kun mietit mua?
Mietitkö menneisyyttä, mitä olisit tehnyt toisin?
Mietitkö voisiko mellä olla vielä mahdollisuuksia ja miten se tapahtuisi?
Mietitkö koskaan, mitä puhuisimme jos tulisi tilaisuus kahdenkeskiseen keskusteluun?
Mietitkö koskaan, olenko ollut onnellinen?
Mitä mietit, kun mietit mua?
Mietitkö menneisyyttä, mitä olisit tehnyt toisin?
Mietitkö voisiko mellä olla vielä mahdollisuuksia ja miten se tapahtuisi?
Mietitkö koskaan, mitä puhuisimme jos tulisi tilaisuus kahdenkeskiseen keskusteluun?
Mietitkö koskaan, olenko ollut onnellinen?
Mitä mietit, kun mietit mua?
Vastaukset 32
Vanhimmat
Mahdollisuuksia ja aina tulen siihen tulokseen, ettei olisi...
Oon miettinyt kaikkee noita asioita. Paljon. Miettinyt sua. Miltähän susta tuntuu... Ettei susta tuntuisi yhtä pahalta kuin musta on joskus tuntunut.
On meillä mahdollisuutemme ja paljon asioita mun olis toisin pitänyt tehdä. Paljon.
Kun mietin sua niin mietin että katsot mua silmiin. Että näen sun katseestas sen.... se kauneimman....
Sulle
Ja yhteyttä ei tietenkään voi enää ottaa...?
olisit tehnyt toisin?
Ei tarvitse kertoa tarkasti.
Ei oikein ole soveliasta.
Melkein kaiken, ei päästy edes alkuun. Turhan jäykällä asenteella olin, rennompana kuten nyt homman olisin kotiin hoitanut ja nyt tuo ah niin kaunis nuorehko neito olisi vieressäni!
Ei meillä mitään riitaa oo mutta ei olla oltu tekemisissäkään...
Mietin että tarviit syliä.
syliin?
Antasin aasin miettiä ku sillä on
Mietin mitä olisin tehnyt toisin. Mietin miksi tein jotain mitä tein ja miksen tehnyt jotain mitä jätin tekemättä. Miettimättäkin tiedän, että meillä olisi mahdollisuuksia edelleen, olimme sen verran hyvä match. Olen miettinyt, että sinä olet varmaankin onnellinen. Siksi en ole yrittänyt roikkua sinussa kiinni.
Usein tulet mieleeni ihan vaan jostain arkipäiväisestäkin asiasta ja mieleeni tulee jokin ilmeesi, jokin mitä ehkä sanoisit tuossa tilanteessa. Mietin miten kiva olisi kun voisi olla lähekkäin.
Mitä sinä mietit?
Kaikkia edellämainittuja...epätietoisuus vaivaa sisintä.
epätietoisuus mistä?
Mietitkö koskaan, mitä puhuisimme jos tulisi tilaisuus kahdenkeskiseen keskusteluun?
Mietin mitä sinä silloin mietit. Ethän kertonut minulle kaikkea.
olen ajatellut, että ehkä kohtaamme joskus...Ehkä elämä antaa meille paremman mahdollisuuden sitten. Pelkään toisaalta, että niin kävisi vasta vuosien päästä... Näillä mennään nyt ja toisaalta kaikki on hyvin -toivottavasti myös sillä toisella.
Mietin välillä mitä tekee parhaillaan, millaisia päiviä hänellä. Ajatteleeko koskaan edes -vaikkei yhteyttä otakaan...
tuskin se elämä tuosta noin vain "antaa mahdollisuuksia", kyllä ne mahdollisuudet on itse otettava.
joka päivä aamusta iltaan. myös noita kysymyksiä on tullut mietittyä... miettinyt myös että olemmeko me jo puhuneet oikeasti puhelimessa? jos se olitkin sä niin sulla oli aivan mahdottoman seksikäs ääni tsihihih menin ihan lukkoon..
tulet mieleen. Vauhti oli silloin kovaa eikä kumpikaan tullut miettineeksi kuinka hulluilta suunnitelmamme olisi esim. ulkopuolisen korvissa kuulostanut. Pelkkä välimatka oli suuri........reality check realitycheck ! Lisäksi olit aivan liian upea nainen tavikselle, joten olin koko ajan jotenkin altavastaajan asemassa mikä söi itsetuntoa tai elämän epävakaalle pohjalle..en osaa sanoa. En osaisi kuitenkaan tehdä mitään toisin vaikka niin olen usein jälkeenpäin ajatellutkin..pilvilinnoissa on joskus niin helppo olla köllötellä. Olen usein miettinyt että kuinka sinulla menee, toivottavasti hyvin, että edes toinen meistä pääsi voittajana maaliin tai ainakin Titanicina ollessaan väisti jäävuoren..Sinua miettiessäni...tajusin vihdoinkin mitä tarkoittaa sanonta "kellä Onni on se onnen kätkeköön"....Toivottavasti se Onni on jo päästetty vapaaksi kätköstään....
Kyllä.
Kyllä.
Kyllä.
Kyllä.
Niin, no… :)
(Et ole sellainen nainen, ja säännöllisyyden varmistaakseni pitäisi minun ennen pitkää olla valmis kantamaan yhteiset ostokset marketista kotiin ja syödä hymyssä suin ruokia, joista en ole ennen kuullutkaan - mahdollisesti läpi elämän. Oletkohan edes leikilläsi kaavaillut minulle näin etuoikeutettua osaa?)
Mikset käynyt fyysisesti kiinni kuten muut naiset.. Nyt en enää edes välitä tietää.
"kun mietit mua?"
-Oli ihmeellistä, välillä tunnen sinut ihollani, olitko lopulta oikeassa vaiko väärässä, ajatteletko koskaan sinua ja minua ja meidän hetkiämme...
"Mietitkö menneisyyttä, mitä olisit tehnyt toisin?"
-Joskus mietin olisiko pitänyt haistattaa sulle pitkät peet, ihan oikeasti, ristiriitaa...
"Mietitkö voisiko mellä olla vielä mahdollisuuksia ja miten se tapahtuisi?"
-Mietin, voisi olla, "käyntiin lähtö" todennäköisesti olisi hitaampi molemminpuolisen epäröinnin vuoksi, pitäisi vain olla hiljaa ja aukoa suuta miltä sitten tuntuu...
"Mietitkö koskaan, mitä puhuisimme jos tulisi tilaisuus kahdenkeskiseen keskusteluun?"
-Viittaan edelliseen, en ainakaan haluaisi puhua töistä ym ym arjesta....
"Mietitkö koskaan, olenko ollut onnellinen?"
-Kyllä mietin.
"Mitä mietit, kun mietit mua?"
-Miten on mahdollista, että kaksi niin erilaista ihmistä voi tuntea sellaista vetoa. Olisiko se kestänyt arjen, vuosia, ikuisesti, olisiko yhteinen älli rittänyt viemään rakkauden vanhuuteen saakka, läpihuutojuttuhan se ei olisi ollut.
Nyt sinulle samat kysymykset; ole hyvä:?????
"kun mietit mua?"
-Oli ihmeellistä, välillä tunnen sinut ihollani, olitko lopulta oikeassa vaiko väärässä, ajatteletko koskaan sinua ja minua ja meidän hetkiämme..."
Olen käynyt läpi ajatuksia ja tunteita laidasta laitaan. Koen olevani pakotettu unohtamaan ja torjumaan ne muistot yhteisistä hetkistä.
"Mietitkö menneisyyttä, mitä olisit tehnyt toisin?"
-Joskus mietin olisiko pitänyt haistattaa sulle pitkät peet, ihan oikeasti, ristiriitaa..."
Sama juttu. ;) Mutta olisin tehnyt toisin, tai jättänyt tekemättä joitain asioita..
"Mietitkö voisiko mellä olla vielä mahdollisuuksia ja miten se tapahtuisi?"
-Mietin, voisi olla, "käyntiin lähtö" todennäköisesti olisi hitaampi molemminpuolisen epäröinnin vuoksi, pitäisi vain olla hiljaa ja aukoa suuta miltä sitten tuntuu..."
Tuskin lähitulevaisuudessa, koska en halua nähdä, en osaa suhtautua luontevasti. Et myöskään oikeasti tunne minua, olin niin rakastunut, että en ollut oma itseni.
"Mietitkö koskaan, mitä puhuisimme jos tulisi tilaisuus kahdenkeskiseen keskusteluun?"
-Viittaan edelliseen, en ainakaan haluaisi puhua töistä ym ym arjesta...."
Mietin, riippusi varmaan tilanteesta, missä näkisimme..
"Mietitkö koskaan, olenko ollut onnellinen?"
-Kyllä mietin."
Kyllä, ja oletan että olet.
"Mitä mietit, kun mietit mua?"
-Miten on mahdollista, että kaksi niin erilaista ihmistä voi tuntea sellaista vetoa. Olisiko se kestänyt arjen, vuosia, ikuisesti, olisiko yhteinen älli rittänyt viemään rakkauden vanhuuteen saakka, läpihuutojuttuhan se ei olisi ollut."
Miten on mahdollista, että rakastuu ja kuvittelee, että tässä on se oikea, ja joutuu tekemään kovasti töitä että pääsee tällaisista ajatuksista eroon.
Nyt sinulle samat kysymykset; ole hyvä:?????
("Mietitkö voisiko mellä olla vielä mahdollisuuksia ja miten se tapahtuisi?"
-Mietin, voisi olla, "käyntiin lähtö" todennäköisesti olisi hitaampi molemminpuolisen epäröinnin vuoksi, pitäisi vain olla hiljaa ja aukoa suuta miltä sitten tuntuu...")
"Tuskin lähitulevaisuudessa, koska en halua nähdä, en osaa suhtautua luontevasti. Et myöskään oikeasti tunne minua, olin niin rakastunut, että en ollut oma itseni."
Vai kiellätkö itseltäsi jotain? Itsesi? Pakottaako rationaalisuusvaatimuksesi kahlitsemaan oman sydämesi? Eikö olisi ihan järkevää antaa myös veren kiertää vilkkaammin sydämen rakkauskammioissakin? Terveysvaikutus ;-).
Vaikka et minulle koskaan sykkisikään enää, niin itsesi vuoksi, elä siltäkin osin....
Tässä tapauksessa miettiminen lähtee siitä, että mikä ja miksi meni viimeksi metsään.
Muu miettiminen on jo päiväunta ilman realiteetteja. Tosin sellaisiakin tulee, mutta jos sinä alkaisit näyttää mahdolliselta, niin silloin pitää ottaa totuus käsittelyyn ja sen mukaan katsoa, mitä voidaan rakennella ja mitä ei.
-Kun mietin sua, mietin miten voit, mitä teet ja mitä ajattelet kaikesta.
-Kun mietin voisiko meillä olla vielä mahdollisuuksia ja miten se tapahtuisi, mietin sitä, että pitäisi puhua ja ymmärtää paljon. Olla malttiakin jonkun verran. Kykyä antaa anteeksi asioita, joille ei enää voi mitään. Silti luulen, pelkään, että sinä et pitäisi "meitä" enää mahdollisena, jos tietäisi jotain asioita.. missä olin hankalassa tilanteessa.
-Mietin kyllä mitä puhuisimme, mutta en halua luoda siitä päässäni liian tarkkaa kuvaa. Kaikki menisi omalla painollaan. Meidän pitäisi puhuessamme olla täysin rehellisiä toisillemme. En uskaltaisi enää itse ottaa sinuun päin yhteyttä, koska pelkäisin että vastaisit yhtä tylysti kuin aiemmin. Että minun yhteydenottoni aiheuttaisi taas sinussa suojareaktion ja torjuisit yritykseni selvittää asiat.
-Mietin ja kaikkina näinä vuosinakin olen miettinyt ja toivonut, että olet onnellinen.
-Sinua miettiessäni vatsaani kouraisee... kun muistelen kaikkea mitä olet, miten paljon merkitset minulle. Rakkautta. Varmaan saavuttamatonta sellaista.
lopetin lukemisen kohtaan "olen kyllä nainen".
Oli tarkoituskin että tekstistä selviää heti, etten ole mies kenelle viestin osoitit. Joten fiksu veto, et missannut mitään varmastikaan ;-) Vastasin silti omaksi iloksi ja koska kysymykset olivat hyviä.
Olitteko joskus yhdessä pari hänen kanssaan?
Aloittajalle yksinkertainen ohje: Kysyvä tietää ja puhumalla asiat selviää.
Ota siis häneen yhteyttä suoraan älä kysele palstan kautta.
Ei ole mitään aikomusta ottaa keneenkään yhteyttä. En kuvittele kenenkään tuntemani täällä vastailevan, niin kuin jotkut. Tämä on vain hyvä keino päästä miesten ajatusmaailmaan kurkistamaan, miten he näkevät nämä asiat ja sitä kautta yrittää ymmärtää sitä tiettyä miestä.
lueskelen palstan viestejä samasta syystä kun ap.Joskus myös vastaan jotakin positiivista,aloituksia en ole tehnyt,ei ole tarvetta ollut.Ap aloitus oli muuten hyvä;)
laulun muodossa:
http://www.youtube.com/watch?v=MBH-QbN5BcQ