Monet ruikuttavat täällä erityisesti juhlapyhien aikaan ikäväänsä. Joillakin se tuntuu olevan vain sitä, että se ikään kuin "kuuluu asiaan" juhannuksena, vappuna ja jouluna. Itse en ilahtuisi juhlapyhien aikaan lähetetystä ikävöimisviestistä, koska se olisi liian ennalta arvattavaa.
Oma himoni on suurimmillaan hiljaisina aikoina, arkena.
Oma himoni on suurimmillaan hiljaisina aikoina, arkena.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tommonen vaan turisteille:'(
Erilainen näkemys kaipailuun tässä:
Juhlapyhät ovat monelle etenkin perheille vaikeita, koska pitkä vapaa-aika tuo ongelmia. Vaikka arki sujuisi jotenkin, alkoholi voi riistäytyä käsistä ja aiheuttaa helvettiä muille.
Eikö silloin ole luonnollista haaveilla rakkaudesta, ymmärtävistä ihmisistä ja "tavallisesta" elämästä? Täällä ei koskaan voi arvata tilannetta, missä ihmiset elävät. Sallittakoon jokaiselle haaveilu, jos se auttaa jaksamaan eteenpäin.