Tänä Juhannuksena minä kuuntelen musiikkia, luen lehtiä ja kirjoja, erityisesti runoja. Liekö syynä runot, kun heittäydyin vähän sentimentaaliseksi. Ei, kyllä minä tiedostan mistä se johtuu. Minä kaipaan sinua, sinun vahvoja käsivarsiasi ympärilleni. Kaipaan kaivautua nuuskuttelemaan soliskuoppaasi. Kaipaan sitä tunnetta, kun on niin turvassa kuin olla voi, kun toinen rakastaa ehdoitta. Kaipaan yhdessä tekemistä. Tein muuten juuri ruokaa, keittelin kalakeiton. Miten sitä tuleekin aina niin paljon? Sinä aina nauroit, sanoit ettei minulla ole mitään tolkkua ja että meillä pitäisi olla suurperhe. Jospa minä syötän keittoa pitkin naapurustoa huomenna. Kulta, minä muistan, että lippu nostetaan salkoon kuudelta, mutta koska se pitikään ottaa pois? Olen aikeissa lämmittää saunan ja käydä uimassakin, älä huoli, yritän olla erityisen varovainen rappusissa enkä kaahota. Saunominen yksin on kovin ikävää ja ajattelin peittää sitä tekemällä itselleni luonnonmukaisen jalkakylvyn ja ehkä levittelen tuoksuvia lehtiä lauteillekin. Rakkaani, minä yritän viettää Juhannusta, se vain on niin äärettömän vaikeaa ilman sinua. Minun on ihan helvetillinen ikävä sinua. Miksi piti käydä näin?
Juhannuskirjeeni sinulle rakkaani
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
3160
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
pla pla pla tylsä. lässyn lässyn läpäti lää-
En olisi ilman edellä olevaa kirjoittanut mitään.. minusta aloittajalla on
oikeus kirjoittaa Juhannuskirjeensä ilman mitään arvosteluja.. saisinpa
joskus samanlaisen.. ehkä ei tuon surun sävyttämää kuitenkaan.. mutta.
Liian lässynläätä, noloa suorastaan.