Miten selvitä tällaisesta kauheasta olotilasta? rinnassa olisi kuin kauhea möykky, joka ei lähde pois. Pyörittelen päässäni kaikkea, ihan pikkujuttujakin, ahdistun että pitäisi lähteä töihin, olla sosiaalinen..taustalla koulukiusaamista, parisuhde ongelmia, raha-ongelmia..itsetunto-ongelmia, ongelmia melkein joka saralla. Miten ajatella valoisasti kun tulevaisuutta en tunnu olevan, kaikki tunuu mustalle? kannattaisiko mennä puhumaan ammatti-auttajalle?
Ahdistus lamaa omaa tekemistä, mikään ei jaksa innostaa, kiinnostaa..ei jaksa kohta hoitaa edes itseään.
Onko tämä masennusta vai pelkkää ahdistusta?
kotityöt tuntuvat suoritteelta ja pakonomaiselta puurtamiselta, elämässä ei tunnu olevan iloa ja tapahtuvan mitään mukavaa. Aina vaan kärsimystä, surua, ahdistusta, ilotonta mieltä jne.
Ahdistus lamaa omaa tekemistä, mikään ei jaksa innostaa, kiinnostaa..ei jaksa kohta hoitaa edes itseään.
Onko tämä masennusta vai pelkkää ahdistusta?
kotityöt tuntuvat suoritteelta ja pakonomaiselta puurtamiselta, elämässä ei tunnu olevan iloa ja tapahtuvan mitään mukavaa. Aina vaan kärsimystä, surua, ahdistusta, ilotonta mieltä jne.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Yleinen ahdistuneisuushäiriö?
Kokeile ulos menoa. Minullakin on ollut hirveää ahdistusta. Joskus on ahdistanut niin paljon, että on ollut hengitysvaikeuksia. Ei tarvitse mennä ihmisten lähettyville. Mene vaikka metsään, kun siellä ei yleensä ole ketään. Minä asun aika pienellä paikkakunnalla, jossa pieni keskusta ja 30 000 ihmistä. Alueella on paljon metsiä. Pelkään itsekin ihmisiä. Myös taustalla kiusaamista. Metsässä kävely rauhoittaa eikä tarvitse olla kenenkään lähellä. Meidän metsässä tulee harvoin ihminen vastaan ja silloin kun tulee, meinaan hypätä oikeasti puskaan piiloon.
Suosittelen lääkärille menoa. Saat varmaan jotain lääkettä jonka avulla pääset pahimman yli. Itselläni on aivan samanlaisia tuntemuksia ja olen kärsinyt koko tämän vuoden ahdistuneisuus häiriöstä. Sain masennus lääkityksen joka ei sopinut ollenkaan minulle. Kokeiltiin 4 eri merkkiä ja kaikista tuli aivan hirveät sivuvaikutukset. Jopa itsemurha ajatukset tulivat elämääni, joita ei ikinä aiemmin ole ollut. Enkä ole sen tyyppinen ihminenkään, että kuolla haluaisin. Päinvastoin.
Olen aina ollut hyvin sosiaalinen, muut huomioon ottava ja muita auttava ihminen mutta jotain tapahtui elämässäni jonka vuoksi ahdistuin. En sitä ymmärrä ollenkaan miksi näin kävi eikä läheisenikään ymmärrä. Minä olen kaikkien mielestä viimeinen ihminen jolle näin voisi käydä. Eli en halua ulos lähteä, en tavata ystäviäni enkä halua kotiini ketään käymään. Siis sosiaalisesta ihmisestä tuli täysin erakko.
Lääkkeitä sain eli otan rauhoittavia aina kun kovasti ahdistaa, että niiden avulla pääsen jopa koiraani lenkittämään. Muuten puolisoni hoitaa kaiken ulospäin suunnatun elämän. Kauppa-asiat ym. Koville ottaa, mutta uskon, että näiden lääkkeiden avulla ja psykologin kanssa käymieni keskustelujen avulla saatan jopa tästä vielä selvitä. Vaikka nyt juuri ei siltä tunnu, mutta yritän uskoa parempaan tulevaisuuteen ja elätän toivoa, että minä vielä kuntoudun entiselleni, joskin vähän vahvemmaksi ja aavistuksen itsekkäämmäksi ihmiseksi. Että osaan myös välittää itsestäni, enkä laita kaikkia muita ihmisiä etusijalle elämässäni.
Sinulle nimimerkki "ahdistaa" toivon kovasti voimia, että jaksat apua hakea itsellesi. Mitä aikaisemmin lähdet liikkeelle sitä paremmin saatat tervehtyä.
Voimia!!