Vantaalla Sdp on säilyttänyt selvästi suurimman puolueen asemansa. Kokoomus on yhtä selkeästi edelleen toiseksi suurin. Kolmanneksi suurimman puolueen tittelistä kilpailevat vihreät ja vasemmistoliitto.
Helsingin Sanomat tilasi Suomen Gallupilta tutkimuksen, jossa selvitettiin puolueiden kannatusta kaupungissa.
Tutkimuksessa haastateltiin puhelimitse 1 100:aa ihmistä 4.–6. lokakuuta. Suurimpien puolueiden kohdalla virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Vantaalla Sdp:n kannatus on tällä hetkellä 29,6 prosenttia ja kokoomuksen 24,6 prosenttia. Vihreän liiton kannatus on 13,3 prosenttia ja vasemmistoliiton 11,1 prosenttia. Viidenneksi suurin puolue Vantaalla tällä hetkellä on Suomen keskusta 8,8 prosentilla.
=
Voi kun Vantaa olisi koko Suomi.
Vantaa ja koko Suomi...
30
708
Vastaukset
- Keskusta on paras.
Keskusta on yllätys myös Vantaalla.
Keskusta on turvallinen ja inhimillinen.
Keskustassa on voimaa ja viisautta.
Keskusta jyrää kaikkiin kaupunkeihin.
Keskustassa on ytyä.
Niin on.- vastata?
Mitä keskusta oikein tekee?
- Jo vain
vastata? kirjoitti:
Mitä keskusta oikein tekee?
Keskusta ei tee yhtään mitään, ainakaan hyvää tai oikein.
- Tosi on
vastata? kirjoitti:
Mitä keskusta oikein tekee?
Kepu ei tee mitään. Se vain selittää.
- lukumäärä
Kun pienet ja kannattamattomat kunnat yhdistetään kannattaviksi kokonaisuuksiksi, muuttuvat puolueoiden kannatussuhteet kunnissa keskustan tappioksi ihan siistä luonnollisesta syystä, että valtionapujen tarve kunnille - jota keskusta koko ajan vaatii - vähenee ja näin loppuu myös keskustalta se "aluepoliittinen" tehtävä, jossa kepujohtoisten pienkuntien hallintobyrokratia rahoitetaan kaupunkilaisen veronmaksajan ja yrittäjän ansaitsemilla rahoilla.
Kun kuntien yhdistymisen lisäksi niiden tuottamat palvelut paranevat siitä, mitä kepu pystyi aikaansaamaan, niin poliittinen kannatusjakauma koko maassa lähenee Vantan tilannetta, vaikka vihreiden ja vasemmistoliiton osuus ei noin korkeaksi nousekan.- rautalehti
Kepu asetti hallitukseen ykkösnyrkkinsä varjelemaan maakuntien keputerroria... vasta sinipuna tulee tekemään välttämättömän kuntaremontin.
Roskajoukkio koko Kepu. - Kiihkouskovainen
rautalehti kirjoitti:
Kepu asetti hallitukseen ykkösnyrkkinsä varjelemaan maakuntien keputerroria... vasta sinipuna tulee tekemään välttämättömän kuntaremontin.
Roskajoukkio koko Kepu.Tuo Kepun sananjulistaja Jumalan armosta, tai siitä huolimatta.
- Uskonnonvapauslaki on olema...
Kiihkouskovainen kirjoitti:
Tuo Kepun sananjulistaja Jumalan armosta, tai siitä huolimatta.
Joten uskonasioilla herjaaminen on lainvastaista.
Raukkamaisia ovat ne, jotka pilkkaavat uskoa tunnustavia. - Kiihkouskovainen
Uskonnonvapauslaki on olema... kirjoitti:
Joten uskonasioilla herjaaminen on lainvastaista.
Raukkamaisia ovat ne, jotka pilkkaavat uskoa tunnustavia.Ja muutenkaan en uskovaisia pilkaaisi, koska, kuten nimimerkistänikin näet, olen itsekin kiihkouskovainen, joten sekin tosiasia sulkee pois sen mahdollisuuden, että pilkkaisin uskovaisia!
- oivahärkönen
... ei ole mikään ratkaisu Suomen ongelmiin. Lukuisat tutkimukset osoittavat, että pieni kunta pystyy tuottamaan palvelut useinmmiten halvemmalla kuin suuri. Hallintobyrokratia on sitä kevyempi mitä pienempi kunta. Suurissa kunnissahan se vasta byrokratia jyllää. Kunnat tekevät aina yhteistyötä palvelujen tuottamissa naapurikuntien kanssa kun se on kannattavaa. Jatkuvasti on vireillä kuntien yhdistämishankkeita ja aina ne toteutetaan, kun ne ovat kannattavia.
Kunnat eivät saa valtionapua, vaan ne saavat valtionosuuksia. On sovittu, että vaikka kunnat tuottavat peruspalvelut, niin osan siitä maksaa valtio. Koska nämä peruspalvelut kuuluvat kaikille kansalaisille, suoritetaan valtionosuuksien jaon yhteydessä tasausta niin, että vähän yksinkertaistettuna tarkoittaa sitä, että kaikille kansalaisille taataan peruspalveluihin vähintään 90 % keskiarvosta. Näin rikkaat kunnat saavat vähemmän valtionosuuksia tai eivät ollenkaan ja köyhien alueiden kunnat enemmän. - Jaba_43
oivahärkönen kirjoitti:
... ei ole mikään ratkaisu Suomen ongelmiin. Lukuisat tutkimukset osoittavat, että pieni kunta pystyy tuottamaan palvelut useinmmiten halvemmalla kuin suuri. Hallintobyrokratia on sitä kevyempi mitä pienempi kunta. Suurissa kunnissahan se vasta byrokratia jyllää. Kunnat tekevät aina yhteistyötä palvelujen tuottamissa naapurikuntien kanssa kun se on kannattavaa. Jatkuvasti on vireillä kuntien yhdistämishankkeita ja aina ne toteutetaan, kun ne ovat kannattavia.
Kunnat eivät saa valtionapua, vaan ne saavat valtionosuuksia. On sovittu, että vaikka kunnat tuottavat peruspalvelut, niin osan siitä maksaa valtio. Koska nämä peruspalvelut kuuluvat kaikille kansalaisille, suoritetaan valtionosuuksien jaon yhteydessä tasausta niin, että vähän yksinkertaistettuna tarkoittaa sitä, että kaikille kansalaisille taataan peruspalveluihin vähintään 90 % keskiarvosta. Näin rikkaat kunnat saavat vähemmän valtionosuuksia tai eivät ollenkaan ja köyhien alueiden kunnat enemmän.Tutkimukset osoittavat, että isojen kuntien kyljessä olevat pienkunnat pärjäävät hyvin. Kauniainen ei ole tästä ainut esimerkki. Varsinais-Suomesta tehty tutkimus vahvistaa juuri saman ilmiön.
Ajatellaanpa vaikka 200 pienintä kuntaamme, joissa on nyt kaksinkertainen hallintobyrokratia siihen verrattuna, että kuntia olisi 100.
Yhteistyö naapurikuntien kanssa ei ole kannattavaa eikä edes demokraattista, koska yhteistyöstä päättävät virkamiehet ja kaikkien mukana olevien kuntien valtuustot joutuvat kumileimasimina hyväksymään yhteistyöelinten päätökset. Pääkaupunkiseutu on tyypillinen esimerkki siitä, ettei tämä toimi.
Epädemokraattisuuden lisäksi kuntien vapaaehtoinen yhteistyö on hidasta, jäykkää ja käy byrokratialtaan kalliiksi, kun asioita on pyöritettävä lautakunnissa ja valtuustoissa moneen kertaan ennen kuin ne voidaan toteuttaa.
Kuntien yhdistämisesä kannattavuus ei ole ensisjijainen tavoite, vaikka se on yksi tärkeimmistä. Tärkein tavoite on palvelujen saatavuuden turvaaminen ja palvelujen laadun parantaminen, johon voidaan käyttää pienkuntien rinnakkaisen hallintobyrokratian pyrkamisesta säästyneet rahat.
On siis paikallaan yhdistää suomen kunnat niin, että nykyisten reilun 400 kunnan asemesta meillä on jatkossa vain n. 200 kuntaa. Tällä turvataan palveluntuotanto ja parannetaan palvelujen laatua, kun samalla säästetään turhat kustannukset.
Pääkaupunkiseudun kuntien pitäisi nyt näyttää esimerkkiä, sillä Helsingin, Espoon, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan kuntien hallinnolliset rajat ovat täysin vanhentuneita, koska ihmiset asuvat, asioivat, käyvät työssä ja hankkivat palveluja täysin ristiin koko pääkaupunkiseudulla kuntien rajoista piittaamatta, mistä seuraa, että kunnallinen hallinto pitää organisoida uudelleen.
Kunnat ovat ihmsiä varten eikä päinvastoin. - Tosi on
oivahärkönen kirjoitti:
... ei ole mikään ratkaisu Suomen ongelmiin. Lukuisat tutkimukset osoittavat, että pieni kunta pystyy tuottamaan palvelut useinmmiten halvemmalla kuin suuri. Hallintobyrokratia on sitä kevyempi mitä pienempi kunta. Suurissa kunnissahan se vasta byrokratia jyllää. Kunnat tekevät aina yhteistyötä palvelujen tuottamissa naapurikuntien kanssa kun se on kannattavaa. Jatkuvasti on vireillä kuntien yhdistämishankkeita ja aina ne toteutetaan, kun ne ovat kannattavia.
Kunnat eivät saa valtionapua, vaan ne saavat valtionosuuksia. On sovittu, että vaikka kunnat tuottavat peruspalvelut, niin osan siitä maksaa valtio. Koska nämä peruspalvelut kuuluvat kaikille kansalaisille, suoritetaan valtionosuuksien jaon yhteydessä tasausta niin, että vähän yksinkertaistettuna tarkoittaa sitä, että kaikille kansalaisille taataan peruspalveluihin vähintään 90 % keskiarvosta. Näin rikkaat kunnat saavat vähemmän valtionosuuksia tai eivät ollenkaan ja köyhien alueiden kunnat enemmän.Onneksi pienemissä kunnissa on pienempi hallinto. Olisi idioottimaista, mikäli näin ei olisi. Sen sijaan sinun tutkimuksesi eivät taida selittää sellaista kummallisuutta, että pitemmällä aikavälillä kun kaksi hallintoa pistetään yhteen, lopputuloksena ei ole kahden summa, vaan jotain vähemmän.
Tähän maahan riittää noin 200 kuntaa, nykyinen yli 400 kunnan hallintomasiina on tsaarinaikainen kehitelmä, missä kansalainen on ensisijaisesti alamainen. Tarvitaan siis vähemmän hallintoa, vähemmän byrokraatteja ja vähemmän kunnanvaltuustoja ja muita rakenteita.
Ai mutta, siitähän seuraisi se, että kepulaiset kunnan elätitkin joutuisivat etsimään itselleen oikeita töitä... sitähän kepu ei voi mitenkään kannattaa. - Tosi on
Kiihkouskovainen kirjoitti:
Ja muutenkaan en uskovaisia pilkaaisi, koska, kuten nimimerkistänikin näet, olen itsekin kiihkouskovainen, joten sekin tosiasia sulkee pois sen mahdollisuuden, että pilkkaisin uskovaisia!
Kepun arvosteleminen on kepun mielestä hengellinen tapahtuma, joten siihen suhtaudutaan kuin jumalanpilkkaan. Kepulaisuuteen kuuluu uskonnollisluonteinen totaalisen itsekritiikitön suhtautuminen kepuun.
- oivahärkönen
Jaba_43 kirjoitti:
Tutkimukset osoittavat, että isojen kuntien kyljessä olevat pienkunnat pärjäävät hyvin. Kauniainen ei ole tästä ainut esimerkki. Varsinais-Suomesta tehty tutkimus vahvistaa juuri saman ilmiön.
Ajatellaanpa vaikka 200 pienintä kuntaamme, joissa on nyt kaksinkertainen hallintobyrokratia siihen verrattuna, että kuntia olisi 100.
Yhteistyö naapurikuntien kanssa ei ole kannattavaa eikä edes demokraattista, koska yhteistyöstä päättävät virkamiehet ja kaikkien mukana olevien kuntien valtuustot joutuvat kumileimasimina hyväksymään yhteistyöelinten päätökset. Pääkaupunkiseutu on tyypillinen esimerkki siitä, ettei tämä toimi.
Epädemokraattisuuden lisäksi kuntien vapaaehtoinen yhteistyö on hidasta, jäykkää ja käy byrokratialtaan kalliiksi, kun asioita on pyöritettävä lautakunnissa ja valtuustoissa moneen kertaan ennen kuin ne voidaan toteuttaa.
Kuntien yhdistämisesä kannattavuus ei ole ensisjijainen tavoite, vaikka se on yksi tärkeimmistä. Tärkein tavoite on palvelujen saatavuuden turvaaminen ja palvelujen laadun parantaminen, johon voidaan käyttää pienkuntien rinnakkaisen hallintobyrokratian pyrkamisesta säästyneet rahat.
On siis paikallaan yhdistää suomen kunnat niin, että nykyisten reilun 400 kunnan asemesta meillä on jatkossa vain n. 200 kuntaa. Tällä turvataan palveluntuotanto ja parannetaan palvelujen laatua, kun samalla säästetään turhat kustannukset.
Pääkaupunkiseudun kuntien pitäisi nyt näyttää esimerkkiä, sillä Helsingin, Espoon, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan kuntien hallinnolliset rajat ovat täysin vanhentuneita, koska ihmiset asuvat, asioivat, käyvät työssä ja hankkivat palveluja täysin ristiin koko pääkaupunkiseudulla kuntien rajoista piittaamatta, mistä seuraa, että kunnallinen hallinto pitää organisoida uudelleen.
Kunnat ovat ihmsiä varten eikä päinvastoin.... ei ole kaksinkertainen 200 kunnassa verrattuna niiden sijalla olevaan 100 kuntaan. Se ei välttämättä ole yhtään suurempi kuin noissa sadassa isommassa kunnassa. Sinäkin jaksat tuota väärää tietoa jauhaa. Muutenkaan asioitamme ei ratkaista pakkoliittämällä kuntia. Kaikki kannattavat liitokset tehdään kyllä vapaehtoisesti.
Kaikkein tuhoisisnta olisi yhdistää pääkaupunkiseudun suuret kunnat yhdeksi lähes miljoona asukkaan kunnaksi. Siitä se byrokratia lähtisi taas kukkimaan. Ja kunta tulisi asukkailleen yhä kaukaisemmaksi organisaatioksi, josta ei kukaan enää viitsisi välittää.
Tästä kuntaliitoksista puhuvat ne piirit, jotka eivät halua tehdä mitään todellisia uudistuksia ja sellaiset, jotka yrittävät päästä tälläkin propagandalla kepun kimppuun antamalla ymmärtää, että juuri kepu suosii pieniä köyhiä kuntia, jotka ovat köyhiä siksi, että ovat pieniä. Nämä koklipiläiset piirit koittavat tuolla peittää omat virheensä tuhotessaan maan sosiaalisen ja alueellisen tasapainon.
Alueen köyhyys on kokonaa muuta perua kuin kuntien pienuus. Tärkein syy köyhiin aluisiin on Lipposen -Niinistön hallitusten harjoittama keskittämispolitiikka, joka imi veronmaksukykyistä väkeä Helsingin seudulle. Tästä liian nopeasta muuttoliikkeestä kurjistui muuttotappioalueina suurin osa maata. Nyt on pää tullut lopullisesti vetävän käteen, kun Helsingin seudunkin kunnat ovat samasta syystä vaikeuksissa. - Remote control
oivahärkönen kirjoitti:
... ei ole kaksinkertainen 200 kunnassa verrattuna niiden sijalla olevaan 100 kuntaan. Se ei välttämättä ole yhtään suurempi kuin noissa sadassa isommassa kunnassa. Sinäkin jaksat tuota väärää tietoa jauhaa. Muutenkaan asioitamme ei ratkaista pakkoliittämällä kuntia. Kaikki kannattavat liitokset tehdään kyllä vapaehtoisesti.
Kaikkein tuhoisisnta olisi yhdistää pääkaupunkiseudun suuret kunnat yhdeksi lähes miljoona asukkaan kunnaksi. Siitä se byrokratia lähtisi taas kukkimaan. Ja kunta tulisi asukkailleen yhä kaukaisemmaksi organisaatioksi, josta ei kukaan enää viitsisi välittää.
Tästä kuntaliitoksista puhuvat ne piirit, jotka eivät halua tehdä mitään todellisia uudistuksia ja sellaiset, jotka yrittävät päästä tälläkin propagandalla kepun kimppuun antamalla ymmärtää, että juuri kepu suosii pieniä köyhiä kuntia, jotka ovat köyhiä siksi, että ovat pieniä. Nämä koklipiläiset piirit koittavat tuolla peittää omat virheensä tuhotessaan maan sosiaalisen ja alueellisen tasapainon.
Alueen köyhyys on kokonaa muuta perua kuin kuntien pienuus. Tärkein syy köyhiin aluisiin on Lipposen -Niinistön hallitusten harjoittama keskittämispolitiikka, joka imi veronmaksukykyistä väkeä Helsingin seudulle. Tästä liian nopeasta muuttoliikkeestä kurjistui muuttotappioalueina suurin osa maata. Nyt on pää tullut lopullisesti vetävän käteen, kun Helsingin seudunkin kunnat ovat samasta syystä vaikeuksissa.Aikaimoista tarinaa, mutta yksi asia on totta: "Alueen köyhyys on kokonaa muuta perua kuin kuntien pienuus."
Kunnat ovat tässä maassa pieniä vain siksi, että Maalaisliitto-Keskusta haluaa niiden olevan pieniä ja köyhiä. - Jaba_43
oivahärkönen kirjoitti:
... ei ole kaksinkertainen 200 kunnassa verrattuna niiden sijalla olevaan 100 kuntaan. Se ei välttämättä ole yhtään suurempi kuin noissa sadassa isommassa kunnassa. Sinäkin jaksat tuota väärää tietoa jauhaa. Muutenkaan asioitamme ei ratkaista pakkoliittämällä kuntia. Kaikki kannattavat liitokset tehdään kyllä vapaehtoisesti.
Kaikkein tuhoisisnta olisi yhdistää pääkaupunkiseudun suuret kunnat yhdeksi lähes miljoona asukkaan kunnaksi. Siitä se byrokratia lähtisi taas kukkimaan. Ja kunta tulisi asukkailleen yhä kaukaisemmaksi organisaatioksi, josta ei kukaan enää viitsisi välittää.
Tästä kuntaliitoksista puhuvat ne piirit, jotka eivät halua tehdä mitään todellisia uudistuksia ja sellaiset, jotka yrittävät päästä tälläkin propagandalla kepun kimppuun antamalla ymmärtää, että juuri kepu suosii pieniä köyhiä kuntia, jotka ovat köyhiä siksi, että ovat pieniä. Nämä koklipiläiset piirit koittavat tuolla peittää omat virheensä tuhotessaan maan sosiaalisen ja alueellisen tasapainon.
Alueen köyhyys on kokonaa muuta perua kuin kuntien pienuus. Tärkein syy köyhiin aluisiin on Lipposen -Niinistön hallitusten harjoittama keskittämispolitiikka, joka imi veronmaksukykyistä väkeä Helsingin seudulle. Tästä liian nopeasta muuttoliikkeestä kurjistui muuttotappioalueina suurin osa maata. Nyt on pää tullut lopullisesti vetävän käteen, kun Helsingin seudunkin kunnat ovat samasta syystä vaikeuksissa.Kun vaikkapa kolme pientä ja köyhää napurikuntaa, joiden asukaspohja ei riitä riittäviin kunnallisverotuloihin, yhdistetään, säästetään todellakin 2/3 osaa hallintobyrokratian kuluista, millä summalla vähenee tarve kunnallisveron tasaukseen ja säästö voidaan käyttää palvelujen saatavuuden ja laadun parantamiseen.
Kuntien kulut eivät siis pienene, mutta kunnallisveron tuotto voidaan käyttää siihen mihin se on tarkoitettu: palveluihin eikä tarpeettomaan hallintoon. Kunnat ovat olemassa asukkaitaan varten eivätkä asukkaat sitä varten, että he ylläpitävät kunnallishallinnon byrokratiaa entisellään, kun kunnan asukasluku vähenee.
Päkaupunkiseudun kuntien yhdistäminen vähentää roimasti pääkaupunkiseudun kustannuksia ja lopettaa nykyisen "yhteisttoiminnan", joka on pelkkää pelleilyä, koska sillä ei ole saatu aikaan mitään rationaalista eikä järkevää säästöä, kun raha uppoaa tehottomiin yhteistyökomiteoihin ja jokaisen asian moninkertaiseen käsittelyyn monen eri kaupunkin lautamunnissa, valtuustoissa ja kaupunginhallituksissa. Eikä tästä kaikesta ole tuloksena edes laihoja kompromisseja. Ongelmat ovat edelleen olemassa.
Jos suurkunta perustettaisi, se toki edellyttäisi uudenlaisen aluedemokratiamallin käyttöönottoa esim. lautakuntatasolla, jotta eri alueiden mielipide tulisi otetuksi huomioon uuden suuren valtuuston päätösten valmistelussa.
Pääkaupunkiseudun kuntaliitos olisi nimenomaan todellinen uudistus ja myös todellisen demokratian palauttamista kunnallishallintoon, koska virkamiesyhteistyö siirtää päätösvaltaa poi kuntalaisten valitsemilta valtuustoilta.
Pienet kepukunnat taas ovat köyhiä siksi, että niistä on muuttanut paljon veronmaksajia sellaisiin kuntiin, joissa heidän elämänsä sujuu paremmin kun on töitä tarjolla. Sillehän m emme voi mitään, jos yritykset eivät tarvitse lisätyövoimaa yhtä aikaa yhtä paljon Oulussa ja Kittilässä.
Ihmisiä pääkaupunkiseudulle imi pääkaupunkiseudun yritysten toipuminen lamasta muun maan yrityksiä nopeammin ja paremmin. Lipponen ja Niinistö eivät imeneet mitään muuta kuin korkeintaan pääkaupunkiseudun kuntien verotuotot takaisin kepukuntiin, mistä syystä pääkaupunkiseudun kunnat joutuivat mm. viime vuonna ottamaan enemmän velkaa kuin valtio otti.
On siis ihan turha puhua mistään "Liposen keskittämispolitiikasta", koska sellaista ei ole ollut olemassa. Esim asuntoja tänne tarvitulle lisätyövoimalle ei ole ollut tarpeeksi, mistä johtuen pääkaupunkieutu edelleen kärsii muuta maata korkeammista asumiskustannuksista, mikä hidastaa koko Suomen talouskasvua, kun tänne ei saada tarpeellista työvoimaa eikä alueen työttömistäkään voida sellaista kouluttaa, kun tarvittavan työvoiman vaatimukset ja työttömien osaamistaso ovat liian erilaiset.
Muuttoliike siis oli "liian nopeaa", mutta sen hidastaminen olisi samalla hidastanut talouskasvua ja työllisyyden parantamista ja samalla pienentänyt sitä valtion rahapottia, josta kunnallisveron tasaukset pienkuntien hyväksi tälläkin budjettikaudella tehdään.
Kuntien lukumäärä on puolitettava vaikka pakolla, jos vapaaehtoisuus ei tuota tulosta, koska päällekkäisen hallintobyrokratian nyt nielemät rahat on saatava parantamaan kuntien palvelutuotantoa, johon miinuksella pyörivät kepukunnat nyt mankuvat valtion, eli paremmin asiansa hoitaneiden kuntien asukkaiden ansaitsemaa rahaa. - Wiljami
oivahärkönen kirjoitti:
... ei ole mikään ratkaisu Suomen ongelmiin. Lukuisat tutkimukset osoittavat, että pieni kunta pystyy tuottamaan palvelut useinmmiten halvemmalla kuin suuri. Hallintobyrokratia on sitä kevyempi mitä pienempi kunta. Suurissa kunnissahan se vasta byrokratia jyllää. Kunnat tekevät aina yhteistyötä palvelujen tuottamissa naapurikuntien kanssa kun se on kannattavaa. Jatkuvasti on vireillä kuntien yhdistämishankkeita ja aina ne toteutetaan, kun ne ovat kannattavia.
Kunnat eivät saa valtionapua, vaan ne saavat valtionosuuksia. On sovittu, että vaikka kunnat tuottavat peruspalvelut, niin osan siitä maksaa valtio. Koska nämä peruspalvelut kuuluvat kaikille kansalaisille, suoritetaan valtionosuuksien jaon yhteydessä tasausta niin, että vähän yksinkertaistettuna tarkoittaa sitä, että kaikille kansalaisille taataan peruspalveluihin vähintään 90 % keskiarvosta. Näin rikkaat kunnat saavat vähemmän valtionosuuksia tai eivät ollenkaan ja köyhien alueiden kunnat enemmän.Toistat kepulaisten hallintobyrokraattien tekstiä. Viestihän on ollut jo pitkään sellainen, että "kunnilla rahat eivät riitä mihinkään, mutta byrokratia on NIIN viimeisen päälle virtaviivaistettu, että mitään ei saa muuttaa".
Puhu sinä Oiva mitä puhut. Muutamissa kepukunnissa onkin jo ymmärretty toimintojen yhdistämisen tärkeys. Toisin kun sinä väität, nämä kepulaiset kunnanisät ovat yhdistäneet mm. terveyskeskusten palveluja useamman kunnan tarpeisiin. Siis: heidän mukaansa kustannustaso pienenee ja terveyskeskuksen palvelutaso paranee. Yhden isomman terveyskeskusen pyörittäminen on reilusti halvempaa kuin neljän pienen. (Valitettavasti moneen kuntaan on jo ehditty rakentaa kituvat terveyskeskukset - nyt vasta on ymmärretty että esimerkiksi vuodeosastoja yhdistämällä saadaan reilusti kustannussäästöjä). Muitakin esimerkkejä on: kuntien palkanlaskenta, kunnallistekniikan palvelut, IT-palvelut. Eikös Oiva nykyajan palkanlaskentajärjestelmillä pystytä pyörittämään käytännössä samalla työmäärällä laskenta sekä 2000 ihmisen kunnassa kuin 20000 ihmisen kuntaliitossa? (Vai pitäisikö muka tuonne 20000 ihmisen kuntaliittoon palkata kymmenkertainen määrä palkanlaskijoita?).
Jos sinun väitteesi "ison kunnan isosta byrokratiasta" pitäisi paikkansa, niin eikös silloin mm. Helsingin kaupungin pilkkominen 100:aan kuntaan olisi perusteltu ratkaisu. Näin työllistettäisiin: 100 kunnanjohtaja 200 palkanlaskijaa 500 teknistä toimihenkilöä 100 liikuntasihteeriä 300 toimistosihteeriä 100 ATK-päällikköä 100 kunnansihteeriä 100 koulutoimenjohtajaa 100 kulttuurisihteeriä jne. Sinun logiikkasi mukaan kustannustaso siis pienenisi ja samalla voitaisiin palkata muutaman tuhatta "kunnanmiestä" Helsinkiin lisää.
Oiva. Kirjoituksesi oli huono vitsi. :-D
Wiljami - Aluesuunnittelija
Jaba_43 kirjoitti:
Kun vaikkapa kolme pientä ja köyhää napurikuntaa, joiden asukaspohja ei riitä riittäviin kunnallisverotuloihin, yhdistetään, säästetään todellakin 2/3 osaa hallintobyrokratian kuluista, millä summalla vähenee tarve kunnallisveron tasaukseen ja säästö voidaan käyttää palvelujen saatavuuden ja laadun parantamiseen.
Kuntien kulut eivät siis pienene, mutta kunnallisveron tuotto voidaan käyttää siihen mihin se on tarkoitettu: palveluihin eikä tarpeettomaan hallintoon. Kunnat ovat olemassa asukkaitaan varten eivätkä asukkaat sitä varten, että he ylläpitävät kunnallishallinnon byrokratiaa entisellään, kun kunnan asukasluku vähenee.
Päkaupunkiseudun kuntien yhdistäminen vähentää roimasti pääkaupunkiseudun kustannuksia ja lopettaa nykyisen "yhteisttoiminnan", joka on pelkkää pelleilyä, koska sillä ei ole saatu aikaan mitään rationaalista eikä järkevää säästöä, kun raha uppoaa tehottomiin yhteistyökomiteoihin ja jokaisen asian moninkertaiseen käsittelyyn monen eri kaupunkin lautamunnissa, valtuustoissa ja kaupunginhallituksissa. Eikä tästä kaikesta ole tuloksena edes laihoja kompromisseja. Ongelmat ovat edelleen olemassa.
Jos suurkunta perustettaisi, se toki edellyttäisi uudenlaisen aluedemokratiamallin käyttöönottoa esim. lautakuntatasolla, jotta eri alueiden mielipide tulisi otetuksi huomioon uuden suuren valtuuston päätösten valmistelussa.
Pääkaupunkiseudun kuntaliitos olisi nimenomaan todellinen uudistus ja myös todellisen demokratian palauttamista kunnallishallintoon, koska virkamiesyhteistyö siirtää päätösvaltaa poi kuntalaisten valitsemilta valtuustoilta.
Pienet kepukunnat taas ovat köyhiä siksi, että niistä on muuttanut paljon veronmaksajia sellaisiin kuntiin, joissa heidän elämänsä sujuu paremmin kun on töitä tarjolla. Sillehän m emme voi mitään, jos yritykset eivät tarvitse lisätyövoimaa yhtä aikaa yhtä paljon Oulussa ja Kittilässä.
Ihmisiä pääkaupunkiseudulle imi pääkaupunkiseudun yritysten toipuminen lamasta muun maan yrityksiä nopeammin ja paremmin. Lipponen ja Niinistö eivät imeneet mitään muuta kuin korkeintaan pääkaupunkiseudun kuntien verotuotot takaisin kepukuntiin, mistä syystä pääkaupunkiseudun kunnat joutuivat mm. viime vuonna ottamaan enemmän velkaa kuin valtio otti.
On siis ihan turha puhua mistään "Liposen keskittämispolitiikasta", koska sellaista ei ole ollut olemassa. Esim asuntoja tänne tarvitulle lisätyövoimalle ei ole ollut tarpeeksi, mistä johtuen pääkaupunkieutu edelleen kärsii muuta maata korkeammista asumiskustannuksista, mikä hidastaa koko Suomen talouskasvua, kun tänne ei saada tarpeellista työvoimaa eikä alueen työttömistäkään voida sellaista kouluttaa, kun tarvittavan työvoiman vaatimukset ja työttömien osaamistaso ovat liian erilaiset.
Muuttoliike siis oli "liian nopeaa", mutta sen hidastaminen olisi samalla hidastanut talouskasvua ja työllisyyden parantamista ja samalla pienentänyt sitä valtion rahapottia, josta kunnallisveron tasaukset pienkuntien hyväksi tälläkin budjettikaudella tehdään.
Kuntien lukumäärä on puolitettava vaikka pakolla, jos vapaaehtoisuus ei tuota tulosta, koska päällekkäisen hallintobyrokratian nyt nielemät rahat on saatava parantamaan kuntien palvelutuotantoa, johon miinuksella pyörivät kepukunnat nyt mankuvat valtion, eli paremmin asiansa hoitaneiden kuntien asukkaiden ansaitsemaa rahaa.Noin on asian laita. Kepun keskeinen ongelma on se, että he käyttävät ihan eri laskentakaavaa. Taustalla lasketaan kuntien viranhaltijoiden määrää, kepulaisten valtuutettujen määriä ja taktiikkaa, jolla voidaan hallita ja hajoittaa.
Se, että yhteiskunnalle olisi kokonaistaloudellista pistää hallintorakenteita uusiksi, on sivuseikka sen rinnalla, että kyse on myös puhtaasti vallasta.
Samaa perua ovat nämä ideat erilaisista uusista kuntien välisen yhteistyön malleista, joissa kunnallista päätöksentekoa viedään paikallisdemokratian suoran valvonnan ulkopuolelle ja näinollen kasvatetaan kuntien viranhaltijoiden valtaa.
Kepulaisen selityksiin kuntarakenteesta on hyvin vaikea uskoa. - oivahärkönen
Jaba_43 kirjoitti:
Kun vaikkapa kolme pientä ja köyhää napurikuntaa, joiden asukaspohja ei riitä riittäviin kunnallisverotuloihin, yhdistetään, säästetään todellakin 2/3 osaa hallintobyrokratian kuluista, millä summalla vähenee tarve kunnallisveron tasaukseen ja säästö voidaan käyttää palvelujen saatavuuden ja laadun parantamiseen.
Kuntien kulut eivät siis pienene, mutta kunnallisveron tuotto voidaan käyttää siihen mihin se on tarkoitettu: palveluihin eikä tarpeettomaan hallintoon. Kunnat ovat olemassa asukkaitaan varten eivätkä asukkaat sitä varten, että he ylläpitävät kunnallishallinnon byrokratiaa entisellään, kun kunnan asukasluku vähenee.
Päkaupunkiseudun kuntien yhdistäminen vähentää roimasti pääkaupunkiseudun kustannuksia ja lopettaa nykyisen "yhteisttoiminnan", joka on pelkkää pelleilyä, koska sillä ei ole saatu aikaan mitään rationaalista eikä järkevää säästöä, kun raha uppoaa tehottomiin yhteistyökomiteoihin ja jokaisen asian moninkertaiseen käsittelyyn monen eri kaupunkin lautamunnissa, valtuustoissa ja kaupunginhallituksissa. Eikä tästä kaikesta ole tuloksena edes laihoja kompromisseja. Ongelmat ovat edelleen olemassa.
Jos suurkunta perustettaisi, se toki edellyttäisi uudenlaisen aluedemokratiamallin käyttöönottoa esim. lautakuntatasolla, jotta eri alueiden mielipide tulisi otetuksi huomioon uuden suuren valtuuston päätösten valmistelussa.
Pääkaupunkiseudun kuntaliitos olisi nimenomaan todellinen uudistus ja myös todellisen demokratian palauttamista kunnallishallintoon, koska virkamiesyhteistyö siirtää päätösvaltaa poi kuntalaisten valitsemilta valtuustoilta.
Pienet kepukunnat taas ovat köyhiä siksi, että niistä on muuttanut paljon veronmaksajia sellaisiin kuntiin, joissa heidän elämänsä sujuu paremmin kun on töitä tarjolla. Sillehän m emme voi mitään, jos yritykset eivät tarvitse lisätyövoimaa yhtä aikaa yhtä paljon Oulussa ja Kittilässä.
Ihmisiä pääkaupunkiseudulle imi pääkaupunkiseudun yritysten toipuminen lamasta muun maan yrityksiä nopeammin ja paremmin. Lipponen ja Niinistö eivät imeneet mitään muuta kuin korkeintaan pääkaupunkiseudun kuntien verotuotot takaisin kepukuntiin, mistä syystä pääkaupunkiseudun kunnat joutuivat mm. viime vuonna ottamaan enemmän velkaa kuin valtio otti.
On siis ihan turha puhua mistään "Liposen keskittämispolitiikasta", koska sellaista ei ole ollut olemassa. Esim asuntoja tänne tarvitulle lisätyövoimalle ei ole ollut tarpeeksi, mistä johtuen pääkaupunkieutu edelleen kärsii muuta maata korkeammista asumiskustannuksista, mikä hidastaa koko Suomen talouskasvua, kun tänne ei saada tarpeellista työvoimaa eikä alueen työttömistäkään voida sellaista kouluttaa, kun tarvittavan työvoiman vaatimukset ja työttömien osaamistaso ovat liian erilaiset.
Muuttoliike siis oli "liian nopeaa", mutta sen hidastaminen olisi samalla hidastanut talouskasvua ja työllisyyden parantamista ja samalla pienentänyt sitä valtion rahapottia, josta kunnallisveron tasaukset pienkuntien hyväksi tälläkin budjettikaudella tehdään.
Kuntien lukumäärä on puolitettava vaikka pakolla, jos vapaaehtoisuus ei tuota tulosta, koska päällekkäisen hallintobyrokratian nyt nielemät rahat on saatava parantamaan kuntien palvelutuotantoa, johon miinuksella pyörivät kepukunnat nyt mankuvat valtion, eli paremmin asiansa hoitaneiden kuntien asukkaiden ansaitsemaa rahaa.... harhassaan, että Suomen kuntatalous hoidettaisiin niin yksinkertaisesti kuin yhdistämällä kuntia.
>> Kun vaikkapa kolme pientä ja köyhää napurikuntaa, joiden asukaspohja ei riitä riittäviin kunnallisverotuloihin, yhdistetään, säästetään todellakin 2/3 osaa hallintobyrokratian kuluista, millä summalla vähenee tarve kunnallisveron tasaukseen ja säästö voidaan käyttää palvelujen saatavuuden ja laadun parantamiseen.
Tämän päivän Hesarissa on hyvä kirjoitus Enestamista, jossa hän voimakkaasti puolustaa pieniä kuntia ja sanoo niiden pystyvän tuottamaan palveluja halvemmalla ja nopeammin kuin isot byrokraattiset kunnat. Hän itse on ollut 800 asukkaan kunnanjohtaja Festafjärdin kunnassa Kemiön saarella, jossa on lisäksi vielä kaksi muuta kuntaa. Aukkaita koko saarella on vain 8000. Pienissä kunnissa ei ole tuota hallintopyrokratiaa sen enempää asukasta kohti kuin isoissakaan. Enestam sanoi hoitaneensa kunnajohtajan lisäksi kolmea muuta virkaa. Näin se käy.
Tunnen tuota Kemiön tapausta, sillä käyn siellä tiheään, vaimoni on näet kotoisin sieltä. En ole kenenkään kuullut siellä puhuvan kuntien yhdistämisestä. Tietysti kunnat tekevät yhteistyötä niissä toiminnoissa joissa se kannatta. Mm. terveydenhoito on yhteinen, saarella on yksi lukio suurimmassa Kemiön (Kimito)kunnassa jne.
Muutenkin lounainen Suomi ja Turun saaristo ovat täynnä pieniä kuntia. Kun seutu on suhteellisen tiheään asuttua, kunnat ovat pinta-alaltaankin pieniä. Seutu on vaurasta ja niiden kunnillakin mene hyvin. Kunnat ovat kuntalaisille läheisiä yhteisiä yrityksiä ja tuottavat palveluja rehokkaasti ja lähellä.
Hallintomenojen osuus kuntien menoista on keskimäärin 4 %. Sen muuttuminen vaikkapa neljäänneksellä, muuttaa kunnan menoja 1 %, joten sillä ei ratkaista kunnallistalouksien vaikeuksia.
Epäilenpä, ettei hallintomenoja oteta huomioon valtiosuuksien jaon yhteydessä tehtävässä tasauksessa. Se suoritetaan palvelutarpeen perusteella.
>> Päkaupunkiseudun kuntien yhdistäminen vähentää roimasti pääkaupunkiseudun kustannuksia ja lopettaa nykyisen "yhteisttoiminnan",...
Siitäkö ne eri alueiden väliset kiistat loppuisivat jos kunnat yhdistettäisiin. Nyt on hyvä, ettei mikään kunta voi sanella ehtoja yhteistoiminnalle. Minusta seudullinen liikenne täällä toimii. HUS on taas surullinen esimerkki liian suuresta organisaatiosta, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. Siinä aiotaan hoitaa saman organisaation puitteissa miljoonan. Ei onnistu. Ainakin Helsinki on riittävän iso hoitaakseen itse kaiken.
> Muuttoliike siis oli "liian nopeaa", mutta sen hidastaminen olisi samalla hidastanut talouskasvua ja työllisyyden parantamista ja samalla pienentänyt sitä valtion rahapottia, josta kunnallisveron tasaukset pienkuntien hyväksi tälläkin budjettikaudella tehdään.
Talouskasvu ja työllisyys olisi ollut parempaa, jos koko maan voimavarat olisi otettu käyttöön. Olisi pitänyt käyttää maakuntien keskusten valmis infra, palvelut, asunnot ja siellä ja niiden ympäristössä oleva vapaa työvoima sen sijaan, että nyt rakennettiin Helsingin seudulle uutta infraa, palveluja ja asuntoja ja pakkosiirrettiin väkeä tänne. Nyt se on nähty, pää on tullut vetävän käteen.
>> Kuntien lukumäärä on puolitettava vaikka pakolla, jos vapaaehtoisuus ei tuota tulosta, koska päällekkäisen hallintobyrokratian nyt nielemät rahat...,
Yhä vain jäpätät tuosta hallintobyrokratiasta. Olen siihen vastannut jo tuolla ylempänä. Suurissa kunnissa se vasta hallintobyroksrstia nielee rahaa ja haittaa asukkaiden joustavaa palvelua. - Aluesuunnittelija
oivahärkönen kirjoitti:
... harhassaan, että Suomen kuntatalous hoidettaisiin niin yksinkertaisesti kuin yhdistämällä kuntia.
>> Kun vaikkapa kolme pientä ja köyhää napurikuntaa, joiden asukaspohja ei riitä riittäviin kunnallisverotuloihin, yhdistetään, säästetään todellakin 2/3 osaa hallintobyrokratian kuluista, millä summalla vähenee tarve kunnallisveron tasaukseen ja säästö voidaan käyttää palvelujen saatavuuden ja laadun parantamiseen.
Tämän päivän Hesarissa on hyvä kirjoitus Enestamista, jossa hän voimakkaasti puolustaa pieniä kuntia ja sanoo niiden pystyvän tuottamaan palveluja halvemmalla ja nopeammin kuin isot byrokraattiset kunnat. Hän itse on ollut 800 asukkaan kunnanjohtaja Festafjärdin kunnassa Kemiön saarella, jossa on lisäksi vielä kaksi muuta kuntaa. Aukkaita koko saarella on vain 8000. Pienissä kunnissa ei ole tuota hallintopyrokratiaa sen enempää asukasta kohti kuin isoissakaan. Enestam sanoi hoitaneensa kunnajohtajan lisäksi kolmea muuta virkaa. Näin se käy.
Tunnen tuota Kemiön tapausta, sillä käyn siellä tiheään, vaimoni on näet kotoisin sieltä. En ole kenenkään kuullut siellä puhuvan kuntien yhdistämisestä. Tietysti kunnat tekevät yhteistyötä niissä toiminnoissa joissa se kannatta. Mm. terveydenhoito on yhteinen, saarella on yksi lukio suurimmassa Kemiön (Kimito)kunnassa jne.
Muutenkin lounainen Suomi ja Turun saaristo ovat täynnä pieniä kuntia. Kun seutu on suhteellisen tiheään asuttua, kunnat ovat pinta-alaltaankin pieniä. Seutu on vaurasta ja niiden kunnillakin mene hyvin. Kunnat ovat kuntalaisille läheisiä yhteisiä yrityksiä ja tuottavat palveluja rehokkaasti ja lähellä.
Hallintomenojen osuus kuntien menoista on keskimäärin 4 %. Sen muuttuminen vaikkapa neljäänneksellä, muuttaa kunnan menoja 1 %, joten sillä ei ratkaista kunnallistalouksien vaikeuksia.
Epäilenpä, ettei hallintomenoja oteta huomioon valtiosuuksien jaon yhteydessä tehtävässä tasauksessa. Se suoritetaan palvelutarpeen perusteella.
>> Päkaupunkiseudun kuntien yhdistäminen vähentää roimasti pääkaupunkiseudun kustannuksia ja lopettaa nykyisen "yhteisttoiminnan",...
Siitäkö ne eri alueiden väliset kiistat loppuisivat jos kunnat yhdistettäisiin. Nyt on hyvä, ettei mikään kunta voi sanella ehtoja yhteistoiminnalle. Minusta seudullinen liikenne täällä toimii. HUS on taas surullinen esimerkki liian suuresta organisaatiosta, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. Siinä aiotaan hoitaa saman organisaation puitteissa miljoonan. Ei onnistu. Ainakin Helsinki on riittävän iso hoitaakseen itse kaiken.
> Muuttoliike siis oli "liian nopeaa", mutta sen hidastaminen olisi samalla hidastanut talouskasvua ja työllisyyden parantamista ja samalla pienentänyt sitä valtion rahapottia, josta kunnallisveron tasaukset pienkuntien hyväksi tälläkin budjettikaudella tehdään.
Talouskasvu ja työllisyys olisi ollut parempaa, jos koko maan voimavarat olisi otettu käyttöön. Olisi pitänyt käyttää maakuntien keskusten valmis infra, palvelut, asunnot ja siellä ja niiden ympäristössä oleva vapaa työvoima sen sijaan, että nyt rakennettiin Helsingin seudulle uutta infraa, palveluja ja asuntoja ja pakkosiirrettiin väkeä tänne. Nyt se on nähty, pää on tullut vetävän käteen.
>> Kuntien lukumäärä on puolitettava vaikka pakolla, jos vapaaehtoisuus ei tuota tulosta, koska päällekkäisen hallintobyrokratian nyt nielemät rahat...,
Yhä vain jäpätät tuosta hallintobyrokratiasta. Olen siihen vastannut jo tuolla ylempänä. Suurissa kunnissa se vasta hallintobyroksrstia nielee rahaa ja haittaa asukkaiden joustavaa palvelua.Kuntalaisia kiinnostavat palvelut, eivät se kuka niitä tuottaa ja nykyisellä kuntarakenteella on mahdotonta ylläpitää järkevää palvelutasoa. Se johtuu ihan ikärakenteesta.
Siitä myös seuraa se, ettei meillä yksinkertaisesti ole varaa ylläpitää nykyisen kokoista porukkaa hallinnoimassa asioita, jos asiaa katsotaan kokonaisuudessaan.
Nykyinen tilanne johtaa joko kuntakonkursseihin tai maksukykyisten veronmaksajien maastapakoon.
Enestam puolustaa omia läänityksiään siinä missä kepulaisetkin, sillä rannikolla on useita kuntia, joissa RKP:lla on käytännössä yksinvalta. - Aluesuunnittelija
Wiljami kirjoitti:
Toistat kepulaisten hallintobyrokraattien tekstiä. Viestihän on ollut jo pitkään sellainen, että "kunnilla rahat eivät riitä mihinkään, mutta byrokratia on NIIN viimeisen päälle virtaviivaistettu, että mitään ei saa muuttaa".
Puhu sinä Oiva mitä puhut. Muutamissa kepukunnissa onkin jo ymmärretty toimintojen yhdistämisen tärkeys. Toisin kun sinä väität, nämä kepulaiset kunnanisät ovat yhdistäneet mm. terveyskeskusten palveluja useamman kunnan tarpeisiin. Siis: heidän mukaansa kustannustaso pienenee ja terveyskeskuksen palvelutaso paranee. Yhden isomman terveyskeskusen pyörittäminen on reilusti halvempaa kuin neljän pienen. (Valitettavasti moneen kuntaan on jo ehditty rakentaa kituvat terveyskeskukset - nyt vasta on ymmärretty että esimerkiksi vuodeosastoja yhdistämällä saadaan reilusti kustannussäästöjä). Muitakin esimerkkejä on: kuntien palkanlaskenta, kunnallistekniikan palvelut, IT-palvelut. Eikös Oiva nykyajan palkanlaskentajärjestelmillä pystytä pyörittämään käytännössä samalla työmäärällä laskenta sekä 2000 ihmisen kunnassa kuin 20000 ihmisen kuntaliitossa? (Vai pitäisikö muka tuonne 20000 ihmisen kuntaliittoon palkata kymmenkertainen määrä palkanlaskijoita?).
Jos sinun väitteesi "ison kunnan isosta byrokratiasta" pitäisi paikkansa, niin eikös silloin mm. Helsingin kaupungin pilkkominen 100:aan kuntaan olisi perusteltu ratkaisu. Näin työllistettäisiin: 100 kunnanjohtaja 200 palkanlaskijaa 500 teknistä toimihenkilöä 100 liikuntasihteeriä 300 toimistosihteeriä 100 ATK-päällikköä 100 kunnansihteeriä 100 koulutoimenjohtajaa 100 kulttuurisihteeriä jne. Sinun logiikkasi mukaan kustannustaso siis pienenisi ja samalla voitaisiin palkata muutaman tuhatta "kunnanmiestä" Helsinkiin lisää.
Oiva. Kirjoituksesi oli huono vitsi. :-D
WiljamiOivan vitsit ovat vähissä ja perustuvat ajatukselle, jossa mihinkään ei saa koskea.
Vaikka kunnanhallintoa olisi virtaviivaistettu kuinka paljon vaikkapa Askolan malliin, se ei auta. Meillä ei ole varaa näihin virtaviivaistettuihinkaan hallintorakenteisiin. Yksinkertaisesti: näitä hallintoyksiköitä pitää saada vähemmäksi. Tähän maahan riittää noin 200 kuntaa. - oivahärkönen
Aluesuunnittelija kirjoitti:
Kuntalaisia kiinnostavat palvelut, eivät se kuka niitä tuottaa ja nykyisellä kuntarakenteella on mahdotonta ylläpitää järkevää palvelutasoa. Se johtuu ihan ikärakenteesta.
Siitä myös seuraa se, ettei meillä yksinkertaisesti ole varaa ylläpitää nykyisen kokoista porukkaa hallinnoimassa asioita, jos asiaa katsotaan kokonaisuudessaan.
Nykyinen tilanne johtaa joko kuntakonkursseihin tai maksukykyisten veronmaksajien maastapakoon.
Enestam puolustaa omia läänityksiään siinä missä kepulaisetkin, sillä rannikolla on useita kuntia, joissa RKP:lla on käytännössä yksinvalta.... kunnissa. Ne eivät siis ratkaise kuntien taloutta. Suomen kuntarakenne on toimiva, jota kehitetään vapaehtoisilla kuntaliitoksilla silloin kun se tuottaa etua. Usemmiten siitä ei ole hyötyä.
Ei vain luulisi olevan mitään valittamista, jos useissa kunnissa Lipposen keskittämistoimien köyhdyttämissä kunnissa jäljelle jääneet asukkaat pitävät Keskustaa viimeisenä toivonaan vaaleissa. Sossuja ja Kokoomuksesta eivät äänestä suin surminkaan, tämä porukkahan, koklipit, ahdingon saivat aikaankin. Ruotsalaisella rannikkoseudulla lisäksi kieli yhdistää väkeä.
Näissä Helsingin seudun suurissa kunnissa on koklipien hegemonia, mutta se tulee murenemaan. Sekä Kokoomus että lipposlainen demarit ovat hupenevaa joukkoa. - rautalehti
oivahärkönen kirjoitti:
... kunnissa. Ne eivät siis ratkaise kuntien taloutta. Suomen kuntarakenne on toimiva, jota kehitetään vapaehtoisilla kuntaliitoksilla silloin kun se tuottaa etua. Usemmiten siitä ei ole hyötyä.
Ei vain luulisi olevan mitään valittamista, jos useissa kunnissa Lipposen keskittämistoimien köyhdyttämissä kunnissa jäljelle jääneet asukkaat pitävät Keskustaa viimeisenä toivonaan vaaleissa. Sossuja ja Kokoomuksesta eivät äänestä suin surminkaan, tämä porukkahan, koklipit, ahdingon saivat aikaankin. Ruotsalaisella rannikkoseudulla lisäksi kieli yhdistää väkeä.
Näissä Helsingin seudun suurissa kunnissa on koklipien hegemonia, mutta se tulee murenemaan. Sekä Kokoomus että lipposlainen demarit ovat hupenevaa joukkoa."Näissä Helsingin seudun suurissa kunnissa on koklipien hegemonia, mutta se tulee murenemaan. Sekä Kokoomus että lipposlainen demarit ovat hupenevaa joukkoa."
Sinun elinpäivinäsi me ehdimme - onneksi - nähdä Ruotsin puoluejakomallin toteutuvan myös täällä koti-Suomessa... Kepusta tulee kannatukseltaan 2-3% "puolue"... ja se jos mikä on onneksi Isänmaalle. - Jaba_43
oivahärkönen kirjoitti:
... harhassaan, että Suomen kuntatalous hoidettaisiin niin yksinkertaisesti kuin yhdistämällä kuntia.
>> Kun vaikkapa kolme pientä ja köyhää napurikuntaa, joiden asukaspohja ei riitä riittäviin kunnallisverotuloihin, yhdistetään, säästetään todellakin 2/3 osaa hallintobyrokratian kuluista, millä summalla vähenee tarve kunnallisveron tasaukseen ja säästö voidaan käyttää palvelujen saatavuuden ja laadun parantamiseen.
Tämän päivän Hesarissa on hyvä kirjoitus Enestamista, jossa hän voimakkaasti puolustaa pieniä kuntia ja sanoo niiden pystyvän tuottamaan palveluja halvemmalla ja nopeammin kuin isot byrokraattiset kunnat. Hän itse on ollut 800 asukkaan kunnanjohtaja Festafjärdin kunnassa Kemiön saarella, jossa on lisäksi vielä kaksi muuta kuntaa. Aukkaita koko saarella on vain 8000. Pienissä kunnissa ei ole tuota hallintopyrokratiaa sen enempää asukasta kohti kuin isoissakaan. Enestam sanoi hoitaneensa kunnajohtajan lisäksi kolmea muuta virkaa. Näin se käy.
Tunnen tuota Kemiön tapausta, sillä käyn siellä tiheään, vaimoni on näet kotoisin sieltä. En ole kenenkään kuullut siellä puhuvan kuntien yhdistämisestä. Tietysti kunnat tekevät yhteistyötä niissä toiminnoissa joissa se kannatta. Mm. terveydenhoito on yhteinen, saarella on yksi lukio suurimmassa Kemiön (Kimito)kunnassa jne.
Muutenkin lounainen Suomi ja Turun saaristo ovat täynnä pieniä kuntia. Kun seutu on suhteellisen tiheään asuttua, kunnat ovat pinta-alaltaankin pieniä. Seutu on vaurasta ja niiden kunnillakin mene hyvin. Kunnat ovat kuntalaisille läheisiä yhteisiä yrityksiä ja tuottavat palveluja rehokkaasti ja lähellä.
Hallintomenojen osuus kuntien menoista on keskimäärin 4 %. Sen muuttuminen vaikkapa neljäänneksellä, muuttaa kunnan menoja 1 %, joten sillä ei ratkaista kunnallistalouksien vaikeuksia.
Epäilenpä, ettei hallintomenoja oteta huomioon valtiosuuksien jaon yhteydessä tehtävässä tasauksessa. Se suoritetaan palvelutarpeen perusteella.
>> Päkaupunkiseudun kuntien yhdistäminen vähentää roimasti pääkaupunkiseudun kustannuksia ja lopettaa nykyisen "yhteisttoiminnan",...
Siitäkö ne eri alueiden väliset kiistat loppuisivat jos kunnat yhdistettäisiin. Nyt on hyvä, ettei mikään kunta voi sanella ehtoja yhteistoiminnalle. Minusta seudullinen liikenne täällä toimii. HUS on taas surullinen esimerkki liian suuresta organisaatiosta, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. Siinä aiotaan hoitaa saman organisaation puitteissa miljoonan. Ei onnistu. Ainakin Helsinki on riittävän iso hoitaakseen itse kaiken.
> Muuttoliike siis oli "liian nopeaa", mutta sen hidastaminen olisi samalla hidastanut talouskasvua ja työllisyyden parantamista ja samalla pienentänyt sitä valtion rahapottia, josta kunnallisveron tasaukset pienkuntien hyväksi tälläkin budjettikaudella tehdään.
Talouskasvu ja työllisyys olisi ollut parempaa, jos koko maan voimavarat olisi otettu käyttöön. Olisi pitänyt käyttää maakuntien keskusten valmis infra, palvelut, asunnot ja siellä ja niiden ympäristössä oleva vapaa työvoima sen sijaan, että nyt rakennettiin Helsingin seudulle uutta infraa, palveluja ja asuntoja ja pakkosiirrettiin väkeä tänne. Nyt se on nähty, pää on tullut vetävän käteen.
>> Kuntien lukumäärä on puolitettava vaikka pakolla, jos vapaaehtoisuus ei tuota tulosta, koska päällekkäisen hallintobyrokratian nyt nielemät rahat...,
Yhä vain jäpätät tuosta hallintobyrokratiasta. Olen siihen vastannut jo tuolla ylempänä. Suurissa kunnissa se vasta hallintobyroksrstia nielee rahaa ja haittaa asukkaiden joustavaa palvelua.Yleistät Kemiön kunnan asiat, vaikka kyse on ilmeisestä poikkeustapauksesta, koska Kemiö on saari ja muodostaa muutenkin ehjän alueellisen kokonaisuuden.
Pääkaupunkiseudun ongelmat johtuvat nimenomaan siitä, ettei väestö asumisillaan, asioimisillaan, työpaikoillaan eikä palvelujen käytöllään pysy omien kuntarajojensa "sisällä", vaan vuorovaikutus kuntien rajojen yli on niin tiivistä, että myös palvelutuotanto ja hallintokin knnattaa yhdistää, kun vanhoilla kunnanrajoilla ei ole edes hallinnollista merkitystä ja palveluntuotannossa rajoista on vain haittaa.
Lipposen hallituksen kuntaministeri muuten sanoi, että Suomessa ylläpidetään 25 miljoonaisen kansakunnan hallintobyrokratiaa 5 miljoonaista kansaa varten. Siitäkä laskit tuon 4% hallintokulusi?
Lipposenlla ei todellakaan ole mitään tekemistä sen kanssa, että väki on muuttanut köyhtyneistä kunnista työn perässä niihin kuntiin, joissa kasvaneet yritykset pystyivät laman jälkeen ensimmäisinä tarjoamaan työtä.
Kun veronmaksajat kunnista häviävät, on yhdistymisen aika ja aika myös rationalisoida tarpeettomaksi jäänyt hallintobyrokratia, koska kuntien olemassaololla ei ole mitään itsetarkoitusta, vain palvelutuotannon organisoinnin tehtävä kuntalaisille.
- R. Graniitti
Generalissimus Rautalehden päiväkäsky:
"Minä, generalissimus RRRautalehti (ven. Stalin) Suomen diktaattori, en pistä miekkaani tuppeen, ennenkuin kepu on hävitetty tästä maasta."- Akseli Ratamo vainaa.
Ryssiin liittäjä. Nyt Akselin perse kasvaa koiranputkea.
- Tosi on
Vantaa on esimerkillinen kaupunki!
- Keskustaporvari
...että maamme suurimmalla porvarillisella yleispuolueella on vielä noinkin paljon potentiaalisia kasvualueita Suomessa. Keskusta edustaa jo nyt kannattajakuntansa jakautuman perusteella parhaiten Suomen kansaa, joten on vain ajan kysymys milloin vyöry etelän kaupunkeihin tapahtuu.
- Tottahan toki.
Keskustalla on sinne tilaus. Keskustaa tarvitaan etelän kaupungeissa.
Keskusta on turvallinen ja inhimillinen.
Keskustassa on voimaa ja viisautta.
Keskusta on entistä parempi kaikkien ihmisten puolue.
Keskustassa on ytyä.
Niin on. - rautalehti
Ei suuria ole kielletty unelmoimasta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Putin hoiti Suomen natoon ja myös Ruotsin
Iso kiitos Vladimir Putinille. Hänen ansiosta pääsemme nyt Natoon. Putin halusi Naton lähelle ja nyt sai. Voimme tästä kiittää vain Putinia.6437896Niinistö teki hetkessä Suomesta Venäjän ydinaseiden maalitaulun
Kaiken lisäksi mies vielä lällätteli Putinille eilisessä tiedotustilaisuudessa ja käski katsomaan itseään peiliin. Kyllä vähän asiallisempaa käytöstä4482170Voi Stefu ja sun kiivas luonteesi
Sielä lentelee ullakkohuoneiston ikkunasta daamin vaatteet ja matkalaukut pitkin pihaa. Toisaalta,en ihmettele yhtään että tämä suhde päättyi näin,kyl2272082- 1431658
Veikkaus: Miten The Rasmus pärjää Euroviisuissa?
Euroviisuhuuma on ylimmillään, kun Suomi ja The Rasmus taistelee biisillään Jezebel. Bändi on tikissä, kunhan Lauri Ylösen ääni kantaa. Mitä veikka511221Ohhoh! Martina Aitolehti ja seurapiirihurmuri-Jesper ekassa yhteiskuvassa - Sutinaa Mallorcalla!
Martina Aitolehti ja seurapiirijulkkis-Jesper nauttivat toisistaan varsin vauhdikkaissa merkeissä Mallorcalla. Aitolehti ei ole esitellyt rakastaan vi251197Stefanilta tuli taas karu totuus Sofiasta
Marokkolainen h*o*ra! Voi tsiisus kun mulla on hauskaa! Lumput lentää ikkunasta kun Stefu raivoaa h*uralleen🤣🤣🤣 Nyt ne popparit tulille, tästä tule951067Ootko onnellinen kun ei tarvitse
nähdä tätä tyhmää naamaa enää koskaan? Multa se särkee sydämen, mutta minkäs teen. Vaikka olisi kuinka sinnikäs eikä hellittäisi, se ei aina auta.65828Oletko nähnyt eroottiset kohuleffat? Fifty Shades Of Grey -trilogia tv:stä
Fifty Shades -trilogia starttaa, kun nuori opiskelijanainen Anastasia tapaa rikkaan liikemiehen. Seksisuhdehan siitä starttaa, höystettynä sadistisill6712Steppuli veressä
Seiskan lööpissä Steppulilla naama ja nyrkit veressä. Ei tainnut ihan kamojen pihalle paiskominen riittää. Onkohan pistänyt kämpän tuusannuuskaks.54710