Olen seuraillut lieksalaista maahanmuuttokeskustelua siitä saakka, kun sinne joitain vuosia sitten humanitaarista muuttoaaltoa rupesi syntymään. Kaikkihan alkoi siitä, kun jotkut lieksalaisista viranomaisista keksivät, että vastaanottokeskus olisi kiva; tyhjiä kiinteistöjä on vaikka kuinka ja valtionavustuksilla nekin saataisiin hyötykäyttöön.
Kuntalaisten vastustus oli sen verran kovaa, että hanke haudattiin, mutta jostain kummallisesta syystä turvapaikkataustaiset henkilöt löysivät Joensuusta Lieksaan johtavan syrjäisen kantatien ja nytpä siellä Pielisen ja Venäjän välimaastossa asusteleekin satojen somalien populaatio.
Ennen somalikeskustelua vaahdottiin venäläisistä loma-asukkaista. Osa vastusti heitäkin kiivaasti, sillä Lieksassa ei eräistä historiallisista syistä johtuen venäläisiin aina niin kauhean positiivishenkisesti suhtauduta. Tuo oli siis se asenneilmapiiri, jonka keskelle täysin vieraasta kulttuurista tulevia muunmaalaisia haluttiin. Lieksalaisten asenteilla ja mielipiteillä eräät virkamiehet ja -naiset yksinkertaisesti pyyhkivät hanuriaan, sillä he halusivat ja tahtoivat kaupunkiin eksoottisempaa värähtelyä, ja he saivat halunsa ja tahtonsa läpi.
Muistan, kun ensimmäinen erä somaleita saapui. Netin anonyymi keskustelu kävi kiivaana. Varsin rasistisiakin heittoja siellä oli, puolin ja toisin. Somalit haisivat pahalta, ahdistelivat nuoria naisia baareissa ja joivat toisten kaljat. Eräät taas tiesivät kertoa, että oli ihanaa, kun kaupunkiin saatiin mustia miehiä, jotka olivat paljon parempia rakastajia kuin lökäpöksyiset, kaljamahaiset lieksalaismiehet. Järjestettiin monikulttuurisuusiltamia ja paikallislehti pursusi somaleista kertovia artikkeleja. Monikulttuurisuuden pakkoihannointia syötettiin lieksalaisille, joista kuitenkin monelle se aiheutti silkkaa närästystä.
Aistin jo tuolloin, että ongelmia tulee. Uudet tulijat nähtiin ja esitettiin vähän parempina ihmisinä kuin kantalieksalaiset, olivathan nämä erivärisiä ja puhuivat vierasta kieltä, kuin se olisi joku hienomman ihmisen tae. Minulle tuli hieman sellainen olo, että koko hanke oli eräille keino nostaa itsensä jalustalle, osoittaa, että he olivat suvaitsevaisia maailmankansalaisia, toisin kuin se räkänokkainen junttiporukka, joka ei tajua maailmankyläideologiasta yhtään mitään. Passaamalla ja hyysäämällä osoitettiin uusille asukkaille, että täällä on mukavaa ja ihanaa ja teistä pidetään huolta. Jättäkää nuo juntit omaan arvoonsa. Teillä on oikeus.
Lieksan maahanmuuttopolitiikassa toteutuivat ja tulevat toteutumaan kaikki ne kliseet, joita voi epäonnistuneeseen maahanmuuttopolitiikkaan liittää. Täysin tarpeeton hössötys aikuisten ihmisten ympärillä ei palvele ketään muuta kuin niitä, jotka hössötyksellä itsensä työllistävät. Olen itse tavannut lieksalaisen somalin, joka vuosien Suomessa asumisenkin jälkeen puhuu sujuvasti kolme sanaa suomea. Olen itse ollut todistamassa tilannetta, jossa somalialainen kyykyttää sosiaalialan duunaria, kuin tämä olisi palvelija. Ja vika ei ole näissä somaleissa, vaan vika on siinä, että heidät on yksinkertaisesti passattu sellaisiksi.
Lieksaa ja lieksalaisia voi haukkua monilla eri nimillä. Erityisen helppoa haukkuminen on, jos ei tunne Lieksaa ja lieksalaisia, ja jos saa palkkansa monikulttuurisen työpajan askarteluohjaajana. Lieksa on syrjäinen ja pieni paikkakunta. Ihmiset ovat siellä varsin köyhiä ja elävät vaatimattomasti. Autokanta on vanhaa, tiet hoitamattomia ja kulkuyhteydet heikot. Työttömyys on yleistä ja toimeentulotukiasiakkuus monelle tuttua. Ei tarvitse omata kovinkaan suuria järjenlahjoja ymmärtääkseen sen, että kun tuollaiseen pieneen kaupunkiin pölähtää satoja ihmisiä, jotka ajelevat kaupungin omistamilla uudenkarheilla autoilla tai joiden tiliotteissa näkyy suuria kaupungin suorittamia tilisiirtoja, niin totta kai siitä syntyy ongelmia. Lieksalainenkin on ihminen ja ihmisillä on taipumus inhimillisiin tunteisiin. Ja kun siihen päälle lisätään se, että puhutaan ainoastaan siitä, kuinka huonosti lieksalaiset maahanmuuttajiin suhtautuvat, mutta sanallakaan ei mainita sitä, miten muutamat maahanmuuttajat käyttäytyvät paikallisia kohtaan, on tie eripuraan raivattu auki.
Kuntalaisten vastustus oli sen verran kovaa, että hanke haudattiin, mutta jostain kummallisesta syystä turvapaikkataustaiset henkilöt löysivät Joensuusta Lieksaan johtavan syrjäisen kantatien ja nytpä siellä Pielisen ja Venäjän välimaastossa asusteleekin satojen somalien populaatio.
Ennen somalikeskustelua vaahdottiin venäläisistä loma-asukkaista. Osa vastusti heitäkin kiivaasti, sillä Lieksassa ei eräistä historiallisista syistä johtuen venäläisiin aina niin kauhean positiivishenkisesti suhtauduta. Tuo oli siis se asenneilmapiiri, jonka keskelle täysin vieraasta kulttuurista tulevia muunmaalaisia haluttiin. Lieksalaisten asenteilla ja mielipiteillä eräät virkamiehet ja -naiset yksinkertaisesti pyyhkivät hanuriaan, sillä he halusivat ja tahtoivat kaupunkiin eksoottisempaa värähtelyä, ja he saivat halunsa ja tahtonsa läpi.
Muistan, kun ensimmäinen erä somaleita saapui. Netin anonyymi keskustelu kävi kiivaana. Varsin rasistisiakin heittoja siellä oli, puolin ja toisin. Somalit haisivat pahalta, ahdistelivat nuoria naisia baareissa ja joivat toisten kaljat. Eräät taas tiesivät kertoa, että oli ihanaa, kun kaupunkiin saatiin mustia miehiä, jotka olivat paljon parempia rakastajia kuin lökäpöksyiset, kaljamahaiset lieksalaismiehet. Järjestettiin monikulttuurisuusiltamia ja paikallislehti pursusi somaleista kertovia artikkeleja. Monikulttuurisuuden pakkoihannointia syötettiin lieksalaisille, joista kuitenkin monelle se aiheutti silkkaa närästystä.
Aistin jo tuolloin, että ongelmia tulee. Uudet tulijat nähtiin ja esitettiin vähän parempina ihmisinä kuin kantalieksalaiset, olivathan nämä erivärisiä ja puhuivat vierasta kieltä, kuin se olisi joku hienomman ihmisen tae. Minulle tuli hieman sellainen olo, että koko hanke oli eräille keino nostaa itsensä jalustalle, osoittaa, että he olivat suvaitsevaisia maailmankansalaisia, toisin kuin se räkänokkainen junttiporukka, joka ei tajua maailmankyläideologiasta yhtään mitään. Passaamalla ja hyysäämällä osoitettiin uusille asukkaille, että täällä on mukavaa ja ihanaa ja teistä pidetään huolta. Jättäkää nuo juntit omaan arvoonsa. Teillä on oikeus.
Lieksan maahanmuuttopolitiikassa toteutuivat ja tulevat toteutumaan kaikki ne kliseet, joita voi epäonnistuneeseen maahanmuuttopolitiikkaan liittää. Täysin tarpeeton hössötys aikuisten ihmisten ympärillä ei palvele ketään muuta kuin niitä, jotka hössötyksellä itsensä työllistävät. Olen itse tavannut lieksalaisen somalin, joka vuosien Suomessa asumisenkin jälkeen puhuu sujuvasti kolme sanaa suomea. Olen itse ollut todistamassa tilannetta, jossa somalialainen kyykyttää sosiaalialan duunaria, kuin tämä olisi palvelija. Ja vika ei ole näissä somaleissa, vaan vika on siinä, että heidät on yksinkertaisesti passattu sellaisiksi.
Lieksaa ja lieksalaisia voi haukkua monilla eri nimillä. Erityisen helppoa haukkuminen on, jos ei tunne Lieksaa ja lieksalaisia, ja jos saa palkkansa monikulttuurisen työpajan askarteluohjaajana. Lieksa on syrjäinen ja pieni paikkakunta. Ihmiset ovat siellä varsin köyhiä ja elävät vaatimattomasti. Autokanta on vanhaa, tiet hoitamattomia ja kulkuyhteydet heikot. Työttömyys on yleistä ja toimeentulotukiasiakkuus monelle tuttua. Ei tarvitse omata kovinkaan suuria järjenlahjoja ymmärtääkseen sen, että kun tuollaiseen pieneen kaupunkiin pölähtää satoja ihmisiä, jotka ajelevat kaupungin omistamilla uudenkarheilla autoilla tai joiden tiliotteissa näkyy suuria kaupungin suorittamia tilisiirtoja, niin totta kai siitä syntyy ongelmia. Lieksalainenkin on ihminen ja ihmisillä on taipumus inhimillisiin tunteisiin. Ja kun siihen päälle lisätään se, että puhutaan ainoastaan siitä, kuinka huonosti lieksalaiset maahanmuuttajiin suhtautuvat, mutta sanallakaan ei mainita sitä, miten muutamat maahanmuuttajat käyttäytyvät paikallisia kohtaan, on tie eripuraan raivattu auki.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Suurin virhe tehtiin siinä, ettei kuntalaisia kuunneltu, vaan haluttiin saada oma tahto läpi. Virheitä on tehty myöskin siinä, että kuntalaisille ei kerrota totuutta esim. toimeentulotuista, ajokorteista, kotiseutumatkoista, autoista jne., vaan näitä asioita sitten putkahtelee esiin, jos joku jaksaa asiaa vähän tarkemmin kaivella ja huhupuheet ovat melkoisia. Suuri ongelma on myöskin se, kuinka kuntalaisten mielipiteisiin ja tunteisiin suhtaudutaan. Niille nauretaan, niitä pilkataan ja omia kuntalaisia halveksutaan.
Luulen, että Lieksassa ajatus oli alkujaan se, että otetaan turvapaikkataustaisia maahanmuuttajia ja saadaan heistä rahat. Luotettiin siihen, että nuo maahanmuuttajat katoavat Lieksasta siihen mennessä kuin valtion maksamat avustukset loppuvat. Toisin kuitenkin kävi ja väkeä onkin tullut lisää, sillä siellä on hyvä olla kaikesta rasismista huolimatta. Lieksassahan uusista tulijoista tulee työllistymään koskaan ehkä vain pieni murto-osa ja hekin oman aktiivisuutensa ja nimenomaan monikulttuurisen toiminnan kautta. Ei siellä ole työtä lieksalaisillekaan, joten kuinka ihmeessä olisi kielitaidottomille maahanmuuttajille?
Mitä sitten olisi tehtävä? Jos Lieksa ihan oikeasti asettaisi rajat ja säännöt uuslieksalaisille sille samalle tasolle kuin paikallisillekin, niin se voisi jo olla jotain. Avoin keskustelu ilman rasismiöyhötystä tai ilman syyttelyä ja ivaamista voisi myös olla hyväksi. En kuitenkaan usko, että se on enää mahdollista. Lieksassa on nyt suuri joukko työttömiä nuoria ja ilmeisen kiivaita rikastajakulttuuritaustaisia ihmisiä, jotka on opetettu vaatimaan ja haluamaan ja syyttämään muita. Jos Lieksassa heidän etuoikeutensa otettaisiin pois, voisi käydä niin, että siellä nähtäisiin Suomen ekat ihan oikeat maahanmuuttajamellakat. Ja sitten kun tietää kantalieksalaisten mentaliteetin, niin siellä saattaisivat heinähangot ja hirvikiväärit olla uudenlaisessa käytössä.
http://ohohupsis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/160402-lieksalaisia-asenneongelmia
Ilmeisesti tykkäsit koulupoikana kirjoittaa pitkiä esseitä...ei jakseta neukkutyylisiä manifesteja täällä korvessa lukea.
Jospa aukaisisit linkin, vai eikö älysi riitä siihen?
Lieksan tyttöhän se siinä, eikö ole löytynyt miestä, jolla olisi uudenkarhea auto.
Entäs, jos ne Lieksan mamut eivät olekaan niitä ihan köyhimpiä, joilla on ollut vara ollut tulla Suomeen?
Miksi he ovat siinä tapauksessa sossun luukulla? Huijaavatko he Suomen sosiaalijärjestelmää systemaattisesti?
Herra munjee..taas jonkun eteläsuomalaisen hommafoorumin vip-jäsenen aloitus.
Tämä on aivan lieksalainen aloitus. Perustele miksi ei olisi?
Kyllä tuon kirjoittaja on hommaforumilainen, maahanmuuttokrittinen, entinen Hirvisaaren avustaja, Muutoksen eu-ehdokas, hyvää pataa kaiken maailman persuista erotettujen, pitkänkin tuomion saaneen kanssa ja vihamielisesti mamuihin ja muslimeihin suhtautuvien kanssa.
Miksi sinä otat kantaa?
Ja tuohon pitää kyllä mainita, ihan lähiöasukkaana, että, informaatio ja yhteistyö ei ole toteutunut lähiöissä asuvien kantalieksalaisten ja kotoväen kesken.
Sanakaan eivät ole vaihtaneet ja jätettyihin soittopyyntöihin eivät ole vastanneet.
Ainoastaan yhteistyö on avattu kunnantalon ja maahanmuuttajien kesken, ja sieltähän se totuus on sitten valjennut.
Se mikä oli ironisinta, oli tilanne, kun ensimmäiset maahanmuuttajat saapui lähiöön. Kaksi naisihmistä oli vastaanottamassa useita herroja lyhyessä kesämekossa ja avoinaisessa topissa, kumartelemassa herrojen edessä, polttimoitaan esitellen.
Lieneekö jo poltimot palaneet vai kuinkahan lienee.
Up
Lukekaa lieksalaiset!
Lieksan oman neitosen kirjoittajat eivät yhtäkkiä olekaan lieksalaisia?
Joku kulakki. Somalialaiset ovat tervetulleita minun puolestä Lieksaan, vastaanottokeskus hyvä idea.
Nosto
Lukekaa!
Tulihan niitä aikoinaan jonkinkokoinen ryhmä Bosniasta pakolaisia Lieksaan.
Eipä niistä taínnut kovin haittaa kantalieksalaisien mielestä silloin olla. Päinvastoin sympatiaa heitä kohtaan taidettiin tuntea. Heistä jäi sellainen vaatimaton mielikuva ja uusiin olosuhteisiin sopeutuva käytös mieleen ainakin minulle. Eivät olleet vaatimassa kaikkea uutta asuntoonsa. Ei ollut valtaisaa kotoutusjärjestelmää heidän varalleen. Aika kotikutoiset systeemit taisi Bosnian pakolaisten kotoutuksessa olla ja riittää. Tässäkin kerrostalossa asui yksi perhe heitä kaupungin omistamassa asunnossa. Lapset kävivät koulua ja aikanaan muuttivat pois Lieksasta työn perässä. Ei ollut haittaa heistä talon muille asukkaille, eivät sotkeneet eivät mölynneet.
Varmaan kaupungin päättäjillä oli ajatuksena, että kurdit joita ensin tuli 5 vuotta sitten (ja sitten somalirynnäkkö heidän vanavedessään), niin nämä olisivat yhtä sopeutuvaisia ja helppoja kotoutumaan kuin Bosnialaiset aikoinaan. Vaan toisin kävi ja koko systeemi riistäytyi käsistä ja hallinnasta. Eipä olleetkaan vaatimatonta ja hiljaista vähään tyytyväistä sakkia nämä afrikkalaiset.