Kiitos suorista vastauksista.
Pari kommenttia:
Et hyväksy äänestämistä- eikö äänestäminen kuulu demokratiaan. Vrt Suomen perustuslaki?
Eikö islam sitten hyväksy äänestämistä?
Mielipiteenäni ilmoitan, että demokratian vastakohtana on diktatuuri, tästähän on hyviä esimerkkejä ihan lähihistoriastakin.
Miksei nainen voi olla tasavertainen miehen kanssa?
Suvaitsevaisuudesta tarkennos:
- sanoit että arabimaissa ei voi olla muita kuin islaminuskoisia ja sallisit ei-muslimien olla muissa maissa..hmm.. haisee pahalta ja kaikkea muuta kuin tasavertaiselta.
Toisin päin: miksi meidän suomalaisten tulisi tältä osin hyväksyä ainuttakaan muslimia tänne hämmentämään ja aiheuttamaan kaaosta..??
Huonosti kärjistäen rinnastan mallisi ns "proletariaatin diktatuuriin, joka luhistui kuten Orwellin teoskin kuvailee ( eläinten vallankumous)
Sitten vielä otit jossain puheeksi viidennen ydinVOIMALAN- kysehän on viidennestä REAKTORISTA. Nyt sattumalta olen aika lähellä tätä alaa, joten kommentoinnissa kannattaa olla hyvin huolellinen.
Tämä ns "ekovihreitten" = mielestäni ekoterroristien hössötys on demokratiassa aiheuttanut sen että maamme energian huollon suunnittelu omavaraisuus on ollut ongelmissa. Olet varmasti tietoinen Kioton sopimuksesta.
Hypoteesi: Tiedät että Suomi elää raskaasta metsäteollisuudesta. JOS olisit paperitehtaan vastuullinen käyttöpäällikkö, kytkisitkö tehtaasi ns valtakunnan verkkoon jossa ydinvoima tuottaa perusvoiman ja yksikkötehot lasketaan n* 1000 MW vai ns "tuulivoimaloiden " joiden tehot ovat lähinnä kW:t luokkaa.. huomioiden sen että aina ei tuule..
En näe mitään ristiriitaa siitä että viides reaktori tulee verkkoon 1600 MW, päinvastoin kuudennellekin on jo olemassaoleva tilaus, koska todellisuus on se että energian kulutus nousee ja on vielä lisäksi hyvä päästä irti tästä Venäjältä tulevasta tuontienergiasta.
Valitettavasti risujen polttamisella ja tuulimyllyillä ei ratkaista Suomen energiatasapainoa.Eikä vesivoimalla joka soveltuu lähinnä säätövoimaksi.
Miten viiden reaktorikäsittely eduskunnassa on ei-demokraattista?
Epädemokraattista on lähinnä näiden ekoterroristien toiminta jolla olemassaolevaa päätöstä ei kunnoiteta vaan häiriköidään käynnissä olevaa työmaata Olkiluodossa.
Pari kommenttia:
Et hyväksy äänestämistä- eikö äänestäminen kuulu demokratiaan. Vrt Suomen perustuslaki?
Eikö islam sitten hyväksy äänestämistä?
Mielipiteenäni ilmoitan, että demokratian vastakohtana on diktatuuri, tästähän on hyviä esimerkkejä ihan lähihistoriastakin.
Miksei nainen voi olla tasavertainen miehen kanssa?
Suvaitsevaisuudesta tarkennos:
- sanoit että arabimaissa ei voi olla muita kuin islaminuskoisia ja sallisit ei-muslimien olla muissa maissa..hmm.. haisee pahalta ja kaikkea muuta kuin tasavertaiselta.
Toisin päin: miksi meidän suomalaisten tulisi tältä osin hyväksyä ainuttakaan muslimia tänne hämmentämään ja aiheuttamaan kaaosta..??
Huonosti kärjistäen rinnastan mallisi ns "proletariaatin diktatuuriin, joka luhistui kuten Orwellin teoskin kuvailee ( eläinten vallankumous)
Sitten vielä otit jossain puheeksi viidennen ydinVOIMALAN- kysehän on viidennestä REAKTORISTA. Nyt sattumalta olen aika lähellä tätä alaa, joten kommentoinnissa kannattaa olla hyvin huolellinen.
Tämä ns "ekovihreitten" = mielestäni ekoterroristien hössötys on demokratiassa aiheuttanut sen että maamme energian huollon suunnittelu omavaraisuus on ollut ongelmissa. Olet varmasti tietoinen Kioton sopimuksesta.
Hypoteesi: Tiedät että Suomi elää raskaasta metsäteollisuudesta. JOS olisit paperitehtaan vastuullinen käyttöpäällikkö, kytkisitkö tehtaasi ns valtakunnan verkkoon jossa ydinvoima tuottaa perusvoiman ja yksikkötehot lasketaan n* 1000 MW vai ns "tuulivoimaloiden " joiden tehot ovat lähinnä kW:t luokkaa.. huomioiden sen että aina ei tuule..
En näe mitään ristiriitaa siitä että viides reaktori tulee verkkoon 1600 MW, päinvastoin kuudennellekin on jo olemassaoleva tilaus, koska todellisuus on se että energian kulutus nousee ja on vielä lisäksi hyvä päästä irti tästä Venäjältä tulevasta tuontienergiasta.
Valitettavasti risujen polttamisella ja tuulimyllyillä ei ratkaista Suomen energiatasapainoa.Eikä vesivoimalla joka soveltuu lähinnä säätövoimaksi.
Miten viiden reaktorikäsittely eduskunnassa on ei-demokraattista?
Epädemokraattista on lähinnä näiden ekoterroristien toiminta jolla olemassaolevaa päätöstä ei kunnoiteta vaan häiriköidään käynnissä olevaa työmaata Olkiluodossa.
Vastaukset 15
Vanhimmat
>Et hyväksy äänestämistä- eikö äänestäminen kuulu demokratiaan. Vrt Suomen perustuslaki?
Kuuluu, mutta en myöskään kannata edustuksellista demokratiaa.
>Eikö islam sitten hyväksy äänestämistä?
Hyväksyy, mutta ei enemmistödiktatuuria.
>Miksei nainen voi olla tasavertainen miehen kanssa?
Voi olla, mutta koska naisten esineellästäminen on Suomessa lailla suojattu oikeus, siihen ei päästä.
> sanoit että arabimaissa...
En sanonut. Sanoin, että "Arabiassa".
>Sitten vielä otit jossain puheeksi viidennen ydinVOIMALAN- kysehän on viidennestä REAKTORISTA.
Hiusten halkomista, mutta olet väärässä. Jokainen reaktori on itsenäinen voimalaitos ja itseasiassa Suomessa on jo viisi voimalaa; se yksi on siellä Otaniemessä.
>Hypoteesi: Tiedät että Suomi elää raskaasta metsäteollisuudesta. JOS olisit paperitehtaan...
Ideologinen kysymys, enkä ole valmis ottamaan kantaa.
>Miten viiden reaktorikäsittely eduskunnassa on ei-demokraattista?
Luulin, että enemmistö suomalaisista ei halua ydinvoimaa, mutta saattaa olla, että olin väärässä.
Taha, oletko tyhmä? Suomessa on voimassa edustuksellinen demokratia joka EI toimi enemmistödiktatuurin mukaan vaan puolueiden keskinäisen sopimustoiminnan ja kansanäänestysten kautta. Viimekädessä presidentillä on vielä oikeus jättää halutessaan allekirjoittamatta laki voimaan.
Tasavallan toimintatapa on kaikkia kansanryhmiä kuuntelevaa demokratiaa, jossa toisaalta on joskus yksinkertaisesti PAKKO tehdä päätöksiä joita kansa vastustaa, näin mm. ydinvoimalan kohdalla. Suomi tarvitsee energiaa, mutta me emme voi asettua Kioton sopimuksen ulkopuolelle, näin ollen ydinvoima on ainoa realistinen vaihtoehto energiansaannin tyydyttämiseksi - tässä ei kansaa pidä kuunnella.
Enemmistövaltaa käytetään silloin kun demokraattisessa päätöksenteossa ei saavuteta sellaista tulosta, että pääosa eduskunnasta antaa joka tapauksessa tukensa päätökselle. Silloin enemmistön ääni ratkaisee jotta päätös ylipäätään asiassa X saadaan tehtyä. Vähemmistöä ei tällaisessa enemmistön päätöksessä kuunnella ihan loogisesti, tosin vähemmistölle voidaan tarjota porkkanaa jonka avulla päätöksen vastustajat saadaan tekemään päätös jota muut kannattavat.
Opi ensin ymmärtämään demokratian toimintatapa, vasta sitten sinä voit arvostella demokratiaa. Aina ei voida saavuttaa kaikkien yhteistä sopimusta, silloin on pakko käyttää enemmistön ääntä kaikkien hyväksi vaikka joku olisi eri mieltä. Luuletko Taha, että kaikki Suomessa ovat samaa mieltä esim. laissa säädetystä lapsen seksuaalisesta suojasta (rl. 20)? Meillä on pedofiileja jotka ovat eri mieltä, mutta demokratian ja yleisen hyvän vuoksi tätä vähemmistöä ei kuunnella, eikä oteta huomioon. Lapsilla on oikeus seksuaaliseen koskemattomuuteen kunnes ovat kypsässä iässä päättämään itse vartalostaan. Tuo ikä on 18 vuotta Suomessa.
Eivätkä kaikki ole samaa mieltä esim. tieliikennelain oikeellisuudesta. Entäs sitten? enemmistö on päättänyt kaikkien hyväksi. Sinä et saa ajaa 200km/h motarilla koska enemmistö on vähemmistöä huomioimatta päättänyt, että turvallinen nopeusmaksimi motarilla on 100 tai joillakin teillä 120 km/h. Tiet on myös rakennettu tälle nopeudelle pienellä toleranssilla ylinopeuksille. Ja kun ei haluta noudattaa lakia niin syntyy Konginkankaan turman toisintoja. Eli on parempi antaa toisinaan enemmistön päättää - myös demokratiassa.
Etkä saa Suomessa varastaa kaupasta, koska se on sinun mielestäsi sinun oikeutesi. Suomen kansa on valtuuttanut eduskunnan säätämään lain joka kieltää varastamisen. Ei ehkä toimi etusi mukaisesti, mutta kansan edun mukaista se on. Silloin sinä väistät ja kansa määrää.
Etkä voi itsenäisen itsevarmasti Taha päättää Suomen kansalaisena, että "minäpä en sodassakaan osallistu Suomen puolustamiseen." Rauhan aikana voit näin tehdä, siihen laki takaa oikeuden (jota minä käytin). Sodassa sinäkin tottelet kansan tahtoa ja taistelet koska laki sanoo näin. Ja sen lain on enemmistö säätänyt koska 100% kansasta ei kannata asevelvollisuutta. Vastustajia on jopa 25% kansasta, tässä tapauksessa enemmistö on päättänyt heidän puolestaan. Tätä on demokratia - koko kansan hyväksi noin lopulta.
>Suomessa on voimassa edustuksellinen demokratia joka EI toimi enemmistödiktatuurin mukaan vaan puolueiden keskinäisen sopimustoiminnan ja kansanäänestysten kautta.
Paino "keskinäisille sopimustoiminnalle". Mitä tulee enemmistödiktatuuriin, se olisi kantsinut laittaa lainausmerkkeihin.
>Opi ensin ymmärtämään demokratian toimintatapa, vasta sitten sinä voit arvostella demokratiaa.
Opi ensin ymmärtämään, että demokratia on hallintomalli, jota ei ole koskaan toteutettu valtiollisella tasolla, eikä yksilön tahdon ilmaus ole demokratiaa, vaan diktatuuria. Demokratiaan alistutaan vain välttämättömyyden pakosta.
Loput perusteluistasi vain vahvistaa väitteeni "enemmistödiktatuurista".
Ahaa, onko sinusta ei siis väärin, että kansalainen ei saakaan ajaa 200km/h 80 nopeusrajoitusalueella jos kansalaista nyt sattuu huvittamaan ajaa 200 km/h?
Enemmistön päätäntävalta on demokratiassa valitettavasti toisinaan pakko - koko kansan hyväksi. Joku voi kuolla jos sinä ajat omasta halustasi 200km/h koska et halua toimia demokratian pelisääntöjen mukaan. Tuolla itse asiassa kuolee vuosittain tuhansia ihmisiä siksi, että joku dorka ajaa sen 200 km/h vastoin lakia ja demokratiaa. Demokratia on usein enemmistön päätäntävaltaa, mutta vielä useammin yhteistä asioista päättämistä.
Eikä täydellistä valtiota ole, mutta demokratia on paras mahdollinen valtiomalli. Tämän todistaa ihmiskunnan historia.
>Ahaa, onko sinusta ei siis väärin, että kansalainen ei saakaan ajaa 200km/h 80 nopeusrajoitusalueella jos kansalaista nyt sattuu huvittamaan ajaa 200 km/h?
Voisin argumentoinnin tähden väittää, että mielestäni on väärin, että nopeusrajoituksia on ylipäätään. Koetappa todistaa, että se on väärin tai että minulla ei ole oikeutta vaatia niiden poistamista.
>Eikä täydellistä valtiota ole, mutta demokratia on paras mahdollinen valtiomalli. Tämän todistaa ihmiskunnan historia.
Makuasia, sanoi koira kun muniaan nuoli.
tiedät mitä koira ajattelee muniaan nuollessa? Ja osaatko tosiaan koira-kieltä? Mitäs argumentaatiota moinen oikein on?
Ja nyt ollaan tässä sun munia... eikun sun kiinnostuksen kohteita läheltä liippaavassa asiassa niin sanoppa onko koiran liha haram!?
>Mistä muka tiedät mitä koira ajattelee muniaan nuollessa?
Siitä, että se nuolee niitä.
>Ja osaatko tosiaan koira-kieltä?
Joo; kehonkieltä tulkitsen omalla logiikallani.
>Mitäs argumentaatiota moinen oikein on?
Justa sitä.
>sanoppa onko koiran liha haram!?
On.
muuten pyyhkii?
"Demokratiaan alistutaan vain välttämättömyyden pakosta."
Demokratia perustuu sen jäsenten (kansalaisten)väliseen sopimukseen. Sovittu on pelisäännöistä, joiden puitteissa eletään. Sopimus sisältää oikeuksia ja velvoitteita. Se sisältää myös menettelytavat, jolla pelisääntöjä muutetaan.
Tottakai jokainen ihminen joutuu tekemään vahvoja kompromisseja voidakseen toimia demokratiassa. Omien oikeuksien lisäksi toisillakin on oikeutensa - kuten velollisuuksiakin ja ne tunnustetaan. Yhteiskuntasopimuksessa yksilön mielipide ei ole diktatuuria, vaan yksilön tietoisesti suhteellinen näkemys osana muiden kansalaisten näkemyksiä.
Vaihtoehtona tietysti yksilöllä on oikeus asettua yhteiskunnan ulkopuolelle. Yleensähän se tapahtuu siten, että velvollisuudet halutaan unohtaa ja oikeudet samalla säilyttää. Jotkut jopa vaativat yhteiskunnalta korvauksia oikeudestaan elää yhteiskuntasopimuksen ulkopuolella.
Kohtuutonta tietysti olisi, että jokin yksilö omalla käyttäytymisellä saattaisi uhanalaisiksi yhteiskuntasopimuksessa mukana olevien yksilöiden oikeudet ja turvallisuuden. Sellaisissa tapauksissa uhkaavat yksilöt joudutaan eristämään muusta yhteiskunnasta. Demokratiaan toki kuuluu sekin, että tähän demokratiamalliin ja yksilöiden yhteissopimukseen tyytymättömät voivat muuttaa jonnekin toisaalle, jossa parhaiten toteutetaan heidän yksilöllisyyttään.
Demokratian toimivuuden asteesta voidaan olla montaa mieltä. Se toimii ja kehittyy niin hyvin kuin siihen sitoutuneet kansalaiset osaavat toimia ja kehittyä.
>Demokratia perustuu sen jäsenten (kansalaisten)väliseen sopimukseen.
Niin. Ongelmana vain on se, että länsimaisissa valtioissa valta kuuluu markkinavoimille.
Yritä siinä sitten hankkia rahaa terveydenhuoltoon verotusta kiristämällä, kun Ollila vihjailee pääkonttorin muutosta.
Kuulunet joukkoon, joka mielellään hylkäsi "länsimaisen markkinatalouden", mutta pitäisi länsimaisen terveydenhoitotason. Ei minulla ole mitään sitä vastaan, että jotkut hylkäävät markkinatalouden, jos tyytyvät sitten esim. keskimääriseen iranilaisen yhteiskunnalta saamaan palveluun. Demokratiassahan olemme sopineet, että yksilöt saavat valita.
Markkinatalouden toimintamekanismi on aika looginen ja siinä mielessä sitä voitaisiin jopa hallita. Ainoa ongelma olemme me kansalaiset itse. Olemmehan markkinavoimien "primus motor", jotka etsimme edullista ja optimoimme tulojamme.
Vienti on palvelutasomme sampo. Sen edellytys on, että joku ostaa. Ostamiseen pakottaminen on kuitenkin hankalaa puuhaa. Politiikot ja papit ovat voineet jakaa kehitysmaa-apua suosikeilleen kalliiden länsituotteiden ostamiseen. Kun kehitysmaahan viedään valmistuslaitos ja he valmistavat tarvitsemiaan tuotteita edullisesti itse, kehitysapu muuttaa vain muotoaan. Ja aikaisempien avustusten jakajien vaikutusvalta heikkenee - ja sekös niitä harmittaa!!! "Älä anna köyhälle kalaa, vaan onki ja opeta kalastamaan". Sitähän se Ollila nyt sitten tekee.
Jokunen vuosi sitten Ollila muuten kunnallisveroillaan rahoitti puolet Espoon kaupungin jakamasta toimeentulotuesta. Ja herranjestas kun oltiin kateellisia. Ja minkä tähden sen Ollilan pitäisi valmistaa Suomessa kalliilla työvoimalla kalliita kännyköitä ja kaupata niitä köyhille kehitysmaille tai fiksuille kiinalaisille. Sillä tavalla se terveydenhoidon taso taatusti saadaan Suomessa alas.
>>Markkinatalouden toimintamekanismi on aika looginen ja siinä mielessä sitä voitaisiin jopa hallita. Ainoa ongelma olemme me kansalaiset itse. Olemmehan markkinavoimien "primus motor", jotka etsimme edullista ja optimoimme tulojamme. >>
Kun puhutaan länsimaisesta markkinataloudesta, kannattaa samalla hieman täsmentää, millaisesta markkinataloudesta on kyse.
Moderni markkinatalous on yleensä voimakkaasti monetaristista. Sen teoriassa on keskeisenä kaava tai malli
MV = PQ
Kaavassa M vastaa markkinoilla pyörivän rahan määrää eli markkinoiden käytössä olevaa rahavarantoa.
V vastaa rahan vaihdannan nopeutta eli sitä, montako kertaa rahayksikkö (esim. euro) tulee keskimäärin käytetyksi hyödykkeiden, palveluiden jne. ostamiseen.
P ilmaisee hintatason eli hyödykkeiden ja palveluiden keskimääräisen myyntihinnan.
Q ilmaisee tuotettujen palvelusten ja hyödykkeiden määrän .
Monetaristisen käsityksen mukaan kausaalisuus kaavassa menee vasemmalta oikealle. Tämä tarkoittaa (yksinkertaistaen) sitä, että jos rahavaranto eli M kasvaa vakaalla ja ennustettavalla nopeudella ja jos hintataso P pysyy suhteellisen vakiona, on odotettavissa tuotettujen hyödykkeiden ja palveluiden määrän kasvu (karkeasti: tuotannon ja työllisyyden kasvu). Jos taas rahavaranto kasvaa, mutta hyödykkeiden ja palveluiden määrä säilyy suhteellisen vakiona, hintatason nousu on odotettavissa (karkeasti: inflatorinen kehitys).
Toisin sanoen, tämän teorian mukaan muutos rahavarannossa vaikuttaa suoraan tuotantoon, työllisyyteen ja hintatasoon – joko positiivisesti tai negatiivisesti.. Vaikutus ilmenee kuitenkin suhteellisen hitaasti, eikä sen ilmenemisaika ole tarkasti ennustettavissa.
Monetaristien (Friedman ja kumppanit) eräs perusoletus on, että hallituksen väliintulo esim. verotuksellisen keinoin tai vaikkapa lisäämällä markkinoiden käytettävissä olevan rahan määrää joko a) ei vaikuta merkittävästi inflaatioon, deflaatioon, tuotantoon tai muuhun sellaiseen tai b) huonontaa tai epävakauttaa taloutta. Näin saattaa tapahtua varsinkin silloin, jos rahavarantoa lisätään ja tuotanto ei samalla kasvakaan: Tällainen olisi monetaristien mukaan omiaan johtamaan inflatoriseen kehitykseen, ilman että työllisyys kasvaisi.
Niinpä monetaristisen käsityksen mukaan hallituksen tulisi pääsääntöisesti tyytyä tukemaan taloudellista kasvua, mutta tämä saisi tapahtua ainoastaan kontrolloimalla rahavarannon kasvua. Käytännössä tämä tapahtuisi siten, että hallitus sallisi rahavarannon kasvaa vain ja ainoastaan siten, että kasvu olisi suhteessa tuotannon potentiaaliseen kasvuun eli normaaliolosuhteissa yleensä noin 3 – 5 % vuosittain. Tällöin siis inflaatio pysyisi kurissa, deflatorista kehitystäkään ei tapahtuisi ja tuotanto ja palvelut (työllisyys) lisääntyisivät optimaalisesti.
Toisin sanoen, monetaristisen markkinatalouskäsityksen mukaan hallituksen pitäisi jättää markkinat aika tavalla rauhaan seuraamaan omaa luonnollista kulkuaan. Hyvin olennainen perustelu on jo aiemmin mainittu oletus, että voimakas puuttuminen asioihin alkaa vaikuttaa vasta siteen, kun tilanne on jo toinen – ja silloin vaikutus saattaa olla vastakkainen, kuin mitä on toivottu. Esimerkiksi rahahanojen voimakas kiristäminen silloin, kun inflaatio on alkanut, saattaa johtaa siihen, että vaikutus tuntuu vasta silloin, kun tilanne on jo ohi ja se merkitsee tuotannon ja palveluiden kuristumista rahan puuttuessa.
Teoriassa on kuitenkin eräitä ongelmia, joista mainitsen muutaman.
1. Ongelma: Rahan määrittely on muuttunut huomattavasti aiempaa vaikeammaksi. Klassisesti rahaksi on katsottu seteliraha ja kolikot, shekit ja vastaavat sekä muu talletettu, suhteellisen nopeasti käyttöön otettavissa oleva raha ja rahalaitosten (ja valtion) myöntämät luotot. Kaikilla näillä on
- a) vaihtofunktio (helpottaa rahan ja tavaroiden vaihtamista),
- b) omaisuusfunktio (säilyttää lyhytaikaisesti omaisuuden arvon, ennen kuin raha sijoitetaan uudestaan),
- c) arvotusfunktio (voidaan käyttää tavaran ja palvelusten mittana) sekä
- d) ”luottofunktio” (toimii yksikkönä, jolla mitataan maksujen lykkääminen, lainaksi antaminen ja –ottaminen; se toimii yksikkönä myös sovittaessa tulevia liiketoimia. Ilman rahaa luotot eivät voisi ilmeisestikään näytellä sitä osaa taloudessa, mikä niillä nykyään on.
Mutta ”klassisen rahan” rinnalle on tullut kasvavassa määrin eräänlainen ”uusi raha”. Tällaisia ovat erilaiset johdannaiset kuten optiot, futuurit ja sen sellaiset. Niinpä esimerkiksi Ollila voi myydä optionsa milloin tahansa tai käyttää niitä maksuna ostaessaan tavaraa tai palveluita tai vaikkapa sijoittaakseen jonkun muun firman (Erikssoninkin) osakkeisiin. Tämä merkitsee sitä, että markkinoille ilmestyy yht’äkkiä lisää rahaa, jota ei ole voitu huomioida aiemmin. Sama ”rahamainen” ominaisuus on muillakin johdannaisilla, joita käytetään kasvavassa määrin ”klassisen rahan” rinnalla tai asemesta modernissa markkinataloudessa.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että markkinoiden käytössä olevan rahavarannon M arvioiminen on käynyt vaikeaksi tai mahdottomaksi. Rahavaranto elää omaa elämäänsä. Asiaa ei tee yhtään helpommaksi se, että osakkeiden arvot perustuvat kasvavassa määrin odotuksiin: Odotetaan esimerkiksi, että Nokiassa keksitään kahden vuoden päästä jokin härveli, jolla tulee olemaan suuri myyntimenestys. Tämä johtaa spekulointiin, joka puolestaan nostaa Nokian osakkeiden arvoa ja samalla niiden arvoon sidottujen erilaisten futuurien arvoa. Niinpä taas kerran rahamäärä kasvaa yllättäen. Sama tietysti voi tapahtua toisinkin päin. Kaikki tämä on omiaan johtamaan rahamarkkinoiden ja siten myös markkinatalouden ennakoimattomiin heilahteluihin.
2. Ongelma: markkinatalouden samoin kuin minkä tahansa vaihdantataloustyypin sujuvan toiminnan ehtona on joukko välttämättömiä edellytyksiä – jotka eivät sisälly eivätkä voikaan sisältyä varsinaiseen talousteoriaan. Tällaisia edellytyksiä ovat vaikkapa
- Hengitettävän ilman säilyminen suurin piirtein yhtä hengitettävänä kuin ennenkin
- Luonnonkatastrofien määrän ja vakavuuden säilyminen suurin piirtein ennallaan
- Ihmisten keskinäisen luottamuksen säilyminen suurin piirtein ennallaan
- Sosiaalisten järjestelmien ja –suhteiden (perhejärjestelmät, kylä, kortteli- ja kaupunkiyhteisöt, ”hyvä veli” -järjestelmät jne.) säilyminen suurin piirtein ennallaan
- Saatavissa olevan energian määrän säilyminen ennustettavana
- Jne. jne. jne.
Näitä ehtoja on tuntematon – samalla erittäin suuri – määrä ja ne on oletettava suurin piirtein vakioiksi, jotta talous voisi ylimalkaan pyöriä kohtalaisen sujuvasti.
Modernissa taloudessa kuitenkin yhä suurempi ja jatkuvasti kasvava määrä näistä ehdoista on siirtynyt ja siirretään markkinavoimien hinnoiteltavaksi ja siten myöskin osaksi markkinataloutta, joko tuotteina tai palveluina. Tämä merkitsee sitä, että se ehtojärjestelmä, joka aiemmin oletettiin suurin piirtein muuttumattomaksi, muuttuukin kaiken aikaa. Toisin sanoen, markkinatalouden perustavin ehtojärjestelmä ei olekaan enää vakaa. Siitä puolestaan seuraa, että markkinoiden toiminnan ennustettavuus heikkenee kaiken aikaa.
Jo edellä mainituista seikoista seuraa, että kukaan ei taida tällä hetkellä tarkkaan tietää, mitä on odotettavissa. Sen kylläkin voimme ennustaa, että todella suuria muutoksia tulee tapahtumaan.
>Toisin sanoen, markkinatalouden perustavin ehtojärjestelmä ei olekaan enää vakaa<
Eihän se milloinkaan maailmanlaajuisesti vakaa ole ollut. Eikä monmetarisimia niin kovin modernina ole pidetty.
Itse asiassa Kiina, Intia jne ovat tulossa ja muutoksessa. Maailmanlaajuiset markkinat kohdistaa huomionsa nyt sinne, joten kehitysvauhti Euroopassa vaikuttaa taantuneen.
Olettaisin, että maailmanlaajuisesti raha kiertää entistä tehokkaammin, kun sadat miljoonat ihmiset vaiheittain tulevat kirrätykseen mukaan. Jo nyt havaitsemme raaka-aineiden hintakehityksestä, että kulutus on siirtynyt toisaalle.
Rahan määrän säätely menetti merkityksensä jo säännöstelutalouden poistuessa. Likvidin ja epälikvidin raja on häviämässä, sillä lähes kaikki omaisuus on arvotettaessa ja hinnoiteltavissa likvidiarvoon (edullisesti tai epäedullisesti). Huutokauppavälineet ovatkehittyneet.
>> >Toisin sanoen, markkinatalouden perustavin ehtojärjestelmä ei olekaan enää vakaa<
Eihän se milloinkaan maailmanlaajuisesti vakaa ole ollut. Eikä monmetarisimia niin kovin modernina ole pidetty.>>
En kai ole väittänytkään, että markkinatalous tai sen ehtojärjestelmä olisi koskaan ollut täysin vakaa - sen paremmin maa- tai talousaluekohtaisesti kuin maailmanlaajuisestikaan? Käsittääkseni se olisi mahdotonta, koska se edellyttäisi paitsi talouden myös koko maailman absoluuttista muuttumattomuutta. Väitin että sen ehtojärjestelmä muuttuu kiihtyvällä nopeudella, mistä johtuen sen vakaus vähenee samaten kiihtyvällä nopeudella.
(Tosin puhdasta markkinataloutta - sen paremmin kuin puhdasta säätelytalouttakaan - historia ei tietääkseni tunne. Lähinnä puhdasta ja ajoittain varsin hyvin toimivaa säätelytaloutta on ehkä ollut muinaisen Egyptin talous; ehkä tietyssä mielessä myös jokin pienen, eristäytyneen luonnonkansayhteisön talous. Neuvostoliiton talousjärjestelmästä yritettiin keinotekoisesti tehdä sellainen – surullisin seurauksin. Lähinnä puhdasta markkinataloutta lienee nykyinen maailmantalous – joka sekään ei ole täysin ”puhdasta”.)
Mitä tulee malliin MV = PQ (jota yleensä kutsutaan monetaristiseksi – joskin sen tausta on aivan klassisessa talousteoriassa), en näe mitään syytä olettaa, että sitä toistaiseksi pidettäisiin vanhentuneena. Eri asia on, että sille pyritään antamaan kaiken aikaa uusia tulkintoja. Näiden uusien tulkintojen olennaisena taustana on käsittääkseni nimenomaan se, että markkinoiden perustava ehtojärjestelmä muuttuu niin nopeasti. Jos sinulla on muuta tietoa, olisin iloinen, jos kertoisit, sillä silloin minun on muutettava käsityksiäni.
>>Itse asiassa Kiina, Intia jne ovat tulossa ja muutoksessa. Maailmanlaajuiset markkinat kohdistaa huomionsa nyt sinne, joten kehitysvauhti Euroopassa vaikuttaa taantuneen.>>
Kehitysvauhti Euroopassa on toki taantunut – verrattuna Kiinaan ja ehkä Intiaankin (jota valitettavasti tunnen tässä kohden aivan liian huonosti). Kiinassa ja Intiassa on toki valtavasti kehittymisen varaakin. Mutta siinä määrin, kun ne tulevat osaksi maailmanlaajuista markkinataloutta, siinä määrin käsittääkseni myös mainittu ehtojärjestelmän muutos kiihtyy myös. Mitkä tästä ovat lopulliset seuraukset, sitä en osaa kuvitella. Vaihtoehtojakaan ei käsittääkseni ole tällä hetkellä tarjolla tai ainakaan tiedossa.
>>Olettaisin, että maailmanlaajuisesti raha kiertää entistä tehokkaammin, kun sadat miljoonat ihmiset vaiheittain tulevat kirrätykseen mukaan. Jo nyt havaitsemme raaka-aineiden hintakehityksestä, että kulutus on siirtynyt toisaalle.>>
Entä johtopäätös tästä? Teräksen hintakehityksen kohdalla puhutaan jo kaoottisuudesta. Öljyn saatavuuden varmistaminen aiheuttaa sotia – entä mitä tapahtuu, kun Kiina, jonka öljyvarannot ovat täysin riittämättömät (kuten Yhdysvaltainkin) tulee täysillä mukaan kilpailuun? Voimme tietenkin spekuloida sillä, että kun öljyn kysyntä kasvaa ja tuotanto samalla väistämättä vähenee reservien vähetessä, markkinat korjaavat tilanteen öljyn hinnannousulla. Mutta entäpä jos maailmantalouden nykyisen kaltaisen toiminnan ehto sine qua non on se, että öljy ei ole apteekkitavaraa? Sitten varmaan syntyy uudenlainen talous. Mutta millainen ja millaisilla ehdoilla se toimii?
>>Rahan määrän säätely menetti merkityksensä jo säännöstelutalouden poistuessa. Likvidin ja epälikvidin raja on häviämässä, sillä lähes kaikki omaisuus on arvotettaessa ja hinnoiteltavissa likvidiarvoon (edullisesti tai epäedullisesti). Huutokauppavälineet ovatkehittyneet. >>
Näinköhän menetti merkityksensä. Pikemminkin voimme sanoa, että se ei enää ole säädeltävissä – haluttiin sitä tai ei. Se että lähes kaikki omaisuus on arvotettavissa ja hinnoiteltavissa likvidiarvoon ja että lähes kaikki olemassaoleva nähdään tällaiseksi omaisuudeksi, merkitsee nimenomaan sitä, että pian ei ole olemassa mitään lähellekään vakaata, minkä päällä huutokauppa lepäisi. Entä sitten, kun rehellisyys, ystävyys*) jne. ovat markkinatavaraa? Entä sitten jos hengitysilmaakin ostetaan ja myydään? Juomavettä saa Suomessa toistaiseksi halutessaan jopa ilmaiseksikin, jos on vain kannu ja hyvät jalat. Mutta entä sitten, jos sen hinta alkaa nousta kiihtyvällä nopeudella?
*) Hieman huvittava asiaan liittyvä ilmiö on esim. kännykkäoperaattoreiden tarjoukset: kun saat ystäväsi liittymään verkkoomme, saat sitä ja tätä. Eräs kaverini soitti kerran minulle ja ehdotti liittymistä johonkin uuteen verkkoon. Laskin tuolloin, mikä markkina-arvo kaveruudellamme oli tuossa tilanteessa. Valitettavasti en muista enää summaa. Kymmeniä euroja se kuitenkin oli. Tupperware-kutsuille hän ei kuitenkaan minua kutsunut. Pientähän tämä tietenkin vielä on - mutta entä kun markkinat kehittyvät tälläkin alueella?
Siis ainakin sellaisen demokratian, jossa Kreikan mallista poiketen myös naiset saivat äänestää.
Profeetta käski muslimeita valitsemaan johtajan muslimeille heidän keskuudestaan äänestämällä, ja kun ensimmäisiä kalifeja valittiin, myös naiset äänestivät siinä missä miehetkin.
Profeetta myös käski ottaa osaa ei-muslimeidedn politiikkaan, jotta muslimeilla olisi mahdollisuus yrittää parantaa köyhien ja muuten heikossa asemassa olevien asemaa, sekä varjella muslimeiden oikeuksia.