Tässä hieman omia ajatuksiani omasta yksinäisyydestäni. Omat sukulaiseni sekä vanhemmat ovat hylänneet minut ja puolin ja toisin olemme laittaneet välejä poikki syystä tai toisesta. Nyt en rupea tässä syitä tässä erittelemään tai syyllistämään. Löysin toisen perheen ja joka oli avovaimo ja hänen perheensä joka sekin sitten hylkäsi minut siis avovaimoni jätti minut, minä olisin ollut valmis jatkamaan kyseistä suhdetta, mutta hän ei. Asia oli tätä myöten selvä. Enkä rupea tässäkään syyllistämään tai syitä etsimään. Hieman taustoja itsestäni, minulla on mielenterveysongelmia joiden vuoksi olen sairaseläkkeellä ollut kohta 3 vuotta ja pois työelämästä jo noin 10 vuotta. Nyt vasta hiljattain 3 vuotta siis ollut sairaseläkkeellä. Harrastan urheilua ja muuta semmosta. Käyn avohoitopuolella jonne pääsee ainoastaan lääkärin lähetteellä. Siellä on muita potilaita joilta saa vertaistukea ja sitten oma hoitsu jonka kanssa jutellaan jne ja muutakin toimintaa joita en tässä kerro. No niin siinä hieman taustaa....
Nyt omat ajatukseni pahentuneet siihen pisteeseen, että olisin valmis lähtemään alamaailman kanssa rikolliseen toimintaan jos vaan jostain löytyisi jokin väylä, joka ottaisi minut tosissaan niin olisin valmis mihin tahansa toimintaan. Siis aivan mihin tahansa. En välitä itsestäni enää mitään. Sitten toinen juttu on se, että jos jostain löytyisi minulle joku joka välittäisi huumeita subutexiä, pilveä tai jotain millä saisi pään sekaisin, mä haluaisin ees hetkellistä helpotusta tähän paskaan oloon tai mä rupeen tekeen jotain rikollista toimintaa jos löytyy jostain ja tartun siihen oljenkorteen, joka sitä mulle tarjoo. Noi psykiatrien tarjoomat paskalumelääkkeet oo mitään hyötyy, niistä ole ollu mulle mitään hyötyä. Sitten jos joku rikollinen tappaisi mut niin se olisi vaan hyvä jutttu pääsisin pois täältä eikä kukaan edes huomaisi ja sehän olisi vaan etu alamaailman asioissa eikös? Mä voisin tehä siellä mitä vaan ja kukaan ei pääse jäljille, koska kukaan ei tunne tai kaipaa... Koska ei ole perhettä tai ystäviä niin ei voida niitten kautta jäljittää..
Sitten jopa itse lääkäri ehdotti mulle katukauppaa näihin bentsoihin, koska mulla on epilepsia niin eivät siksi anna mulle niitä. Niin tuntiskohan kukaan karkkilassa niitä jotka välittäisi, oisin aika kiitollinen jos joku voisi jotenkin auttaa. Mä voin antaa prepaid liittymän puhelinnumeron jota ei voi jäljittää tai jotain, oon heti valmis ostaa... en kestä.. pahinta on kun kukaan ei välitä. ei edes rikolliset.
Nyt omat ajatukseni pahentuneet siihen pisteeseen, että olisin valmis lähtemään alamaailman kanssa rikolliseen toimintaan jos vaan jostain löytyisi jokin väylä, joka ottaisi minut tosissaan niin olisin valmis mihin tahansa toimintaan. Siis aivan mihin tahansa. En välitä itsestäni enää mitään. Sitten toinen juttu on se, että jos jostain löytyisi minulle joku joka välittäisi huumeita subutexiä, pilveä tai jotain millä saisi pään sekaisin, mä haluaisin ees hetkellistä helpotusta tähän paskaan oloon tai mä rupeen tekeen jotain rikollista toimintaa jos löytyy jostain ja tartun siihen oljenkorteen, joka sitä mulle tarjoo. Noi psykiatrien tarjoomat paskalumelääkkeet oo mitään hyötyy, niistä ole ollu mulle mitään hyötyä. Sitten jos joku rikollinen tappaisi mut niin se olisi vaan hyvä jutttu pääsisin pois täältä eikä kukaan edes huomaisi ja sehän olisi vaan etu alamaailman asioissa eikös? Mä voisin tehä siellä mitä vaan ja kukaan ei pääse jäljille, koska kukaan ei tunne tai kaipaa... Koska ei ole perhettä tai ystäviä niin ei voida niitten kautta jäljittää..
Sitten jopa itse lääkäri ehdotti mulle katukauppaa näihin bentsoihin, koska mulla on epilepsia niin eivät siksi anna mulle niitä. Niin tuntiskohan kukaan karkkilassa niitä jotka välittäisi, oisin aika kiitollinen jos joku voisi jotenkin auttaa. Mä voin antaa prepaid liittymän puhelinnumeron jota ei voi jäljittää tai jotain, oon heti valmis ostaa... en kestä.. pahinta on kun kukaan ei välitä. ei edes rikolliset.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ei muuta kuin 1% prätkäjengiin liittymään, juuri kaltaisiasi ihmisiä he etsivät.
Hyvä että sait tuon kirjoitettua. Sinulla on todella paha olla tällä hetkellä. Jätä kuitenkin ne alamaailman harrastelut tähän. Et usko että siihen palstalla antaa vinkkejä.
Kehotan kääntymään sinua Kaikkivaltiaan puoleen. Ei sinua ole tänne sattuman oikusta heitetty. Elämäsi voi muuttua ja saada uuden suunnan.
Ainakin tälläinen löyty googlella. En kyl yhtään tiiä mikä tää on.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011100714534390_uu.shtml
Välitätkö itse kenestäkään muusta?
Alkuun nyt sellanen juttu että vaihda lääkäriä vaikka yksityisen puolelle. Apteekista haet omegat talteen (tutkittu auttavan epilepsiaan ja masenukseen)
Seuraavaksi: kavereita saa aina lisää ja parempia paina tämä mieleesi! Lääkkeet pistää useimmiten olon vaan entistä sekasin. Rikollinen toiminta ei kannata siinä menee pahimmillaan sekä henki että rahat joten se siitä sitten.
Skeptisenä soitin viime syksynä tuohon kriisipuhelimeen ja sain aidosti kuuntelevan linjoille joten uskallan suositella http://www.mielenterveysseura.fi/tukea_ja_apua/kriisipuhelin
Vielä sellanen juttu että mutkin on suku hylännyt kun minusta ei kasvanutkaan salonki kelpoista joten et ole yksin ;)
mä en oo koskaan ymmärtänyt vanhempia jotka tekee lapsia ja sitten jos lapsesta ei tuu sitä mitä ne haluu tai lapsi ei suostu siihen mitä ne vaatii vaan lapsi kulkee omia polkujaan ja sitten jos lapselle tulee ongelmia ei olla tukena niin se hylätään sillä vanhemmat ovat aina toisilleen tukena. mun mielestä se on rikkautta jos lapsi uskaltaa olla erilainen kuin muut ja tehdä mitä haluaa ja näyttää sen, uskaltaa olla oma itsensä eikä sitä mitä maailma vaatii. en ole koskaan tehnyt mitään pahaa tai ollut rikollinen tai saanut rikos merkintää vielä. eli semmosesta ei ole kyse. ja silti hylätty. jotenka missä vika, mun mielestä niissä vanhemissa ja sukulaisissa on se vika? mutsillakin olis syöpää ja muuta ja mä en ollut tukena en käynyt edes katsomassa, kun se sairasti, koska ei mutsikaan ollut tukena mulle ikinä missään asiassa varsinkaan mielenterveysongelmissa jos vertaan mun sukulaisia niin mun täti oli hänen lapsilleen tukena aivan kaikessa siis aivan kaikessa mahdollisessa, joka asiassa piste ja loppu en kirjota enempää. paska maailma.
Poliisit kerran pysäytti mut ja puhutteli et en noudattan liikennesääntöjä. Sanoin sitten niille että eipä haittaa, jos jään auton alle niin ei ketään jää suremaan. Ne sit et "etkö sä välitä omasta terveydestäs" ja mä sanoin että en tosiaan, meen aina punaisia päin ja toivon että joku ajais yli.