Miten eri alkuaineiden isotoopit poikkeavat toisistaan ? Muutoin kuin eri massaluvuiltaan. Onko jotain yhteisiä ominaisuuksia vai riippuuko alkuaineesta ? Olisin kiitollinen, jos joku osaisi antaa esimerkkejä. Lukion kemiassa ei näihin perehdytty.
Miten isotoopit poikeavat toisistaan ?
12+2
6
204
Vastaukset
Kysymyshän on vähän kuin miten ruskeat kanat poikkevat ruskeista karhuista, muuten kuin että ovat eri lajia ja samanvärisiä?
Kemian kannalta ei ole mitään merkittävää yhteistä tekijää M 1 -isotoopeilla, jos M tarkoittaa kunkin alkuaineen yleisintä isotooppia. Alkuaineiden ja yhdisteiden kemia määräytyy elektroniverhon mukaan ja tähänhän yksi neutroni enemmän tai vähemmän ei tee suurta eroa (jätetään vaikka deuterium pois laskuista).
Hiuksia halkomalla M 1 -isotoopit ovat hieman hitaampia reaktioiltaan, joka ero sitten voi näkyä joissakin geokemiallisissa kohteissa. Varsinkin, jos kohteen muodostumiseen on vaikuttanut myös biokemialliset prosessit. Näitä eroja voidaan sitten hyödyntää vaikkapa kerrostumien muodostusajan lämpötilan arviointiin.Analytiikassa isotooppien eroja voidaan hyödyntää, kuten NMR-spektroskopiassa. Tämä meinasi unohtua, kun ajattelin vain kemiallista reaktiota.
- Vai miten se menee?
Raskas vesi ilmeisestikin voidaan erottaa separoimalla tavallisesta vedestä. Mutta onnistuuko separointi myös atomipainoltaan suurempien yhdisteiden isotooppien osalta, sillä suhteelliset tiheyserot jäävät pieneksi? Miten lisäksi erotetaan raskaasta vedestä molekyylit, joissa on normaali vety mutta joko ¹⁷O tai ¹⁸O?
Painotin näin: "Miten ERI alkuaineiden isotoopit poikkeavat toisistaan ?" Ja tuohonhan vähän yritin vastatakin.
Kysyjän mielessä on saattunut olla myös:
"Miten isotoopit poikkeavat toisistaan?" Tuohon on yllä myös vastausta.
Tai sitten on kysytty jotain ihan muuta.- piruharakka
"Tuttumies" puhuu asiaa. Koko kemia on oikeastaan vain atomien keskinäisen parin "ylimmän" elektronin vuorovaikutusta. Ts. "sisimmät" elektronit eivät vaikuta kemiaan (jos noita "elektronikuoria" > 2).
Lainausmerkit ovat siksi, että teksti olisi intuitiivisempaa. Ja oikeasti jokainen atomin elektroni - oli se missä energiatilassa tahansa - vaikuttaa kemiaan mutta kaksi ylintä on täysin riittävä approksimaatio.
Ytimen mahdolliset ylimääräiset neutronit eivät vaikuta kemiaan, koska ne eivät muuta elektronien tiloja. Ylimääräiset protonit sen sijaan aiheuttaisivat muutoksen kemiaan jos sellainen ydin pysyisi "kasassa".
"Tuttumies" voisi valistaa minua kertomalla millä tavalla ytimen ylimääräinen neutroni hidastaa jotakin kemiallista reaktiota. Kiitos. piruharakka kirjoitti:
"Tuttumies" puhuu asiaa. Koko kemia on oikeastaan vain atomien keskinäisen parin "ylimmän" elektronin vuorovaikutusta. Ts. "sisimmät" elektronit eivät vaikuta kemiaan (jos noita "elektronikuoria" > 2).
Lainausmerkit ovat siksi, että teksti olisi intuitiivisempaa. Ja oikeasti jokainen atomin elektroni - oli se missä energiatilassa tahansa - vaikuttaa kemiaan mutta kaksi ylintä on täysin riittävä approksimaatio.
Ytimen mahdolliset ylimääräiset neutronit eivät vaikuta kemiaan, koska ne eivät muuta elektronien tiloja. Ylimääräiset protonit sen sijaan aiheuttaisivat muutoksen kemiaan jos sellainen ydin pysyisi "kasassa".
"Tuttumies" voisi valistaa minua kertomalla millä tavalla ytimen ylimääräinen neutroni hidastaa jotakin kemiallista reaktiota. Kiitos."...millä tavalla ytimen ylimääräinen neutroni hidastaa jotakin kemiallista reaktiota."
Esimerkiksi:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Diffuusio
"...diffusioitu etäisyys on myös kääntäen verrannollinen hiukkasten massan neljänteen juureen"
Diffuusionopeus vaikuttaa reaktionopeuteen. Yksi netroni enemmän ei tee yleensä isoa eroa, mutta ilmeisestikin korostuu joissakin biokemiallisissa prosesseissa, koska kalkkikuorien isotooppijakaumia käytetään lämpötilan epäsuoraan osoittamiseen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Porvarimediat paniikissa demareiden huiman kannatuksen vuoksi
Piti sitten keksiä "nimettömiin lähteisiin" perustuen taas joku satu. Ovat kyllä noloja, ja unohtivat sen, että vaalit1046684KATASTROFI - Tytti Tuppurainen itse yksi pahimmista kiusaajista!!!
STT:n lähteiden mukaan SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen on käyttäytynyt toistuvasti epäasiallisesti3706264Mikä siinä on ettei persuille leikkaukset käy?
On esitetty leikkauksia mm. haitallisiin maataloustukiin, kuin myös muihin yritystukiin. Säästöjä saataisiin lisäksi lei603123Lääppijä Lindtman jäi kiinni itse teosta
Lindtman kyselemättä ja epäasiallisesti koskettelee viestintäpäällikköä. https://www.is.fi/politiikka/art-20000117808521112604Juuri nyt! Tytti Tuppurainen on käyttäytynyt toistuvasti epäasiallisesti
Ai että mä nautin, Tytti erot vireille! "Käytös on kohdistunut avustajia ja toisia kansanedustajia kohtaan, uutisoi STT1072256- 1251814
Puolen vuoden koeaika
Voisi toimia meillä. Ensin pitäis selvittää "vaatimukset" puolin ja toisin, ennen kuin mitään aloittaa. Ja matalalla pro191673Huomaatteko Demari Tytti ei esitä pahoitteluitaan
Samanlainen ilmeisesti kuin Marin eli Uhriutuu no he ovat Demareita ja muiden yläpuolella siis omasta mielestään341395Tytti Tuppurainen nöyryyttää avustajiaan
Tytti Tuppurainen nöyryyttää SDP:n eduskuntaryhmän kokouksissa sekä avustajia että kansanedustajia. Hän nolaa ihmisiä ju1811350- 731237