KIITOS JOS JA KUN JAKSAT LUKEA. ALAN OLEMAAN JO EPÄTOIVOINEN KUN TUNTUU ETTEI MISTÄÄN SAA TIETO TÄSTÄ.
OIREET:
-rapsuttaa korvaa ulkoa ja sisältä, välillä oikein kaivaa sisältä. Tällaisia on vähintään 20min tunnissa.
-pesee itseään todella usein, vähintään 20min tunnissa...Naama, kyljet, hännän ympäristö.
-kun ei pese itseään, tyttöpupu saa pesun.
-korvien rapsutuksen/kaivamisen jälkeen nuole/puhdistaa takajalkoja ja erityisesti kynsiä kauan. (tää on musta outoo)
-kun minä rapsutan korvaa, rupeaa kovasti pesemään etutassujaan ja joskus nuolee mun kättä, ihan ku tarkottaen et joo siitä just.
-ravistelee päätä rapsutusten välissä.
KANIN YLEINEN OLEMUS:
-ruokahalu täysin normaali, juo myös niin kuin aina on juonut.
-papanoi ja pissaa hyvin.
-turkki joka puolelta moitteettomassa kunnossa, missään ei kaljuja kohtia, ei edes korvan/naaman ympärillä.
-tulee luokse, antaa silittää, ei vetäydy omiin oloihin.
-höpöpomppuja/tutkiskelua normaaliin tapaan.
-korvissa ei haavoja
-normaali hengitys
-ei taspainohäiriöitä
-pää normaalissa asennossa
-ei pidä ylimääräisiä ääniä rapsuttaessa
-ei narskuta lujaa hampaita yhteen
-korvat eivät ole jatkuvasti lämpimät/kuumat vaan vaihtelee viileästä lämpimään
Ollaan käyty lääkärissä, hänellä on ollut aiemmin kaksi korvatippakuuria. Nyt lääkäri katsoi korvat ja totesi toisen olevan tosi siisti ja toisessa oli jonkin verran vaikkua, mikä oli tavallista märempää. Mikroskoopilla ei vaikusta löytynyt mitään outoa. Ei vielä annettu tippoja vaan sovittiin että seuraan mitä tapahtuu vaikun poiston myötä...nyt tulee outo osuus. Kun nyt olen seurannut, niin ihan selvästi se siistiksi korvaksi todettu on ollut se ongelma. Sitä puolta naamasta pestään, sitä korvaa kaivetaan ja takajalan kynsiä nuollaan paljon ja pestään hännän ympäristöä. 80% rapsutuksista ja kaiveluista kohdistuu tähän hyväksi ja siistiksi todettuun korvaan. Mainitaan nyt vielä, että vaikkukorva on hänellä luppakorva, mutta tämän "siistin" ongelmakorvan asentoa hän pystyy säätelemään. Välilä on ihan pystyssä, välillä ihan luppa.
Olen käynyt ihan kaikki mahdolliset korviin vähänkään liityvät sairaudet läpi, mutta mikään ei mätsää tähän. Hänellä ei voi olla tylsää kun saa niin paljon huomiota hereillä ollessa ettei kukaan. Myös koitan keksiä virikkeitä koko ajan. Ihmettelen vaan miksi poika pesee ja rapsuttelee itseään selvästi paljon enemmän kuin tyttö.
OIREET:
-rapsuttaa korvaa ulkoa ja sisältä, välillä oikein kaivaa sisältä. Tällaisia on vähintään 20min tunnissa.
-pesee itseään todella usein, vähintään 20min tunnissa...Naama, kyljet, hännän ympäristö.
-kun ei pese itseään, tyttöpupu saa pesun.
-korvien rapsutuksen/kaivamisen jälkeen nuole/puhdistaa takajalkoja ja erityisesti kynsiä kauan. (tää on musta outoo)
-kun minä rapsutan korvaa, rupeaa kovasti pesemään etutassujaan ja joskus nuolee mun kättä, ihan ku tarkottaen et joo siitä just.
-ravistelee päätä rapsutusten välissä.
KANIN YLEINEN OLEMUS:
-ruokahalu täysin normaali, juo myös niin kuin aina on juonut.
-papanoi ja pissaa hyvin.
-turkki joka puolelta moitteettomassa kunnossa, missään ei kaljuja kohtia, ei edes korvan/naaman ympärillä.
-tulee luokse, antaa silittää, ei vetäydy omiin oloihin.
-höpöpomppuja/tutkiskelua normaaliin tapaan.
-korvissa ei haavoja
-normaali hengitys
-ei taspainohäiriöitä
-pää normaalissa asennossa
-ei pidä ylimääräisiä ääniä rapsuttaessa
-ei narskuta lujaa hampaita yhteen
-korvat eivät ole jatkuvasti lämpimät/kuumat vaan vaihtelee viileästä lämpimään
Ollaan käyty lääkärissä, hänellä on ollut aiemmin kaksi korvatippakuuria. Nyt lääkäri katsoi korvat ja totesi toisen olevan tosi siisti ja toisessa oli jonkin verran vaikkua, mikä oli tavallista märempää. Mikroskoopilla ei vaikusta löytynyt mitään outoa. Ei vielä annettu tippoja vaan sovittiin että seuraan mitä tapahtuu vaikun poiston myötä...nyt tulee outo osuus. Kun nyt olen seurannut, niin ihan selvästi se siistiksi korvaksi todettu on ollut se ongelma. Sitä puolta naamasta pestään, sitä korvaa kaivetaan ja takajalan kynsiä nuollaan paljon ja pestään hännän ympäristöä. 80% rapsutuksista ja kaiveluista kohdistuu tähän hyväksi ja siistiksi todettuun korvaan. Mainitaan nyt vielä, että vaikkukorva on hänellä luppakorva, mutta tämän "siistin" ongelmakorvan asentoa hän pystyy säätelemään. Välilä on ihan pystyssä, välillä ihan luppa.
Olen käynyt ihan kaikki mahdolliset korviin vähänkään liityvät sairaudet läpi, mutta mikään ei mätsää tähän. Hänellä ei voi olla tylsää kun saa niin paljon huomiota hereillä ollessa ettei kukaan. Myös koitan keksiä virikkeitä koko ajan. Ihmettelen vaan miksi poika pesee ja rapsuttelee itseään selvästi paljon enemmän kuin tyttö.
Vastaukset 16
Vanhimmat
kaneista en tiedä, mutta koiralla kovarn rapusttelu oli ruoka-allergian oire. Vehnä poiistettiin ruuasata, ja korva parani. Yleinen ja runsas rapsutteli, itsenä nuoleskely ym, sama asia, kuin kanillasi, osottauti KILPIRAUHASEN VAJAATOIMINNAKSI. siiten saatiin lääkitykseksi thyroksin- nimisiä tabletteja, ja raapiminen ja kynhyttely loppui.
Jos perheesi on varakas, voit ehdottaa, että kanista otettaisiin verinäytteet kilpirauhasen tarkistamiseksi. (koiralla maksoi 200e)
Jospa hän on allerginen. Oma koirani on allerginen, ja se ilmenee juuri nuolemisena ja rapsutteluna. Ihottuma tullut vasta todella pahassa allergiatilanteessa.
Eli en tunne kanien ruokaa, mutta yksinkertaistat ruokavaliota ja annat samaa tavaraa viikon tai kaksi. Pidät huolta vitamiineista tarvittaessa pillerinä.
Lisäät yksitellen jotain. Heinä voisi olla ensimmäinen epäilyttävä.
Jos syy on heinä, nyt kesällä kannattaa kuivata jotain muuta vihreää talven varalle.
En haluaisi nalkuttaa, mutta kanin ruokavaliosta ei saa poistaa heinää missään tapauksessa edes vähäksi aikaa!
Joo en oo missään nimessä heinää poistamassa, ei oo käyny ees mielessä. Allergia kuulostaa mielenkiintoselta vaihtoehdolta muuten...mikähän se sit olis.
Ovat syöneet pienestä asti Oxbown Young ja nyt Adult Rabbit Basic-pellettiä n.0.5dl päivässä. He saavat herkkuna Versale Laga Cuni Complete-pellettiä muutamia päivässä. Sitten tuoreruokana porkkanaa, salaattia, persiljaa, kurkkua, kerran viikossa pari haukkua banaania, omenaa ehkä kerran kuukaudessa. Ulkoa olen nyt tuonut kerran viikossa voikukanlehtiä joita annan max 5kpl/kani, ettei mee massu sekasin. Noista alun tuoresitakin valitsen joka päivälle vaan yhen kerralla per päivä, eli en tee mitään valtavaa monipuolista "salaattilautasta" niille päivittäin. Ei kai ne sit muuta syö...veden sekaan laitan joka toinen kerta jotain vitamiinivalmistetta, ximmax monivitamiini jyrsijöille ja linnuille. Voisko se olla toi? Aloin käyttää tätä tänä vuonna jos sais turkkia siistimmäks, oli niin massiivinen karvanlähtö. Nii ja omenapuunoksia (30cm) menee viikossa varmaan kolme.
Onneks mulla on säästöjä, aion käyttää ihan nii paljon ku vaa tarvis, kunhan saadaan vaan varmuus et kaverilla on kaikki hyvin
ensinnä poistaisin ne pelletit ja muut teolliset sekoitukset, ja korvaisin vaikka luomukauralla (ruokalusikallinen päivässä) mutta kysy eläinlääkäriltä, varmuuden vuoksi.
Porkkana ja omena ovat seuraavana listalla. Kurkkuakin varoisin.
Voikukat ovat ainakin ennenvanhaan olleet kanien pääruokaa kesällä ja talvella kuivattuina, ei mitään maha-ongelmia.
Yritä löytää heinäksi jostain maatilalta suoraan niitettyä, tai niittele ja kuivaa omalta pihalta, ei tienvieriltä, heiniä. Kaupoissa myytävät vuosia hyllyssä pölyyntyneet paalit ja muoviin pakatut, ehkä lievästi homehtuneet heinät epäilyttävät.
Toivottava
Ostan noille heinää, josta näkee että on ihan tuoretta. Koostumus on loistava ja tuoksuu hyvälle...ja noille maistuu :) Joskus olin pakotettu ostamaan (en olis ehtiny vakituiseen liikkeeseen) sellasen, minkä tuoreutta epäilin...ja eivätpä nuo sitä juuri syöneet. Seuraavana päivänä menin ostamaan uuden vakituisesta liikkeestäni ja tuorettahan siellä oli ja ai että kyllä se maistu. En ikinä ostais sellasta kaupan halppispaskaa...hyi olkoon.
Tuskin tästä on apua, mutta meillä oli joskus edellisellä kääpiölupalla korvien kanssa ongelmia. Sillä ei ollut tulehdusta (käytin eläinlääkärillä) ja korvat oli muuten normaalit, mutta jostain syystä keräsivät vaikkua, jota sitten piti rapsutella pois ja pupu oli tosi kiitollinen kun putsailin sen korvia..Sormia pusuteltiin että just siitä kohdasta putsaa.. Saimme eläinlääkäriltä korvienpuhdistukseen käytettävää ainetta ja ohjeet kuinka se tulee laittaa.. Näillä helpotti..Kannattaa etsiä eksoottisiin eläimiin erikoistunut eläinlääkäri, niiltä löytää yleensä parhaiten apua.. Pääkaupunkiseudulla esim Pilvi Lassila tai Johanna Raulio ovat loistavia. Johannalle tosin voi soitella muualtakin suomesta ja kysyä apuja ! Aivan mahtava eläinlääkäri !! Hoidan nykyisin kaikki eläimeni hänellä ! Ja mitä taas tulee ihmisten mahdollisiin kommentteihin siitä onko "järkeä pistää rahaa jonkun kanien eläinlääkärikuluihin", niin niistä ei kannata välittää.. Nykyisen pupun kanssa jouduttiin juoksemaan kahden viikon välein eläinlääkärillä 80e/kerta,useamman kuukauden ajan, kunnes löydettiin juurikin tuo Johanna ja saatiin apua. Nyt veijari on täysin kunnossa ja voi erittäin hyvin !
Onneks kukaan ei oo kommentoinu mitään asiatonta, ihanaa, kiitos :) en mäkään ymmärrä tai ees välittäis sellasista "onko järkeä"-kommenteista...musta on järkeä laittaa rahaa kanin eläinlääkärikuluihin. Jos olet ottanut kanin tai ylipäätään minkään lemmikin, sä sitoudut siihen sitten täysin ja teet kaikkes et se olis onnellinen ja terve :)
Niin siis tuo korvien puhdistushan oli meillä suht helppo toimenpide. Korviin laitettiin sellasta ainetta (en muista nimeä, mutta eläinlääkärin reseptillä se saatiin) ihan muutama tippa. Sitten annettiin sen hetki vaikuttaa ja vähän hierottiin korvia. Sen jälkeen putsattiin vanutupolla EI PUIKOLLA korvat puhtaaksi. Ei se sen kummempi operaatio ollut. :) Ja meidän leppoisa herra ei vetänyt tilanteessa "hernettä nenäänsä" vaan suhtautu hommaan leppoisasti. Oli kyllä aivan mielettömän ihana ystävä..edelleen ikävä vaikka herra on ollut poissa jo pitkään.. Nykyisellä luppa-pojalla taas on paha hammasvika, jonka vuoksi juostiin tasasta tahtia eläinlääkärissä aluksi parin viikon välein monta kuukautta. Sitten saatiin asiantuntevalta eläinlääkäriltä apua ja opettelin hoitamaan hampaat itse. Nyt käydään vaan välillä näyttämässä pojan pepsodentti hymyä ja varmistamassa että kaikki on ok ;)
Mutta totta on että näihin rakastuu niin kovin ettei muiden mielipiteillä ole väliä eikä tarvitse ollakkaan, ystävistä on pidettävä huoli ! Ite sain kuulla kommenttia siitä että kani pitäisi lopettaa kun sen hampaiden hoitoon paloi monta sataa euroa.. Ihan kuin se raha olis ollu pois muiden taskusta kuin mun.. Ei olis tullu mieleenkään lopettaa, kun herra on nuori, elämänilonen ja aivan hurjan rakas eikä kärsi hampaistaan kun ne pitää kunnossa. Eikä sitä rahaa enää mene kun opettelin homman itse ja mies on elämänsä kunnossa ! ;) Mutta kuten sanoit näihin rakastuu niin hurjasti ettei sille mitään voi ja kani-ihmiset on muutenkin luku sinänsä.. ;D Jopa koira-ihmisten on väliin vaikea ymmärtää kanien "höösämistä", vaikka itselläkin olisi se koira "höösättävänä".. Niin ja meiltä siis löytyy molemmat niin koira kuin kanikin täältä kotoa.. :)
Mutta kerro miten teidän käy !
Tänään käytiin korvien "kontrollikäynnillä". Viimekertasessa vaikkukorvassa ei ollut enää vaikkua, eikä oikeestaan yhtään mitään. Tutkittiin sitten tätä "siistiä" korvaa tarkemmin ku olin näyttäny videon tästä korvien kaivamisoperaatiosta. Sieltä löytyi syvältä oikeen vaikkuklöntti joka kaivettiin pois. Sitten otettiin korvasta vielä näyte ja tutkittiin mikroskoopilla (mitä ei viime kerralla tehty, kun oli niin siisti ja oli sit viel muuten eri lääkäri kun nyt). Näytteestä löytyi reilusti candida-hiivaa. Lääkäri sanoi ettei oo ihme kun on kaivanu korvaa. Nyt pojalla on korvaan tipat ja tätä riemua kestää seuraavat 10pv...aamuin illoin :) Toisin kun sun pupusi ("pikaista paranemista") ei vetänyt hernettä nenään korvien hoidosta, niin tää mun vetää kyllä koripallon nenään, jos korviin jotain sorkitaan :) Jatketaan tilanteen seuraamista ja kehittymistä.
Voi pikkuista ! Eihän se monesta kanista kivaa ole kun "sörkitään"paikkoja. Kyllä me tän nykyisenkin luppapojan kanssa käytiin aluksi aikamoisia "keskusteluja" siitä hoidetaanko hampaita vai ei. ;) Mutta rauhalliset ja määrätietoiset otteet vaan, eikä anneta periksi, niin homma tulee hoidettua ja kani pääsee nopeasti pois itselleen epämieluisasta tilanteesta. Nykyisin meillä menee kuitenkin jo rutiinilla ja aina lopuksi tulee rapsutuksia ja namikaapista nami palkaksi kun oltiin kilttejä. ;) Osaa jo itse lähteä keittiön suunnalle "palkaa" odottamaan jos olen hitaampi kuin kaveri itse. :DD
Hyvä kun jaksoit olla sinnikäs etkä luovuttanut kun sinusta tuntui ettei kaikki ole kunnossa ! Nyt saitte apua ja vaikka kani pistäisi hoitotoimenpiteissä "kampoihin" on se silti tosi ihanaa kun huomaat että kaverin olo helpottuu ja se tervehtyy entiselleen. Tsemppiä vaan pikku potilaalle ! Ja toki sinulle myös ! ;) Ja vinkkinä jos saat kanin pyyhkeen tai pienen peiton sisälle, niin se saattaa rauhoittua eikä ainakaan samalla tavalla pysty rimpuilemaan ja potkimaan jos jalat ovat pyyhkeen alla...
NO NIIN KUULKAA! eikä tässä vielä kaikki :) Mulla jäi kauheesti vaivaamaan torstain pojan korvakontrollin jälkeen tytsin viime aikainen käytös. On alkanut rapsuttaa korvaa kans enemmän ja pesee naamaa ja korvaa. Poika pesee myös sen korvia aika tiuhaan. Punnitsin illan aikana omaa häpeääni, että kehtaanko mitenkään soittaa samaan eläinlääkäriin heti seuraavana päivänä, et joo hei must tuntuu et nyt tytöllä on jotain ongelmaa korvassa. Siihen vielä päälle, et mies sano et alan olee ihan tosi vainoharhanen ja et mun on pakko kuvitella et niillä on koko ajan jokin pielessä. Etten vaan osaa olla tyytyväinen jos niillä on kaikki hyvin ja ovat normaaleja. Hänestä ei kumpikaan oo käyttäytyny viime aikoina mitenkään erikoisesti. Hänestä mulla oli pakkomielle nähdä niissä koko ajan jotain vikaa ja et johan ne alkaa mua siel lääkärissäki pitää outona. En sit soittanu eilen/perjantaina. Tänään taas punnitsin asiaa ja olin huomannu et tytsi on vähentäny korvien rapsutteluu sitä myöten mitä poitsukin tippojen myötä. Aattelin et olisko se vaan joku semmonen et se on matkinu poikaa. Tyttö on sellanen et se tekee ihan kaikkee samaa samaan aikaan ku poitsu ja jos poika häviää sen näköpiiristä, tää juoksee vaik kesken pissan kattomaan et mihin se meni.
No anyway...mietin asiaa tänään ja päätin et ihan sama mitä aattelevat, vien tytön tarkastukseen. Sain ajan jo tälle päivälle, mikä oli suuuri ihme ja kappas...toisesta korvasta löytyi kuulemma oikee hiivamatto. Jännää tässä on se että tää on eri hiivaa mitä pojalta löyty. Pojalla on Candida-hiivaa ja nyt tytöllä on Malassezia-hiivaa. Nyt heillä on molemmilla omat tippapullot etteivät hiivat leviä keskenään.
Kannattaa siis aina luottaa itseensä ja omaan vaistoonsa, jos vähänki tulee fiilis et joku vois olla pielessä. Kanit eivät osaa puhua ja peittävät myös vikansa hyvin saaliseläimen luonteen vuoksi, joten on meidän ihmisten vastuulla huomata viat. Siksi on tärkeetä että viettää kanien kanssa joka päivä aikaa ja tietää niiden tavat ja toimet kuin omansa. Nyt mies ei voi enää ikinä epäillä, jos sanon et jommallakummalla on jotain pielessä mun mielestä.
Voi luoja ! No johan on teillä sattunu kaikki samaan syssyyn.. Hyvä kuitenkin että luotit vaan omaan mutu-tuntumaan että kaikki ei ole kunnossa ja kävit uudelleen eläinlääkärillä. Itekkin joutunu viemään perättäisinä päivinä kahta eri eläintä eri vaivojen takia samalle klinikalle.. Numero oli jo käytännössä "pikavalinnoissa" ja vähän tuli sellanen nolo fiilis,kun taas soiteltiin aikoja, mutta pakko mikä pakko ja kaverit saatiin kuntoon. .Mä aina ite mietin et käytän mielummin oman mielenrauhan vuoksi vaikka turhaan, kun jään miettimään että onko käynti asiallinen.. Tähän asti yksikään käynti minkään elukan kanssa ei ole ollut turha ! Pikaisia paranemisia teille ! Kerro miten parantuvat !
Voi taivas varjele, kyllä pitäs olla näkemässä millasta meininkiä meillä täällä on ku laitetaan tippoja tytölle. Se on meinaa jotain näkemisen arvosta. Me taistellaan ihan hikihatussa varmaan 20min. Tytsin tuossa nyt huilaa ja mä "nuolen haavojani", joita on meinaa käsivarret täynnä, ku toi käy päälle ihan hullun raivolla niillä neulan terävillä hampaillaan. Poitsulle kestää laittaminen n. 1min jos sitäkään, on varmaan nii tottunu jo. Tytsille tää on ihan uutta. Tätä vielä viikko, mulla käsissä oo ihoo varmaan sit enää ollenkaan. Molempien kontrollikäynti on viim. 9.7, ellei ma tai ti vapaudu aikoja. Jos en sillon kirjottele mitään, voi olla et tytsi on sitten voittanu mut tässä taistelussa...:)
Paranivatko ystäväsi ennallen ?
Joo hi sori unohtunu kirjottaa. Kyllä he paranivat ihan hyvin...kunnes. Poika sai viime kuun puolenvälin jälkeen antibiootit varmuuden vuoks vuotavaan nenään, 14pv pitusen kuurin kaks kertaa päivässä. Lääke oli Batyrolia tai joku sellanen :) anyway sehän maistuu ja haisee ihan mielettömän pahalle, joten poitsu ei suostunu (ihan ymmärrettävää) ottaa sitä ilman et annoin sille banaania tai hapankorppua...eikä tyttöä voinu jättää ilman kert toinenki sai. Viikko läheni loppuaan ja huomasin et on alkanu taas korvaansa kaivamaan jotenki hirveen tutulla tavalla...myös tytsi vähän raaputteli omiaan. Päivä kahdeksan tuli ja sit meni hermot ku näytti et eihän tosta ny tuu mitään, et jotain siellä on. Soitin lääkärille ja sain onnekseni ajan 45min päästä. No, mitäpä sieltä löytykään...tämä viime kerralla terve lurppakorva kuhisi tätä candida-hiivaa ja entinen hiivainen pystykorva oli ihan siisti. Joten, nyt meillä on taas tipat, wuhuu. Antibiootti voi lääkärin mukaan joskus laukasta hiivan ja siihen päälle oon vielä antanu noita nameja. Tänään nyt klo. 9 käydään kattomas onko tipat tehny tehtävänsä. Tytteli kuitenki vaan jatko raaputtelua ja tein sitten ominpäin päätöksen, et laitan sillekki muutaman tipan mitä viime kuurista jäi sen pulloon. Kaksi aamua laitoin ja nyt se ei oo enää niitä raaputellu.
Musta tuntuu et noi kaikki hiilihydraattipitoset on kyllä laukassu sen hiivan. Tytsi ei meinaa saanu ABtä ja silti korva kutisi. Nyt jätän ne taas pois ja kattellaa jos tästä ongelmasta päästäs ny lopullisesti eroon :)
Mulla on nyt taas uus huolenaihe, joka tosin ei oo kovin iso onneks. Siitä voi lukea lisää "kostea nenä"-otsikon alta, kohta 4 :)