävä pystyssä.

Kaikki tämä on tietysti nyt hyvin kärjistynyttä, mutta pyydän että älä lue tätä kuin piru raamattua vaan nimenomaan kärjistyksinä, joilla olen pyrkinyt tuomaan pointteja esiin. En oikeasti väitä sitä että kaikki sitä tai kaikki tätä, mutta jos haluaa pointin tuoda esille, niin pakko on tehdä yksinkertaistuksia ja stereotypioita.

Lue lisää

Ehkä taas yksinkertaistettuna stereotypiaina tuossa oli ihan hyvää pointtia. Mutta ei kyllä taas kestä kovin laajassa skaalassa tarkkailua.

Esim. (yli)mustasukkaiset miehethän ovat varsin yleinen ilmiö. Siinä missä naisilla se mustasukkaisuus näkyy ehkä eri tavalla, miehillä joista monesti löytyy muutenkin niitä aggressiivisempia yksilöitä, tuo näkyy sitten sellaisina vaimonhakkaajina, yms.

Asiaan voi myös vaikuttaa kulttuurista opitut jutut (liittyvät tuohon biologiaankin), että miehet nähdään todennäköisempinä menemään himojensa viettelevänä ja pettämään. Naiselle on siten ehkä pelottavampi ajatus päästää mies viettämään iltaa, etenkin jos siihen illanviettoon kuuluu alkoholi.

Todellisuudessahan nykyään tilastojen valossa naiset pettävät lähes yhtä paljon. Eroa ei juuri ole. Se merkittävin ero tulee ehkä siitä kumppanin puoleensavetävyydestä. Mitä kauniinpi tai komeampi, sitä todennäköisempi pettämään ihan vaan enempien tilaisuuksien myötä.

Myös tuo että miehelle on suurempi tarve viettää aikaa miesporukoissa on mielestäni todella paikkansapitämätön. Sille ei edes ole selvää biologista perustelua. Sekin on luonnekysymys. Karkeasti yksinkertaistettuna, extroverteille se on tärkeää, introverteille ei. Aloittaja kuulunee extrovertteihin - ja aloittajan naiset ovat sitten varmaan yleensä olleet enemmän niitä introvertteja jos on tullut tuollainen käsitys. Todella moni nainen on jatkuvasti miestään enemmän järjestämässä kekkereitä tai haluamassa vierailla ystävien luona, jne.

Extrovertti viihtyy suuremmassa porukassa, jossa jatkuvasti tapahtuu ja juttu lentää. Introvertti viihtyy parhaiten kotona sen yhden hyvän ystävän tai kumppanin seurassa. Ei ole vaikea arvata miten päin ap:n suhteessa nuo luonteet menevät.

Samaten erityisesti se parisuhteeseen sitoutuneempi puoli voi tietysti haluta kumppaninsa mahdollisimman suurta huomiota. Kaikki huomio pois siitä kodista ja muihin asioihin on helppo tulkita niin että toista ei kiinnosta yhteinen elämä yhtä paljoa, vaan että muut asiat ovat tärkeämpiä. Tässä tulee kuvioihin erityisesti se kommunikaatio. Toisten ajatuksia ei voi lukea. Ja jos nainen sattuu tulkitsemaan jotain tuollaista käyttäytymistä väärin (joka on täysin mahdollista ja ymmärrettävää), niin pelkkä satunnainen kukkien osto sille naiselle, tms. ei riitä signaloimaan että kyllä olet sitoutunut yhdessäoloon ja se on sinulle tärkeintä.

hullutiedemies kirjoitti:

Ehkä taas yksinkertaistettuna stereotypiaina tuossa oli ihan hyvää pointtia. Mutta ei kyllä taas kestä kovin laajassa skaalassa tarkkailua.

Esim. (yli)mustasukkaiset miehethän ovat varsin yleinen ilmiö. Siinä missä naisilla se mustasukkaisuus näkyy ehkä eri tavalla, miehillä joista monesti löytyy muutenkin niitä aggressiivisempia yksilöitä, tuo näkyy sitten sellaisina vaimonhakkaajina, yms.

Asiaan voi myös vaikuttaa kulttuurista opitut jutut (liittyvät tuohon biologiaankin), että miehet nähdään todennäköisempinä menemään himojensa viettelevänä ja pettämään. Naiselle on siten ehkä pelottavampi ajatus päästää mies viettämään iltaa, etenkin jos siihen illanviettoon kuuluu alkoholi.

Todellisuudessahan nykyään tilastojen valossa naiset pettävät lähes yhtä paljon. Eroa ei juuri ole. Se merkittävin ero tulee ehkä siitä kumppanin puoleensavetävyydestä. Mitä kauniinpi tai komeampi, sitä todennäköisempi pettämään ihan vaan enempien tilaisuuksien myötä.

Myös tuo että miehelle on suurempi tarve viettää aikaa miesporukoissa on mielestäni todella paikkansapitämätön. Sille ei edes ole selvää biologista perustelua. Sekin on luonnekysymys. Karkeasti yksinkertaistettuna, extroverteille se on tärkeää, introverteille ei. Aloittaja kuulunee extrovertteihin - ja aloittajan naiset ovat sitten varmaan yleensä olleet enemmän niitä introvertteja jos on tullut tuollainen käsitys. Todella moni nainen on jatkuvasti miestään enemmän järjestämässä kekkereitä tai haluamassa vierailla ystävien luona, jne.

Extrovertti viihtyy suuremmassa porukassa, jossa jatkuvasti tapahtuu ja juttu lentää. Introvertti viihtyy parhaiten kotona sen yhden hyvän ystävän tai kumppanin seurassa. Ei ole vaikea arvata miten päin ap:n suhteessa nuo luonteet menevät.

Samaten erityisesti se parisuhteeseen sitoutuneempi puoli voi tietysti haluta kumppaninsa mahdollisimman suurta huomiota. Kaikki huomio pois siitä kodista ja muihin asioihin on helppo tulkita niin että toista ei kiinnosta yhteinen elämä yhtä paljoa, vaan että muut asiat ovat tärkeämpiä. Tässä tulee kuvioihin erityisesti se kommunikaatio. Toisten ajatuksia ei voi lukea. Ja jos nainen sattuu tulkitsemaan jotain tuollaista käyttäytymistä väärin (joka on täysin mahdollista ja ymmärrettävää), niin pelkkä satunnainen kukkien osto sille naiselle, tms. ei riitä signaloimaan että kyllä olet sitoutunut yhdessäoloon ja se on sinulle tärkeintä.

Lue lisää

Minäkään en viihdy miesporukoissa niiden mielikuvituksettoman laumasieluisuuden takia. Ihmisellä on tietoiseen ajatteluun kykenevä isoaivojen kuori juuri sitä varten, että vanhat biologiset käyttäytymismallit voi tarvittaessa kiertää.

outsider1 kirjoitti:

Minäkään en viihdy miesporukoissa niiden mielikuvituksettoman laumasieluisuuden takia. Ihmisellä on tietoiseen ajatteluun kykenevä isoaivojen kuori juuri sitä varten, että vanhat biologiset käyttäytymismallit voi tarvittaessa kiertää.

Lue lisää

Sekin vähän riippuu miesporukoista. Itse viihdyn kyllä miesporukoissa, mutta en niissä mitkä ovat näitä streotyyppisiä ns. testosteroninhuuruisia porukoita. Muunkinlaisia on.

Väittäisin silti että miesporukat ovat tärkeitä miehille. Itselleni ainakin ovat. Tykkään toki vastapainoksi olla vaikka niissäkin porukoissa jotka ovat naisvaltaisia, mutta porukoiden jutut ovat sillä tavalla kuitenkin erit, että yksi porukka yhteen trapeeseen ja toinen toiseen.

Olin esimerkiksi tässä vastikään sellaisessa porukassa, missä jonkin verran oltiin humalassa ja kaikki itseäni lukuunottamatta olivat naisia. Ja täytyy sanoa, että se ihmissuhdespekulaation ja kaiken puhkipohtimisen määrä oli niin valtaisa, että vaikka suurin osa oli hyvännäköisiä ja kiinnostavia naisia, niin tunsin oloni jo aika tukalaksi ja suoraan sanottuna halusin pois tilanteesta. Ja tämä siitä huolimatta että katson itseni näistäkin asioista kohtuulisen keskustelutaitoiseksi. Ainakin verrattuna stereotyypiseen äijäkööriläiseen ns. ÄIJÄÄN.

Älyllinen keskustelu ei sovi palstan henkeen! Haluan lukea lisää kiimavituista ja jännä-ähkijöistä!

Johtuuko tuo asia siitä että naisilla on enemmän valinnanvaraa tai kriteerejä ja siten valtaa vai vain siitä tosiasiasta että he keskittyvät elämässään (ehkä biologisesti?) enemmän suhde-elämään?

Jos miehiä ei kiinnosta määritellä parisuhdetta niin tarkkaan ja toisaalta ehkä odottavat että heillä on tietty vapaus toimia kuten haluavat kunnes huomaavat että julkisen sanan kautta sekä näiden "naisten piirien" parisuhde onkin määritelty eri tavoin kuin he haluavat.

Enemmän näen tämän mahdollisesti myös biologisperusteisena valtakamppailuna ja toisaalta yksilön halusta kontrolloida omaa elämäänsä sekä toisinaan jopa toisia yksilöitä esimerkiksi kertomalla millainen parisuhteen tulisi olla.

Tietysti jos miehellä on vähemmän valinnanvaraa naisissa niin lopputulos on se että hän joutuu tekemään enemmän kompromisseja naisten kanssa niissä suhteissa koska muuten vaihtoehtona on olla yksin.

Tietynlaista korrelaatioita asioissa siis voi olla, mutta en usko että se on 1:1 ja toisaalta että niissä olisi selkeä syy-seuraussuhde.

Ainakin itselläni on ollut valinnanvaraa naisissa sen osalta että nainen olisi sopiva myös millaista suhdetta hän tahtoo. Tällaiset asiat ovat myös ns. neuvottelukysymyksiä parisuhteissa joista esimerkiksi täällä palstalla kaiketi ei koskaan keskustella.
Toisin sanottuna se kovasti haluttu kumppani on huonompi verrattuna johonkin toiseen kumppaniin koska hänen kanssa ei pysty muodostamaan tyydyttävää parisuhdetta ja neuvottelu hänen kanssaan on lähes mahdotonta jostakin syystä johtuen.

Näen tällaisen neuvottelukyvyn sekä kompromissivalmiuden jota voisi kutsua "fiksuudeksi" aika tärkeänä ominaisuutena naisessa jota esimerkiksi etsin. Se kuinka yleistä ja missä määrin tällainen ominaisuus esiintyy on varmaan aika kiistanalainen.
Parisuhde on tietynlaista yhteistyötä ja kaupantekoa erilaisilla asioilla vaikka sitä ei ehkä myönnetäkkään.

ATM:t varmaankin purkavat vihaansa lähes kaikkiin naisiin johtuen siitä että he huomaavat etteivät ole "Kilpailussa mukana" tai osallistuminen markkinoille on heille liian kallista sekä suhteet liian stressaavia.
Miehiltä odotetaan kuitenkin sitä aktiivista otetta ja ATM:iä varmaan vaivaa se ettei heiltä löydy sitä "vaihdetta" jolla päästä mukaan tai edes haaveilla kumppanista joka heitä miellyttäisi.

Tuo on täysin totta että se katkeruus tietysti keskittyy aina itseä paremman "markkina-arvon" (saatiinpas tämäkin sana tähän ;) omaaviin henkilöihin.

Miksi kukaan olisi katkera sellaisille vastakkaisen sukupuolen yksilöille joita voisi halutessaan sormia napsauttamalla saada suhteeseen, muttei itse vaan halua?

Kukaan YTM ei tule olemaan kovin katkera tavisnaisille. Koska niitä tulee ja menee. Ja siinä mies on se joka luultavasti päättää että tämä nainen ei kelvannutkaan. Naisethan siinä jäävät katkeriksi kun joutuivat dumpatuksi.

Plastan ATM tietysti on helposti katkera lähes kaikille naisille, koska oikein kukaan nainen ei sitä kelpuuta.

Paitsi ehkä niille ihan vähiten halutuille naisille. Niiden olemassaoloa moni ATM yrittää kieltää ("kaikki naiset saa seksiä milloin vaan"), koska niiden naisten olemassaolo hankaloittaa sitä omaa sanomaa, että naiset ovat nirsoja, eikä se naisettomuus ole yhtään AT-miehen omaa syytä ja valintaa.

Ja samaten ne keskiverto tai alemman tason naiset ovat katkeria niille "pelimiehille", jotka oikeastaan vaan ovat niitä YTM miehiä, joita kaikki naiset haluavat, ja joilla on siten varaa "kokeilla" ja hylätä naisia oman mielensä mukaan. Ainoa ero oikeastaan pelimiehen ja muunlaisen YTM miehen välillä on se, että pelimies ei malta aina laittaa selvästi poikki edellistä suhdetta, kun alkaa jo seuraavaa naista kokeilemaan.

~Originelli~ kirjoitti:

Johtuuko tuo asia siitä että naisilla on enemmän valinnanvaraa tai kriteerejä ja siten valtaa vai vain siitä tosiasiasta että he keskittyvät elämässään (ehkä biologisesti?) enemmän suhde-elämään?

Jos miehiä ei kiinnosta määritellä parisuhdetta niin tarkkaan ja toisaalta ehkä odottavat että heillä on tietty vapaus toimia kuten haluavat kunnes huomaavat että julkisen sanan kautta sekä näiden "naisten piirien" parisuhde onkin määritelty eri tavoin kuin he haluavat.

Enemmän näen tämän mahdollisesti myös biologisperusteisena valtakamppailuna ja toisaalta yksilön halusta kontrolloida omaa elämäänsä sekä toisinaan jopa toisia yksilöitä esimerkiksi kertomalla millainen parisuhteen tulisi olla.

Tietysti jos miehellä on vähemmän valinnanvaraa naisissa niin lopputulos on se että hän joutuu tekemään enemmän kompromisseja naisten kanssa niissä suhteissa koska muuten vaihtoehtona on olla yksin.

Tietynlaista korrelaatioita asioissa siis voi olla, mutta en usko että se on 1:1 ja toisaalta että niissä olisi selkeä syy-seuraussuhde.

Ainakin itselläni on ollut valinnanvaraa naisissa sen osalta että nainen olisi sopiva myös millaista suhdetta hän tahtoo. Tällaiset asiat ovat myös ns. neuvottelukysymyksiä parisuhteissa joista esimerkiksi täällä palstalla kaiketi ei koskaan keskustella.
Toisin sanottuna se kovasti haluttu kumppani on huonompi verrattuna johonkin toiseen kumppaniin koska hänen kanssa ei pysty muodostamaan tyydyttävää parisuhdetta ja neuvottelu hänen kanssaan on lähes mahdotonta jostakin syystä johtuen.

Näen tällaisen neuvottelukyvyn sekä kompromissivalmiuden jota voisi kutsua "fiksuudeksi" aika tärkeänä ominaisuutena naisessa jota esimerkiksi etsin. Se kuinka yleistä ja missä määrin tällainen ominaisuus esiintyy on varmaan aika kiistanalainen.
Parisuhde on tietynlaista yhteistyötä ja kaupantekoa erilaisilla asioilla vaikka sitä ei ehkä myönnetäkkään.

ATM:t varmaankin purkavat vihaansa lähes kaikkiin naisiin johtuen siitä että he huomaavat etteivät ole "Kilpailussa mukana" tai osallistuminen markkinoille on heille liian kallista sekä suhteet liian stressaavia.
Miehiltä odotetaan kuitenkin sitä aktiivista otetta ja ATM:iä varmaan vaivaa se ettei heiltä löydy sitä "vaihdetta" jolla päästä mukaan tai edes haaveilla kumppanista joka heitä miellyttäisi.

Lue lisää

"Ainakin itselläni on ollut valinnanvaraa naisissa sen osalta että nainen olisi sopiva myös millaista suhdetta hän tahtoo. Tällaiset asiat ovat myös ns. neuvottelukysymyksiä parisuhteissa joista esimerkiksi täällä palstalla kaiketi ei koskaan keskustella."

Ei keskustella yleensä koska suurin osa palstan aktiivikävijöistä on esim. niitä ATM:iä. Jotka eivät ole juurikaan tuossa asemassa.

"ATM:t varmaankin purkavat vihaansa lähes kaikkiin naisiin johtuen siitä että he huomaavat etteivät ole "Kilpailussa mukana" tai osallistuminen markkinoille on heille liian kallista sekä suhteet liian stressaavia."

Juuri näin. Tiedän tuon osaltani itsekin. Vaikka toisaalta tiedän että perusluonteeni olisi jo ongelmallinen ("tylsä kotihiiri"), niin samalla tiedän kyllä että halutessani voisin pakottaa itseni tekemään kaikkea sellaista millä rikkoisin hieman tuota tylsää olemustani.

Kun työkaveri pyytää mukaan harrastukseen, joka minua ei kiinnosta... Kieltäydyn (koska se harrastus ei vaan minua pätkääkään kiinnosta). Mutta.... Aivan yhtä hyvin voisin, ja minun pitäisikin, lähteä siihen mukaan. Ihan vaan sen takia että se olisi taas yksi osa lisää mielenkiintoisempaa minää. Sellaista minää, joka voi potentiaalisille naiskumppaneille keskustella vaikka siitä harrastuksesta. En viihtyisi siinä harrastuksessa, mutta sen seurauksena olisin mielenkiintoisempi.

Kysymyshän onkin siitä, että ainakin osalla ATM miehistä se hinta markkinoille osallistumisesta on niin kova, että on syytä kysyä: Onko se edes järkevää?

Pahimmillaan varmaan niinkin kova että ammatti kärsii kohtuuttomasti - ei voi olla vaativassa johtavassa asemassa, koska se vain vaatisi työajan ulkopuoltakin henkisiä resursseja - pitäisi pudottautua perusduunariksi, joka työajastakin käyttää puolet oikeastaan omien asioiden ja harrastusten hoitamiseen ja pohdiskeluun. (Onhan näitä muutamia todella sosiaalisiakin ihmisiä tullut nähtyä, jotka sitten käyttävät työpäivästä puolet puhelimessa, facebookissa, yms. Ei toki kaikki sosiaaliset ihmiset ole tuollasia.)

Ja se voi myös olla niin kova että käytännössä musertaa mielenterveyden. Jos introvertti ihminen laitetaan jatkuvasti vaikka johonkin juhlien järjestelyyn, huomion keskipisteeksi sinne, yms. niin hetken sitä varmaan jaksaa, mutta lopulta, joko onnistuu jotenkin hieman sopeutumaan ja tuskaillen kestämään sitä, tai todennäköisemmin vain ennen pitkää palaa henkisesti loppuun ja päätyy syömään mielialalääkkeitä.

Tuon kaiken kanssa ainakin itse painin. Tiedän melkein että työttömyys odottaa, jos aion lähteä tosissani edes sitä keskitason naista elämääni etsimään. Nyt ei vaan aika ja jaksaminen riitä revetä kaikkien elämän osa-alueiden sankariksi.

~Originelli~ kirjoitti:

Johtuuko tuo asia siitä että naisilla on enemmän valinnanvaraa tai kriteerejä ja siten valtaa vai vain siitä tosiasiasta että he keskittyvät elämässään (ehkä biologisesti?) enemmän suhde-elämään?

Jos miehiä ei kiinnosta määritellä parisuhdetta niin tarkkaan ja toisaalta ehkä odottavat että heillä on tietty vapaus toimia kuten haluavat kunnes huomaavat että julkisen sanan kautta sekä näiden "naisten piirien" parisuhde onkin määritelty eri tavoin kuin he haluavat.

Enemmän näen tämän mahdollisesti myös biologisperusteisena valtakamppailuna ja toisaalta yksilön halusta kontrolloida omaa elämäänsä sekä toisinaan jopa toisia yksilöitä esimerkiksi kertomalla millainen parisuhteen tulisi olla.

Tietysti jos miehellä on vähemmän valinnanvaraa naisissa niin lopputulos on se että hän joutuu tekemään enemmän kompromisseja naisten kanssa niissä suhteissa koska muuten vaihtoehtona on olla yksin.

Tietynlaista korrelaatioita asioissa siis voi olla, mutta en usko että se on 1:1 ja toisaalta että niissä olisi selkeä syy-seuraussuhde.

Ainakin itselläni on ollut valinnanvaraa naisissa sen osalta että nainen olisi sopiva myös millaista suhdetta hän tahtoo. Tällaiset asiat ovat myös ns. neuvottelukysymyksiä parisuhteissa joista esimerkiksi täällä palstalla kaiketi ei koskaan keskustella.
Toisin sanottuna se kovasti haluttu kumppani on huonompi verrattuna johonkin toiseen kumppaniin koska hänen kanssa ei pysty muodostamaan tyydyttävää parisuhdetta ja neuvottelu hänen kanssaan on lähes mahdotonta jostakin syystä johtuen.

Näen tällaisen neuvottelukyvyn sekä kompromissivalmiuden jota voisi kutsua "fiksuudeksi" aika tärkeänä ominaisuutena naisessa jota esimerkiksi etsin. Se kuinka yleistä ja missä määrin tällainen ominaisuus esiintyy on varmaan aika kiistanalainen.
Parisuhde on tietynlaista yhteistyötä ja kaupantekoa erilaisilla asioilla vaikka sitä ei ehkä myönnetäkkään.

ATM:t varmaankin purkavat vihaansa lähes kaikkiin naisiin johtuen siitä että he huomaavat etteivät ole "Kilpailussa mukana" tai osallistuminen markkinoille on heille liian kallista sekä suhteet liian stressaavia.
Miehiltä odotetaan kuitenkin sitä aktiivista otetta ja ATM:iä varmaan vaivaa se ettei heiltä löydy sitä "vaihdetta" jolla päästä mukaan tai edes haaveilla kumppanista joka heitä miellyttäisi.

Lue lisää

Pääsääntöisesti olen samaa mieltä, mutta jaan silti yhden ajatuksen vielä palstan ATM:iin liittyen. Näen tämän porukan ikäänkuin pettyneinä idealisteina. Tai sitten ihan vaan varttihulluina. Mutta pettynyt idealisti on nimenomaan sellainen ihminen joka on uskonut tästä kulttuuristamme tulleet virheelliset viestit totuutena.

Ja nämä virheelliset viestit ovat ne, jotka kaikkein jyrkimmin ovat ristiriidassa ihmisten oikean luonnon, tai biologian kanssa. Ne viestit ovat seuraavanlaisia:

-Jokaiselle on joku, pitää vain odottaa että hän tulee ja kaikki tapahtuu ilman sen kummempaa eforttia kummaltakaan puolelta. Ns. Hollywood-skenaario.

- Kun olet siisti, hyvätapainen ja oma itsesi, niin riippumatta siitä mikä olet luonteeltasi tai ulkonäöltäsi, niin joku sinusta pitää ja tykkää

- Paistaa se päivä risukasaankin, eli odotetaan onnenkantamoista.

- Ole ihmisten parissa ja harrasta jotain missä on sosiaalista kontaktia, niin onnistuu.

- Hyvää tapahtuu hyville ihmisille, eli ns. karman laki.

Mutta nuo kaikki neuvot ovat ihan yhtä tyhjän kanssa, jos satut olemaan mies, ja mahdollisesti ujo. Ne olisivat erityisen hyviä neuvoja jos ne olisivat naisilta naisille. Mutta kun nämä ATM:t ovat ottaneet nuo yleismaailmallisina neuvoina myös miehille, niin siitä se ongelma syntyy. Sitten vihataan naisia, jotka eivät osoita kiinnostustaan heille, vaikka kaiken pitäisi olla ikäänkuin niin kuin pitääkin.

Hyvä esimerkki tästä oli viime viikonlopulta. Olin ravintolassa yksin ja menin istumaan pöytään, missä oli yksi ihan kiva mimmi, jonka kanssa olin puhunut jotain niitä näitä baaritiskillä. Pöydässä olevat olivat siis kaikki itseäni ainakin 10 vuotta nuorempia, ja eli 2 naista ja 2 miestä. Toinen näitä miehistä oli ostanut juomat koko baaripöydälle, ja huomasin kuinka hän vain sulkeutui itseensä ja alkoi murjottamaan, kun nämä kaksi naista keskittivät huomionsa minuun ja siihen toiseen mieheen joka oli pöydässä. En ollut pöydässä viedäkseni kenenkään naisia tai edes ollut varsinaisesti p*llu mielessä, vaan siksi että olipahan juttuseuraa, kun yksin siellä olin ja olin jutellut jo jotain toisen naisen kanssa.

Kuitenkin tämä yksi murjottamaan alkanut mies luovutti pelin jo heti kättelyssä. Ihan normaalin näköinen ja varmasti minua paljon paremman näköinen nuori mies viriileimmässä iässään. Mutta ehkä, ja todellakin vain ehkä, idealisti siinä että jos on kiva ja antelias ostamalla juomat, niin sillä voi samalla saada itsensä pidetyksi. Kun se ei vaan miehien kohdalla mene niin.

En tietenkään jonkin verran vanhempana miehenä sieltä mitään saanut, siis seksimielessä, mutta se miten tämä yksi mies, tai poika, lopetti ja alkoi murjottamaan pisti jälkeenpäin miettimään aika paljonkin miesten ja naisten välisistä suhteista. Nämä naiset eivät siis minusta välttämättä olleet kiinnostuneita sen enempää, mutta näköjään ajoin yhden aremman miehen jotenkin nurkkaan sitä edes itse tajuamattani.

Sekin on miehille tyypillistä. Jotkut miehet alistuvat helpommin toisille miehille siinä mielessä että eivät haasta, eivätkä yritä kilpailla naisten huomiosta. Ja veikkaan että ATM:t ovat helposti juuri tällaisia. Asettavat itsensä siinä kohtaa missä miesten välisiä sanomattomia hierarkoita luodaan, välittömästi itsensä sinne alimmalle tasolle. Eivät yritä.

controversial kirjoitti:

Pääsääntöisesti olen samaa mieltä, mutta jaan silti yhden ajatuksen vielä palstan ATM:iin liittyen. Näen tämän porukan ikäänkuin pettyneinä idealisteina. Tai sitten ihan vaan varttihulluina. Mutta pettynyt idealisti on nimenomaan sellainen ihminen joka on uskonut tästä kulttuuristamme tulleet virheelliset viestit totuutena.

Ja nämä virheelliset viestit ovat ne, jotka kaikkein jyrkimmin ovat ristiriidassa ihmisten oikean luonnon, tai biologian kanssa. Ne viestit ovat seuraavanlaisia:

-Jokaiselle on joku, pitää vain odottaa että hän tulee ja kaikki tapahtuu ilman sen kummempaa eforttia kummaltakaan puolelta. Ns. Hollywood-skenaario.

- Kun olet siisti, hyvätapainen ja oma itsesi, niin riippumatta siitä mikä olet luonteeltasi tai ulkonäöltäsi, niin joku sinusta pitää ja tykkää

- Paistaa se päivä risukasaankin, eli odotetaan onnenkantamoista.

- Ole ihmisten parissa ja harrasta jotain missä on sosiaalista kontaktia, niin onnistuu.

- Hyvää tapahtuu hyville ihmisille, eli ns. karman laki.

Mutta nuo kaikki neuvot ovat ihan yhtä tyhjän kanssa, jos satut olemaan mies, ja mahdollisesti ujo. Ne olisivat erityisen hyviä neuvoja jos ne olisivat naisilta naisille. Mutta kun nämä ATM:t ovat ottaneet nuo yleismaailmallisina neuvoina myös miehille, niin siitä se ongelma syntyy. Sitten vihataan naisia, jotka eivät osoita kiinnostustaan heille, vaikka kaiken pitäisi olla ikäänkuin niin kuin pitääkin.

Hyvä esimerkki tästä oli viime viikonlopulta. Olin ravintolassa yksin ja menin istumaan pöytään, missä oli yksi ihan kiva mimmi, jonka kanssa olin puhunut jotain niitä näitä baaritiskillä. Pöydässä olevat olivat siis kaikki itseäni ainakin 10 vuotta nuorempia, ja eli 2 naista ja 2 miestä. Toinen näitä miehistä oli ostanut juomat koko baaripöydälle, ja huomasin kuinka hän vain sulkeutui itseensä ja alkoi murjottamaan, kun nämä kaksi naista keskittivät huomionsa minuun ja siihen toiseen mieheen joka oli pöydässä. En ollut pöydässä viedäkseni kenenkään naisia tai edes ollut varsinaisesti p*llu mielessä, vaan siksi että olipahan juttuseuraa, kun yksin siellä olin ja olin jutellut jo jotain toisen naisen kanssa.

Kuitenkin tämä yksi murjottamaan alkanut mies luovutti pelin jo heti kättelyssä. Ihan normaalin näköinen ja varmasti minua paljon paremman näköinen nuori mies viriileimmässä iässään. Mutta ehkä, ja todellakin vain ehkä, idealisti siinä että jos on kiva ja antelias ostamalla juomat, niin sillä voi samalla saada itsensä pidetyksi. Kun se ei vaan miehien kohdalla mene niin.

En tietenkään jonkin verran vanhempana miehenä sieltä mitään saanut, siis seksimielessä, mutta se miten tämä yksi mies, tai poika, lopetti ja alkoi murjottamaan pisti jälkeenpäin miettimään aika paljonkin miesten ja naisten välisistä suhteista. Nämä naiset eivät siis minusta välttämättä olleet kiinnostuneita sen enempää, mutta näköjään ajoin yhden aremman miehen jotenkin nurkkaan sitä edes itse tajuamattani.

Sekin on miehille tyypillistä. Jotkut miehet alistuvat helpommin toisille miehille siinä mielessä että eivät haasta, eivätkä yritä kilpailla naisten huomiosta. Ja veikkaan että ATM:t ovat helposti juuri tällaisia. Asettavat itsensä siinä kohtaa missä miesten välisiä sanomattomia hierarkoita luodaan, välittömästi itsensä sinne alimmalle tasolle. Eivät yritä.

Lue lisää

Erittäin hyviä huomioita.

Noi jokaiselle on joku jutut on ihan huttua, jolla pyritään vaan lohduttamaan kriisin hetkellä. Niitä ei saisi ottaa väärinä neuvoina, jotka tarkoittavat että "on se joku siellä jossain sinulle, vaikket tekisi mitään asian eteen".

"Sekin on miehille tyypillistä. Jotkut miehet alistuvat helpommin toisille miehille siinä mielessä että eivät haasta, eivätkä yritä kilpailla naisten huomiosta."

Näin se menee. Ainakin osittain. Alfauros on se joka ottaa ensimmäisenä haluamansa ja muut sitten saavat jämät - jos saavat.

Oman elämän esimerkkinä.. On kaveripiirissä esim. eräs sinkkunainenkin.. En nyt varsinaisesti ole ollut siitä koskaan kiinnostunut, enkä usko että sitä kaverinaista kiinnostaa, mutta... Nykyään saattaisin jopa hieman tunnustella fiiliksiä sinne suuntaan... Toisaalta, kaveripiirissä on yksi kaveri jonka tiedän olevan kiinnostunut naisesta ja yrittäneen tehdä hieman efforttia naisen suuntaan. Tämä taas tarkoittaa automaattisesti että itse edes lähde yrittämään sitä "kaverin" naista. Vaikka eivät ne edes missään suhteessa ole olleet. Jos olisin se todellinen alfauros, niin päättäisin että minäpä vien tuon vaikka kaverin naaman edestä kun se kerran on vielä virallisesti vapaata riistaa. Kaveruus siinä varmaan kyllä menisi. Mutta tavallaan tietty nokkimisjärjestys on noissakin. Ja laittaa kyllä miettimään että jos itse olisin ilmaissut kiinnostukseni jotain naista kohtaan (vaikkapa tätä kyseistä), niin mahtaisiko omat kaverini olla niin lojaaleja että eivät olisi missään tapauksessa lähestyneet naista. Tahdon uskoa että olisivat, mutta todellisuus olisi varmaan toista.

Hieman normaalimpi ja hillitympi vastaava tilanne on baarissa... Siellä kyllä näkee että miehet yrittävät. Ja jotkut hieman röyhkeästi tunkevat milloin tiskillä jonon ohi, milloin taas tunkevat viereen / eteen kun on sopivan paikan valinnut. Joku voi tunkea samaan pöytäänkin kun on naisten kanssa juttelemassa. Nykyään olen jo sen verran tajunnut että kun joku tunkee siihen viereen, niin en anna kohteliaasti sille tunkeilevalle "alfaurokselle" tilaa ottamalla askelta sivuun, vaan pikemminkin otan vaan entistä leveämmän asennon tai askelen eteenpäin blokkaamaan sitä miestä. Menköön muualle. Jos miehen pokka riittää että todella kohteliaasti kysymällä pyytäisi tilaa, niin voisinpa antaakin, mutta en ainakaan enää anna automaattisesti omasta kohteliaisuudestani. Vaatii kyllä jatkuvaa tietoista oman luontaisen vietin voittamista että tilaa ei anneta, ei edes sille itseään isommalle.

Ikävä todellisuus on että se kohteliaisuus ja kiltteys on miesten välillä se keino naisettomuuteen. Sillä ne muut itsevarmat alfa-miehet eivät välitä p*skaan vertaa siitä olivatko kohteliaita toista kohtaa (ainakaan jos naiset eivät ole näkemässä ja arvostelemassa). Alkavat välittää vasta siinä vaiheessa kun uskovat että heidän käytöksensä voi muuten johtaa tappeluun (ja silloinkin lähinnä jos vastus näyttää siis tappelun kannalta pelottavammalta).
Näin se homma toimii baareissa. Ja suurin osa miehistä ei sitä varmasti edes tiedosta. Ei ne alfauroksetkaan, koska eivät varmaan täysin tietoisesti ja harkiten käyttäydy kuten käyttäytyvät - vaan luonnostaan ja hetken mielijohteesta.

hullutiedemies kirjoitti:

Erittäin hyviä huomioita.

Noi jokaiselle on joku jutut on ihan huttua, jolla pyritään vaan lohduttamaan kriisin hetkellä. Niitä ei saisi ottaa väärinä neuvoina, jotka tarkoittavat että "on se joku siellä jossain sinulle, vaikket tekisi mitään asian eteen".

"Sekin on miehille tyypillistä. Jotkut miehet alistuvat helpommin toisille miehille siinä mielessä että eivät haasta, eivätkä yritä kilpailla naisten huomiosta."

Näin se menee. Ainakin osittain. Alfauros on se joka ottaa ensimmäisenä haluamansa ja muut sitten saavat jämät - jos saavat.

Oman elämän esimerkkinä.. On kaveripiirissä esim. eräs sinkkunainenkin.. En nyt varsinaisesti ole ollut siitä koskaan kiinnostunut, enkä usko että sitä kaverinaista kiinnostaa, mutta... Nykyään saattaisin jopa hieman tunnustella fiiliksiä sinne suuntaan... Toisaalta, kaveripiirissä on yksi kaveri jonka tiedän olevan kiinnostunut naisesta ja yrittäneen tehdä hieman efforttia naisen suuntaan. Tämä taas tarkoittaa automaattisesti että itse edes lähde yrittämään sitä "kaverin" naista. Vaikka eivät ne edes missään suhteessa ole olleet. Jos olisin se todellinen alfauros, niin päättäisin että minäpä vien tuon vaikka kaverin naaman edestä kun se kerran on vielä virallisesti vapaata riistaa. Kaveruus siinä varmaan kyllä menisi. Mutta tavallaan tietty nokkimisjärjestys on noissakin. Ja laittaa kyllä miettimään että jos itse olisin ilmaissut kiinnostukseni jotain naista kohtaan (vaikkapa tätä kyseistä), niin mahtaisiko omat kaverini olla niin lojaaleja että eivät olisi missään tapauksessa lähestyneet naista. Tahdon uskoa että olisivat, mutta todellisuus olisi varmaan toista.

Hieman normaalimpi ja hillitympi vastaava tilanne on baarissa... Siellä kyllä näkee että miehet yrittävät. Ja jotkut hieman röyhkeästi tunkevat milloin tiskillä jonon ohi, milloin taas tunkevat viereen / eteen kun on sopivan paikan valinnut. Joku voi tunkea samaan pöytäänkin kun on naisten kanssa juttelemassa. Nykyään olen jo sen verran tajunnut että kun joku tunkee siihen viereen, niin en anna kohteliaasti sille tunkeilevalle "alfaurokselle" tilaa ottamalla askelta sivuun, vaan pikemminkin otan vaan entistä leveämmän asennon tai askelen eteenpäin blokkaamaan sitä miestä. Menköön muualle. Jos miehen pokka riittää että todella kohteliaasti kysymällä pyytäisi tilaa, niin voisinpa antaakin, mutta en ainakaan enää anna automaattisesti omasta kohteliaisuudestani. Vaatii kyllä jatkuvaa tietoista oman luontaisen vietin voittamista että tilaa ei anneta, ei edes sille itseään isommalle.

Ikävä todellisuus on että se kohteliaisuus ja kiltteys on miesten välillä se keino naisettomuuteen. Sillä ne muut itsevarmat alfa-miehet eivät välitä p*skaan vertaa siitä olivatko kohteliaita toista kohtaa (ainakaan jos naiset eivät ole näkemässä ja arvostelemassa). Alkavat välittää vasta siinä vaiheessa kun uskovat että heidän käytöksensä voi muuten johtaa tappeluun (ja silloinkin lähinnä jos vastus näyttää siis tappelun kannalta pelottavammalta).
Näin se homma toimii baareissa. Ja suurin osa miehistä ei sitä varmasti edes tiedosta. Ei ne alfauroksetkaan, koska eivät varmaan täysin tietoisesti ja harkiten käyttäydy kuten käyttäytyvät - vaan luonnostaan ja hetken mielijohteesta.

Lue lisää

Miehille on (jälleen oman biologia-käsitysteni kautta) luonteenomaisempaa toimia suhteessa toisiin miehiin. Eli mies on hyvin tietoinen omasta paikastaan siinä hierarkiassa minkä hän kuvittelee olevansa totta. Tämän hierarkian ei tarvitse olla todellinen, mutta yhtä hyvin se voi olla sitä. Miehet ovat tämän hierarkia-asemansa kautta joko johtajia tai seuraajia. Miehelle on lajityypillisesti myös tunnusomaista lojaalisuus toisia miehiä kohtaan, mutta vain niitä, jotka hän kokee vertaisikseen tai ylemmäkseen. Useimmiten siis tietysti vertaisikseen. Mies on siis enemmän laumaihminen kuin nainen. Ja siis lojaali siinä mielessä että jos olet omasta mielestäsi alempana kuin toinen mies, niin olet lojaali, mutta ei toisin päin.

Normaalisti mies ei käy iskemään naista joka on hänen ystävänsä nainen, tai edes entinen nainen. Miehet eivät tee tätä normaalisti siksi, koska normaalisti miehet tuntevat toisensa kaveriporukoissa vertaisikseen ja koska naisen saaminen on keskivertomiehelle aina jonkinlainen saavutus, niin sitä ei haluta rikkoa kavereiden kesken. Miehet ovat naisten kohdalla nimittäin erityisen haavoittuvaisia - toinen mies voi voittaa sinut vaikka missä nyrkkeilyssä, varallisuudessa tai kädenväännössä, mutta ultimaalinen tappio on siinä että sinun kaverisi panee tai alkaa seurustelemaan naista, jonka kanssa sinulla on ollut aiemmin suhde. Useimmat miehet tietävät tämän ja siksi ex-tyttöystävät tai jopa hoidot ovat usein off-limits. Mutta tämäpä ei koske sitten niitä kaveriporukan miehiä, jotka saattavat olla niitä ns. alfauroksia.

Alfauros voi käydä panemassa tai alkaa seurustelemaan toisen miehen ex-tyttöystävän kanssa ilman mitään sen kummempia seuraamuksia ystävyydelle. Tottakai tämä ex-mies kiristää hammasta ja ärsyyntyy, mutta harvemmin käy niin että tämä ex-mies jotenkin pistäisi välit poikki sen alfamiehen kanssa, joka näin tekee. Olen todistanut tätä omassa elämässäni monia kertoja. Se kertoo vain siitä, että miehillä on keskenään kummallinen lojaalisuuden tarve ja sanomattomat hierarkiat, mitkä määrittelevät sen kenen annetaan olla törkeämpi kuin muut.

Tätä vastaan olen nähnyt lukemattomat kerrat sitä kun naiset riitaantuvat kuolettavasti keskenään vastaavanlaisissa tilanteissa, eli kun jonkun naisen ex-mies on nykyään jonkun muun tutun naisen mies. Eli välit menevät poikki välittömästi.

controversial kirjoitti:

Miehille on (jälleen oman biologia-käsitysteni kautta) luonteenomaisempaa toimia suhteessa toisiin miehiin. Eli mies on hyvin tietoinen omasta paikastaan siinä hierarkiassa minkä hän kuvittelee olevansa totta. Tämän hierarkian ei tarvitse olla todellinen, mutta yhtä hyvin se voi olla sitä. Miehet ovat tämän hierarkia-asemansa kautta joko johtajia tai seuraajia. Miehelle on lajityypillisesti myös tunnusomaista lojaalisuus toisia miehiä kohtaan, mutta vain niitä, jotka hän kokee vertaisikseen tai ylemmäkseen. Useimmiten siis tietysti vertaisikseen. Mies on siis enemmän laumaihminen kuin nainen. Ja siis lojaali siinä mielessä että jos olet omasta mielestäsi alempana kuin toinen mies, niin olet lojaali, mutta ei toisin päin.

Normaalisti mies ei käy iskemään naista joka on hänen ystävänsä nainen, tai edes entinen nainen. Miehet eivät tee tätä normaalisti siksi, koska normaalisti miehet tuntevat toisensa kaveriporukoissa vertaisikseen ja koska naisen saaminen on keskivertomiehelle aina jonkinlainen saavutus, niin sitä ei haluta rikkoa kavereiden kesken. Miehet ovat naisten kohdalla nimittäin erityisen haavoittuvaisia - toinen mies voi voittaa sinut vaikka missä nyrkkeilyssä, varallisuudessa tai kädenväännössä, mutta ultimaalinen tappio on siinä että sinun kaverisi panee tai alkaa seurustelemaan naista, jonka kanssa sinulla on ollut aiemmin suhde. Useimmat miehet tietävät tämän ja siksi ex-tyttöystävät tai jopa hoidot ovat usein off-limits. Mutta tämäpä ei koske sitten niitä kaveriporukan miehiä, jotka saattavat olla niitä ns. alfauroksia.

Alfauros voi käydä panemassa tai alkaa seurustelemaan toisen miehen ex-tyttöystävän kanssa ilman mitään sen kummempia seuraamuksia ystävyydelle. Tottakai tämä ex-mies kiristää hammasta ja ärsyyntyy, mutta harvemmin käy niin että tämä ex-mies jotenkin pistäisi välit poikki sen alfamiehen kanssa, joka näin tekee. Olen todistanut tätä omassa elämässäni monia kertoja. Se kertoo vain siitä, että miehillä on keskenään kummallinen lojaalisuuden tarve ja sanomattomat hierarkiat, mitkä määrittelevät sen kenen annetaan olla törkeämpi kuin muut.

Tätä vastaan olen nähnyt lukemattomat kerrat sitä kun naiset riitaantuvat kuolettavasti keskenään vastaavanlaisissa tilanteissa, eli kun jonkun naisen ex-mies on nykyään jonkun muun tutun naisen mies. Eli välit menevät poikki välittömästi.

Lue lisää

Näissä on muuten ristiriita

*Miehille on (jälleen oman biologia-käsitysteni kautta) luonteenomaisempaa toimia suhteessa toisiin miehiin. Eli mies on hyvin tietoinen omasta paikastaan siinä hierarkiassa minkä hän kuvittelee olevansa totta. Tämän hierarkian ei tarvitse olla todellinen, mutta yhtä hyvin se voi olla sitä. Miehet ovat tämän hierarkia-asemansa kautta joko johtajia tai seuraajia.*

*kun jonkun naisen ex-mies on nykyään jonkun muun tutun naisen mies. Eli välit menevät poikki välittömästi. *

~Originelli~ kirjoitti:

Näissä on muuten ristiriita

*Miehille on (jälleen oman biologia-käsitysteni kautta) luonteenomaisempaa toimia suhteessa toisiin miehiin. Eli mies on hyvin tietoinen omasta paikastaan siinä hierarkiassa minkä hän kuvittelee olevansa totta. Tämän hierarkian ei tarvitse olla todellinen, mutta yhtä hyvin se voi olla sitä. Miehet ovat tämän hierarkia-asemansa kautta joko johtajia tai seuraajia.*

*kun jonkun naisen ex-mies on nykyään jonkun muun tutun naisen mies. Eli välit menevät poikki välittömästi. *

Lue lisää

Eli naiset riitaantuvat toistensa kanssa miehistä helposti kuolettavasti, jos kysymys on siitä että naisen ex-mies on jonkun toisen naisen nykyinen mies.

Miehet taas eivät yleensä laita välejä keskenään poikki jos yksi mies pokaa toisen miehen ex-naisen. Olettaen että tämä nykyinen mies on jossain oikeassa tai kuvitteellisessa miesten välisessä hierarkiassa ylempänä.

Mutta jos mies näkee itsensä tasavertaisena sen miehen kanssa, joka käy pokaamaan oman ex-muijan, niin siitä voi syntyä vaikka mitä vihanpitoa. Ja jos alkoholi on mukana, niin myös mustia silmiä tai vaihtoehtoisesti myös surullisimmissa tapauksissa jopa ruumiita, mikä on onneksi harvinaista.

Toki alastatuksen miehet voivat käydä myös ylempäänsä vastaan vaikka leipäveitsellä kännissä, mutta nämä ovat kyllä enempi niitä Alibista löytyviä tarinoita jolloin kyseessä on ala- ja ylästatus piireissä, jotka normaalia vasten katsottuna ovat kaikki alastatuksessa.

controversial kirjoitti:

Eli naiset riitaantuvat toistensa kanssa miehistä helposti kuolettavasti, jos kysymys on siitä että naisen ex-mies on jonkun toisen naisen nykyinen mies.

Miehet taas eivät yleensä laita välejä keskenään poikki jos yksi mies pokaa toisen miehen ex-naisen. Olettaen että tämä nykyinen mies on jossain oikeassa tai kuvitteellisessa miesten välisessä hierarkiassa ylempänä.

Mutta jos mies näkee itsensä tasavertaisena sen miehen kanssa, joka käy pokaamaan oman ex-muijan, niin siitä voi syntyä vaikka mitä vihanpitoa. Ja jos alkoholi on mukana, niin myös mustia silmiä tai vaihtoehtoisesti myös surullisimmissa tapauksissa jopa ruumiita, mikä on onneksi harvinaista.

Toki alastatuksen miehet voivat käydä myös ylempäänsä vastaan vaikka leipäveitsellä kännissä, mutta nämä ovat kyllä enempi niitä Alibista löytyviä tarinoita jolloin kyseessä on ala- ja ylästatus piireissä, jotka normaalia vasten katsottuna ovat kaikki alastatuksessa.

Lue lisää

Tarkoitin sitä että kyllä ne hierarkiat on olemassa naistenkin maailmassa. Yleensä naiset muodostavat omia piirejään sen mukaan missä piireissä he liikkuvat.

Miesten välillä kyse ei ole lojaliteeteista vaan yksinkertaisesti siitä että jos miehet alkavat kamppailemaan moisten asioiden takia niin lopputulos on yleensä ruma.

*Miehet taas eivät yleensä laita välejä keskenään poikki jos yksi mies pokaa toisen miehen ex-naisen. Olettaen että tämä nykyinen mies on jossain oikeassa tai kuvitteellisessa miesten välisessä hierarkiassa ylempänä.*

Ei vai?

En käsitä mistä olet saanut tällaisen käsityksen näistä hierarkioista ja statuksista.

hullutiedemies kirjoitti:

Tuo on täysin totta että se katkeruus tietysti keskittyy aina itseä paremman "markkina-arvon" (saatiinpas tämäkin sana tähän ;) omaaviin henkilöihin.

Miksi kukaan olisi katkera sellaisille vastakkaisen sukupuolen yksilöille joita voisi halutessaan sormia napsauttamalla saada suhteeseen, muttei itse vaan halua?

Kukaan YTM ei tule olemaan kovin katkera tavisnaisille. Koska niitä tulee ja menee. Ja siinä mies on se joka luultavasti päättää että tämä nainen ei kelvannutkaan. Naisethan siinä jäävät katkeriksi kun joutuivat dumpatuksi.

Plastan ATM tietysti on helposti katkera lähes kaikille naisille, koska oikein kukaan nainen ei sitä kelpuuta.

Paitsi ehkä niille ihan vähiten halutuille naisille. Niiden olemassaoloa moni ATM yrittää kieltää ("kaikki naiset saa seksiä milloin vaan"), koska niiden naisten olemassaolo hankaloittaa sitä omaa sanomaa, että naiset ovat nirsoja, eikä se naisettomuus ole yhtään AT-miehen omaa syytä ja valintaa.

Ja samaten ne keskiverto tai alemman tason naiset ovat katkeria niille "pelimiehille", jotka oikeastaan vaan ovat niitä YTM miehiä, joita kaikki naiset haluavat, ja joilla on siten varaa "kokeilla" ja hylätä naisia oman mielensä mukaan. Ainoa ero oikeastaan pelimiehen ja muunlaisen YTM miehen välillä on se, että pelimies ei malta aina laittaa selvästi poikki edellistä suhdetta, kun alkaa jo seuraavaa naista kokeilemaan.

Lue lisää

Mun pelimiehet ei oo ikinä katkassu suhdetta. Oon varmaan vieläkin suhteessa niiden kanssa. ;D

~Originelli~ kirjoitti:

Tarkoitin sitä että kyllä ne hierarkiat on olemassa naistenkin maailmassa. Yleensä naiset muodostavat omia piirejään sen mukaan missä piireissä he liikkuvat.

Miesten välillä kyse ei ole lojaliteeteista vaan yksinkertaisesti siitä että jos miehet alkavat kamppailemaan moisten asioiden takia niin lopputulos on yleensä ruma.

*Miehet taas eivät yleensä laita välejä keskenään poikki jos yksi mies pokaa toisen miehen ex-naisen. Olettaen että tämä nykyinen mies on jossain oikeassa tai kuvitteellisessa miesten välisessä hierarkiassa ylempänä.*

Ei vai?

En käsitä mistä olet saanut tällaisen käsityksen näistä hierarkioista ja statuksista.

Lue lisää

Ihan vain omasta kokemuksista ja seuraamalla ympäröivää maailmaa. Olen itse tehnyt pahan tempun kaverilleni hänen naisensa kanssa, eikä mennyt välit poikki.

Toisaalta taas olen todistanut montakin kertaa sen, miten miehet nielevät kiukkunsa kun ns. ylempi mies on vienyt ex-naisen. Sellaisista asioista ei kuulu valittaa ja koska miesporukat ovat ainakin kaverikontekstissa niin tiiviitä, niin se pitää hyväksyä. Mutta olen todistanut sitä, miten naiset eivät voi kuukausiin olla samoissa kaveriporukoissa missä aina ennenkin ollaan oltu, koska joku on ollut miehen kanssa joka on ollut toisen naisen mies.

Oma kokemus ei tietenkään ole = totuus, mutta jos ihan totta puhutaan, niin harva meistä minkään objektiivisen tiedon varassa elämäänsä hahmottaa.

~Originelli~ kirjoitti:

Tarkoitin sitä että kyllä ne hierarkiat on olemassa naistenkin maailmassa. Yleensä naiset muodostavat omia piirejään sen mukaan missä piireissä he liikkuvat.

Miesten välillä kyse ei ole lojaliteeteista vaan yksinkertaisesti siitä että jos miehet alkavat kamppailemaan moisten asioiden takia niin lopputulos on yleensä ruma.

*Miehet taas eivät yleensä laita välejä keskenään poikki jos yksi mies pokaa toisen miehen ex-naisen. Olettaen että tämä nykyinen mies on jossain oikeassa tai kuvitteellisessa miesten välisessä hierarkiassa ylempänä.*

Ei vai?

En käsitä mistä olet saanut tällaisen käsityksen näistä hierarkioista ja statuksista.

Lue lisää

Enkä ole sanallakaan sanonut siitä että mistä nämä hierarkiat saavat juurensa. Miehet voivat hyvin olla alistuvaisia toisille miehille sen takia, että että muuten jälki tulisi olemaan rumaa, mutta yhtä hyvin siksi, että miehet kunnioittavat tiettyjä toisia miehiä siksi että muut miehet myös kunnioittavat. Eli juuri äänennsanomaton henkinen hierarkia. Kun sitä vastaan alkaa kamppailemaan, niin ei joudu dominoiduksi ainoastaan tämän hierarkiassa ylempänä olevan miehen taholta, vaan kaikkien muidenkin, jotka osallistuvat sihen. Ja moni mielellään osallistuu.

Helpoin esimerkki lienee jostain yläkoulutasolta, missä yleensä sitä pientä dominoivaa herraluokkaa ympäröi statukseltaan eriasteisia hännystelijöitä ja jos joku jostain muualta, piirien ulkopuolelta yrittää haastaa tätä pientä ylimpänä olevaa porukkaa vastaan, niin ensiksi he kohtaavat kaikkien hännystelijöiden vastaiskun.

Toki ihmiset kasvavat jostain yläkoulusta henkisesti, mutta hierarkia pitää, aina tavalla tai toisella. Ja se perustuu siihen, että ylimpänä oleva omaa sellaista dominointipotentiaalia, olkoon raha, status, supliikki tai vaikka fyysinen väkivalta, että sen alle rakentuu kokonainen pyramidi ihmisiä jotka haluavat mielistellä ja kiipiä ja päästä osalliseksi auringosta tai ainakin välttää sen että joutuisi halveksunnan kohteeksi.

Naisilla on varmasti samankaltaisia hierarkioita, mutta en usko että läheskään samnlaisessa mittakaavassa kuin miehillä. Karismaattinen johtaja saa miehet tekemään vaikka itsemurhapommituksia.

Mutta mikä se kompromissi tässä tilanteessa lopultakin on? Miehet antavat kompromississa pois halunsa kaikenlaiseen seikkailuun ja valloituksiin ja sitoutuvat suhteeseen, ja naiset antavat...mitä? Säännöllistä seksiä? Jos tämä on se vaihtokauppa, niin en näe sitä kuin naisia suosivaksi, koska meille on kerrottu että niin miehet kuin naiset haluavat säännöllistä seksiä yhtälailla.

Jotkut urpot ei tajua vieläkään sitä ettei miehen ja naisen kuulu olla yhdessä koska ne on ajatusmaailmaltaan niin kaukana toisistaan. Naisen kuuluu olla naisen kanssa ja miehen miehen. Sillon ymmärretään toinen toistaan eikä ole väärinymmärryksiä tai vihaa sukupuolikäyttäytymisestä johtuen.

Mistä lähtien media on vaikuttanut miesmakuun? Ei vielä ainakaan.

hkkemrotn kirjoitti:

Mistä lähtien media on vaikuttanut miesmakuun? Ei vielä ainakaan.

Ei media vaikuta miesmakuun, vaan media kertoo meille kohtuullisen säännöllisesti ja taukoamatta että se miten naiset kokevat parisuhteen ja seksin on myös se tapa jolla miesten tulisi se kokea.

hkkemrotn kirjoitti:

Mistä lähtien media on vaikuttanut miesmakuun? Ei vielä ainakaan.

No kyllähän tuo ihannemiehen habitus on aina välillä muuttunut vallassa olevan median suosion mukaan.