Minä halusin sinut, halusin epätoivoisesti. Et ollut ehjä, halusit minun korjaavan sinut. Tiesin, sinun on korjattava itse itsesi. Lupasit sen tehdä. Kun sitten hetken yritimme olla me, luulin sinun jo eheytyneen. En tiennyt, haavasi paikkasi joku muu. Sinä et ollutkaan ehjä, et ole edelleenkään. Ymmärrä jo, väliaikaiset paikat eivät kestä! Korjaa sydämesi, eheytä sielusi. Vain siten sinusta tulee sinä, vasta silloin olet riittävä minulle. Minulle olit liian tärkeä rikottavaksi, rakas
Olit rikki
olet edelleen
38889
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 38
Vanhimmat
tollasta soopaa tänne kirjotat, kukin on mitä on!
vain jos on eheä - muuten ei ole riittävä sinulle. Tuota kutsutaan ehdolliseksi rakkaudeksi.
Nyt olet väärässä. Et ymmärrä kokonaiauutta. Ja jopa sanot ettei ole riittävä. Viat on sinun asenteessa ja käyttäytymisessäsi.
Komppaan. Toinen on varmasti ehjä, mutta pelkää särkyvänsä toimestasi
yksinäinen on aina rikki, kunnes löytää sen puolikkaansa joka puuttuu! silloin asettuu palaset kohdilleen. Ei saa arvostella toista ennenkuin tuntee paremmin, tiedän, olen itse syyllistynyt samaan :( mutta yksinäinen on aina rikki! :(
Ei pidä paikkaansa. Olet ehkä rikki ja varmasti rikot sitä puolikastakin tuollaisella ajatusmallilla. Ehjät täydentävät toisiaan. Et arvosta itseäsi ja näköjään et muitakaan. Siksi olet yksin. Sinulta puuttuu aito elämänkokemus mikä tulee siitä että seisoo toisten rinnalla, on toinen kuinka rikki tahansa. Ehjä tukee ja eheyttää rikkinäistä vaikka toisen tukeminen voi itselle hetkellisiä säröjä aiheuttaa. Elä, avaudu ja ennenkaikkea muista olla avoin oma itsesi avoimesti muille!
vaikea selittää.
Unohda syylliatävä alku ja keskity loppuosaan. Avoimuus on kaiken a ja o. Panosta avoimuuteen ja rehellisyyteen niin sinun ei tarvitae kulkea yksin :) negatiivisistakin asioista pitää osata sanoa ja puhua = avoimuutta ja rehellisyyttä. Niin itaelle kuin muille.
Kun miestä on käytetty, jätetty. Sydän murskattu ja sisin murjottu. Kun mies ei ole tarpeeksi mies käydäkseen läpi menneet, surrakseen suuren sirun. Itkeäkseen tullakseen ehjäksi. Kun mies vain kiistää tapahtuneen, kieltää menneet. Pyrkii unohtamaan, liialla viinalla, joukolla naisia...
Kun "ystävänä" näkee kaiken lävitse, seisoo tukien rinnalla. Tuntee ennen ja jälkeen turmiollisen suhteen. Kun on aina itse halunnut enemmän, muttei syystä tai toisesta ole voinut sitä saada. Kun tuo rikkinäinen mies sitten haluaakin enemmän, on kai väärin kieltää, luokittelua pyytää ensin eheytymään.
Oikein tai väärin, laastaria minusta ei tehdä.
olet oikeassa. älä koskaan suostu yhdeksikään laastariksi.
Eli et kelvannut miehelle vaikka hän yritti juoda sinua kauniiksi.
Missä tuet häntä? Ryyppäämisessä ja naisien kaatamisessa? Et voi olla ehdollinen rakkaudessa. Se rikkoo rikkinäistä ja voimatonta vielä enemmän. Ehdottomma rakkaudella ja välittämisellä ohjaat ja avustat toista oikeille raiteille, etkä vain katso sivusta ja odota että hän yhtäkkiä muuttuisi niin että voit taas rakastaa häntä. Älä vaadi vaan näytä tietä, rakkaudella.
Paljon on kuule juomarien tukijoita. Noin naurettavaa en kehtaisi edes suusta päästää. Musta ap teki täsmälleen oikein. Tuollainen häntäheikkijuoppo vaikka surua pakeneekin tarvitsee rehellisyyttä juurikin ystävältään. Se on ystävän teko. Se on myös rakkauden teko. Mieti miksi?
Ap..tukipylväänä voi olla ikuisesti tai sitten jatkaa sisimmässään matkaa. Etsiä aikuinen joka kykenee suhteeseen. Toivoa tietenkin ystävällekin parasta.
rikkonaisetkin kelpaavat jollekin ja eheytyvät.
koskaan ei kannata olla ihmisen kanssa, jole ei kelpaa rikkonaisena.
tuollainen ihminen ei ole sen arvoinen.
mutta laastarina ei myöskään kannata olla. se rikkoo myös pidemmän päälle.
Aloittaja on oikeasti ymmärtänyt yhden elämän tärkeimmistä opeista; mikään ulkopuolinen taho ei pysty aikaansaamaan sisäistä rauhaa ja eheyttä. Se on jokaisen löydettävä sisimmästään. Matka tähän eheytymiseen alkaa omasta tahdosta, pitää itse huomata tarve ja käytettävissä olevat välineet.
Ja joku löytää sen etsimänsä. Sanokoot vaikka sisäiseksi rauhaksi - typerä klisee... Toisen ihmisen avulla. Sitten on niitä ihmisiä jotka etsivät sitä laastaria. Itse kuulun ensimmäiseen "ryhmään". Riippuu siitä miten kukin asian ajattelee, jokaisella oma näkemys. Olen rikki niin kauan kun olen yksin. Minulla on kuitenkin kaikki hyvin, jotain tietysti lisäksi toivoisin. En sitä laastaria. Voin olla yksinkin, ihan hyvä näin mutta...
elämä sentään. Kenelläpä ei olisi jossain vaiheessa kolhuja ollut ja jostain kohdalta puutteelinen olisi. Toisessa ihmisessä mua ei haittaa rikkonaisuus välttämättä, vaan se, miten hän siihen itse suhtautuu ja miten sitä työstää. Niissä voi tulla jaksamisongelmia, jos menee terapioimiseksi koko ihmissuhde, taikka saa jonkun huvimestarina toimimisen osakseen.
Ei voi odottaa toisen korjaavan ja paikkaavan. Oon samaa mieltä, et se täytyy tehdä itse, lopulta. Apuja siihen kyllä mun mielestä on sallittua kysyä ja saada.
Kun on oikein rikki, ei ole voimia yksin etsiä ja hakea sitä apua, ei edes tiedä mistä hakisi. Ystäviäänkään ei haluaisi rasittaa.
Työvälineet vaan on joskus niin helkutin hukassa. Niin hukassa, et oksettaa itseään kun löytää ne. Kun ei ole tahtoa, eikä halua, kaikki on pakko. Kun haluaisi olla vaan.
Aikansa kutakin, toivottavasti. Josko jostain löytyisi uusi polku tai vaikka entinen ja samakin, jonka sade ois puhtaaksi pessyt.
Sä erehdyt, jos luulet että mun tavoite on tulla ehjäksi,
mun rikkinäisyys tekee minusta minut
Erehdyt, jos luulet että voin tulla ehjäksi, ei mun menneisyys katoa, eikä sen tarvitse kadota. Se on ainoa menneisyys joka mulla on ja haluan pitää sen.
Haluan tulla niin vahvaksi ja viisaaksi, että uskallan tuntea menneisyydestäni huolimatta.
Sun kanssa mä tunsin, ja silloin koin itseni vahvemmaksi kuin ikinä ennen,
Ennen mulla on ollut vahva kuori joka peittää onttoa sisusta
Sun kanssa löysin itseni, ja olin kokonainen ensimmäistä kertaa aikoihin
Kauniita tunnustuksia tyhjyyden markkinoille...
rikkinäisyys menneisyydessä tekee susta sinut, näin se on, mutta miten sinut olet asioiden kanssa joika tekevät sinusta rikkinäisen.
itse olen rikki, minut rikkoi rikkinäinen joka ei omasta mielestään ollut rikki. sain hänet ymmärtämään että menneisyyden asiat on selvitettävä, ne ei katoa olkia kohottamalla, hän sanoi ehkä kun hänen kanssaan viimeisen kerran puhuin. jälkeenpäin olen kuullut että ehkä oli vain sana, teot ovat olleet muuta.
olla aika sinut, oikeastaan on aika hämmentävää huomata että voin puhua menneisyydestäni, jos joku kysyy mutta asiat ei enää tulvi mieleeni. On vähän kevyt ja vähän orpo olo kun ei ole "suuria murheita".
Itselleni oli tärkeää törmätä ihmiseen, joka ei tuntenut mun taustoja, vaan tykkäsi ilman "laastaritunnelmointia". En sitä sillä hetkellä tajunnut mutta jälkeenpäin ymmärsin, että Se en olekaan enää minä jonka on vaikea päästää irti mun menneisyydestä vaan mun lähipiiri joka on tottunut "laastaroimaan" mua...
Kurjaa että joku loukkasi sua, tunnistan tuosta itseni, risat ihmiset pystyy harvoin katsomaan asioita toisen näkökulmasta kun omassa elämässäkin on niin paljon kannettavaa. Toivottavasti pääset tuosta yli ja näät taas elämän hyvät puolet...
itse olin aikoinani tilanteessa jossa hajosin, olosuhteet vain ei silloin antaneet mahdollisuutta korjata tilannetta heti ja varmaan rohkeuttakin puuttui, oli helppo elää olosuhteiden mukaisesti, juosta karkuun - kunnes se otti kiinni ja pitkä tie asian selvittämiseen alkoi.
paljon opin tästäkin, tärkein oli se että vaikka sattui, pakko oli poistua siitä hänen minulle antamasta sivuroolista elämässään.
kiitos kuitenkin sanoistasi, uskon että joku päivä pääsen, välillä helpottaa välillä tulee ns. takapakkia asiassa, mutta eihän muuta mahdollisuutta ole kuin herätä aina uuteen päivään ja toivoa, uskoa että taas tänään on se päivä kun nauran, sponttaanisti suoraan sydämestä 8)
Toi oli hyvä huomio, et 'risat ihmiset pystyy harvoin katsomaan asioita toisen näkökulmasta'.
Helposti ajattelisi toisinpäin. Ehkä vasta sitten, kun on pahimmasta selvinnyt, niin silloin voi nähdä toisen ihmisenkin näkökulman helpommin.
Helevetti että joku jaksaa noita fraaseja viljellä. Rikki ja eheytyminen, etkö keksi muuta kuin toistella lempisanontoja joita tyhmät käyttää!
Kiintymissuhdeteoria antaa mielenkiintoista näkökulmaa parisuhteen muodostuksen ongelmiin.
http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/parisuhdetietoa-ammattilaisille/tietoa_parisuhdeammattilaisille/pariterapian_teorioita/kiintymyssuhdeteoria/
Itse käsittelen edellisen suhteen pois ja etsin otseni ennen uutta suhdetta.
Mielestäni vastuullinen ihminen ei kaada muiden luomaa paskaa toisen syyttömän niskaan. Mutta kukin tyylillään.
Entä jos entiset on unohdettu jo vuosia sitten. Jotain vain puuttuu? Uusi harrastus:)
Ihmeellisesti esitätte vaatimuksia rakkaudelle ja suhteelle. Pitäisi olla täysin ehjä ja vaikka mitä muuta. Kyllä aikuiset ihmiset, jotka ovat eläneet (ja huom ovat eläneet ja uskaltaneet) ovat enemmän tai vähemmän kolhuja kärsineet. En mä ainakaan mitään kiiltokuvaa haluaisi. Ja jos rikkinäisiä olisi niin yhdessähän siitä selvitään toisia tukien. Huolestuttavampaa olisi rikkinäinen, joka vaikenisi asioista tai pakenisi niitä. Kaikkea ei tietenkään voi kaataa toisen niskaan ja asioita pitää itsekin käsitellä, mutta olisihan se hyvä jos vierellä olisi se ihminen johon voi luottaa niin hyvinä kuin pahoinakkn päivinä. Jakaa asioita.
näinhän se on, asioita pitäisi jakaa, mutta jos säröjä on tullut aikaisemmista suheista niitä ei voi tuoda uuteen suhteeseen ilman että tajuaa että edellisen suhteen möröt kuuluvat sinne, ne ei kuulu uuteen. niistä tietysti on hyvä puhua, kannattaakin kertoa. mutta se että epäilee esim. toisen luotettavuutta sen takia että edellinen suhde päättyi pettämiseen ei ole oikeutettua. ennen uutta suhdetta pitäisi hoitaa asia niin että tajuaa kaikkien olevan yksilöitä, tajuta että jos toinen petti et voi uutta vahtia ja vartioida vain sen perusteella kun edellinen petti, ihan vain esimerkkinä.
itse kutsun rikkinäisiksi ihmisiä jotka jatkaa suoraan seuraavaan suhteeseen siitä mihin edellinen jäi, pahimmassa tapauksessa uusi jo etsittynä ennenkuin vanha on poistunut ovesta. eli eivät selvittele asioita ex.n kanssa jos mahdollista eivätkä edes omassa päässään mieti mikä meni pieleen, menevät seuraavaan suoraan toistamaan samoja virheitä. tai sitten ihmisiä joiden mielestä heidän menneisyydessään on jokin "iso häpeä", piiloittelee, peittelee ja yrittää itsekkin unohtaa sen - sillä silloinhan sitä ei ole ollut, tuo on toinen mitä itse kutsun rikkinäiseksi.
ei ole vaatimus rakkaudelle ja suhteelle jos haluaa että ei joudu esim. ex:n synneistä vastaamaan, todistamaan olevansa luotettava vain sen takia kun ex ei sitten ollutkaan.
Nooh, sun täytyy tuntea toinen todella hyvin ennenkuin tiedät miten hän on edelliset suhteensa ja elämäänsä käsitellyt. Kyllä itse ainakin uskon, että moni ei suhteistaan ole lähtenyt kovin heppoisin perustein ja asioita pohtimatta. Joskus sitä pohtimista voi harjoittaa liiankin kauan. Mutta, et voi odottaa etteikö ihminen pettymyksien jälkeen tulisi varovaiseksi. Joku voi väittää muuta ja vaikka paeta tätä asiaa, mikä mielestäni tulevan suhteen kannalta on vielä vahingollisempaa. Sehän on sekä itsen että toisen kannalta vahingollisempaa. Mutta suhteen päättyessä toinen on saattanut asioita kelata jo pitkään mielessä, kun toinen aloittaa vasta asioiden prosessoinnin. Tämä siitäkin huolimatta, vaikka asioista olisi puhuttu jo paljon aiemmin. Ihminen kun yleensä ei halua kohdata ikäviä asioita. Mutta ainahan suhteen päättyminen satuttaa, jos suhteessa on tosissaan ollut.
Rakkaan vastaamattomus hajottaa yleensä
ystävänkin vastaamattomuus. Ymmärrän, ettei heti ehdi, mut se ettei viitsi ollenkaan, kertoo mitättömyytes.
minä olen rikki
Minäkin olen,,vieläkin vähän rikki. Korjaustoimenpiteitä riittää.
Mikä sinut rikkoi koipeliini ja mistä kohdalta pahiten?
nin olen / ihaistus tuhoaa
Aloittaja on oikeassa.
Itse pitää itsensä eheyttää.
Ihmissuhteissa valitettavasti joutuu olemaan joskus epäkohtelias, jotta ei itse joutuisi johonkin, jonne ei ole halunnut. Jotkut ihmiset vetävät surutta mehut toiselta, jos toinen ei ymmärrä suojautua. Ja väärä tukeminen ei auta mitään vaan voi jatkaa toisen kieroutuneita asenteita. Sellaiseen keskusteluun suostun, jossa toinen uskaltaa mennä peilin eteen ja uskaltaa laittaa myös toisen ihmisen samaan tilanteeseen. Silloin se on kehittävää myös itselleen.
Olin. Hänestä ja muista monista seikoista.