Miten isotoopit poikeavat toisistaan ?

12+2

Miten eri alkuaineiden isotoopit poikkeavat toisistaan ? Muutoin kuin eri massaluvuiltaan. Onko jotain yhteisiä ominaisuuksia vai riippuuko alkuaineesta ? Olisin kiitollinen, jos joku osaisi antaa esimerkkejä. Lukion kemiassa ei näihin perehdytty.

6

123

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • tuttumies

      Kysymyshän on vähän kuin miten ruskeat kanat poikkevat ruskeista karhuista, muuten kuin että ovat eri lajia ja samanvärisiä?
      Kemian kannalta ei ole mitään merkittävää yhteistä tekijää M 1 -isotoopeilla, jos M tarkoittaa kunkin alkuaineen yleisintä isotooppia. Alkuaineiden ja yhdisteiden kemia määräytyy elektroniverhon mukaan ja tähänhän yksi neutroni enemmän tai vähemmän ei tee suurta eroa (jätetään vaikka deuterium pois laskuista).

      Hiuksia halkomalla M 1 -isotoopit ovat hieman hitaampia reaktioiltaan, joka ero sitten voi näkyä joissakin geokemiallisissa kohteissa. Varsinkin, jos kohteen muodostumiseen on vaikuttanut myös biokemialliset prosessit. Näitä eroja voidaan sitten hyödyntää vaikkapa kerrostumien muodostusajan lämpötilan arviointiin.

      • tuttumies

        Analytiikassa isotooppien eroja voidaan hyödyntää, kuten NMR-spektroskopiassa. Tämä meinasi unohtua, kun ajattelin vain kemiallista reaktiota.

    • Vai miten se menee?

      Raskas vesi ilmeisestikin voidaan erottaa separoimalla tavallisesta vedestä. Mutta onnistuuko separointi myös atomipainoltaan suurempien yhdisteiden isotooppien osalta, sillä suhteelliset tiheyserot jäävät pieneksi? Miten lisäksi erotetaan raskaasta vedestä molekyylit, joissa on normaali vety mutta joko ¹⁷O tai ¹⁸O?

    • tuttumies

      Painotin näin: "Miten ERI alkuaineiden isotoopit poikkeavat toisistaan ?" Ja tuohonhan vähän yritin vastatakin.

      Kysyjän mielessä on saattunut olla myös:
      "Miten isotoopit poikkeavat toisistaan?" Tuohon on yllä myös vastausta.

      Tai sitten on kysytty jotain ihan muuta.

      • piruharakka

        "Tuttumies" puhuu asiaa. Koko kemia on oikeastaan vain atomien keskinäisen parin "ylimmän" elektronin vuorovaikutusta. Ts. "sisimmät" elektronit eivät vaikuta kemiaan (jos noita "elektronikuoria" > 2).

        Lainausmerkit ovat siksi, että teksti olisi intuitiivisempaa. Ja oikeasti jokainen atomin elektroni - oli se missä energiatilassa tahansa - vaikuttaa kemiaan mutta kaksi ylintä on täysin riittävä approksimaatio.

        Ytimen mahdolliset ylimääräiset neutronit eivät vaikuta kemiaan, koska ne eivät muuta elektronien tiloja. Ylimääräiset protonit sen sijaan aiheuttaisivat muutoksen kemiaan jos sellainen ydin pysyisi "kasassa".

        "Tuttumies" voisi valistaa minua kertomalla millä tavalla ytimen ylimääräinen neutroni hidastaa jotakin kemiallista reaktiota. Kiitos.

      • tuttumies
        piruharakka kirjoitti:

        "Tuttumies" puhuu asiaa. Koko kemia on oikeastaan vain atomien keskinäisen parin "ylimmän" elektronin vuorovaikutusta. Ts. "sisimmät" elektronit eivät vaikuta kemiaan (jos noita "elektronikuoria" > 2).

        Lainausmerkit ovat siksi, että teksti olisi intuitiivisempaa. Ja oikeasti jokainen atomin elektroni - oli se missä energiatilassa tahansa - vaikuttaa kemiaan mutta kaksi ylintä on täysin riittävä approksimaatio.

        Ytimen mahdolliset ylimääräiset neutronit eivät vaikuta kemiaan, koska ne eivät muuta elektronien tiloja. Ylimääräiset protonit sen sijaan aiheuttaisivat muutoksen kemiaan jos sellainen ydin pysyisi "kasassa".

        "Tuttumies" voisi valistaa minua kertomalla millä tavalla ytimen ylimääräinen neutroni hidastaa jotakin kemiallista reaktiota. Kiitos.

        "...millä tavalla ytimen ylimääräinen neutroni hidastaa jotakin kemiallista reaktiota."

        Esimerkiksi:
        http://fi.wikipedia.org/wiki/Diffuusio
        "...diffusioitu etäisyys on myös kääntäen verrannollinen hiukkasten massan neljänteen juureen"
        Diffuusionopeus vaikuttaa reaktionopeuteen. Yksi netroni enemmän ei tee yleensä isoa eroa, mutta ilmeisestikin korostuu joissakin biokemiallisissa prosesseissa, koska kalkkikuorien isotooppijakaumia käytetään lämpötilan epäsuoraan osoittamiseen.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Monenko kanssa olet harrastanut seksiä

      tänä aikana kun olet kaivattuasi kaipaillut?
      Ikävä
      117
      2625

    2. Timo Soini tyrmää Tynkkysen selitykset Venäjän putinistileiristä

      "Soini toimi ulkoministerinä ja puolueen puheenjohtajana vuonna 2016, jolloin silloinen perussuomalaisten varapuheenjoht
      Maailman menoa
      255
      1148

    3. Melkein lähetin viestin.

      Onneksi tulin järkiini. Mukavaa kesää
      Ikävä
      86
      1094

    4. Taas kuoli kuortaneella

      Mitä tapahtui kuhinoilla kun auton alle jäi ja kuoli 66.
      Kuortane
      8
      1054

    5. Nainen voi rakastaa

      Ujoakin miestä, mutta jos miestä pelottaa näkeminenkin, niin aika vaikeaa on. Semmoista ei varmaan voi rakastaa. Miehelt
      Ikävä
      79
      1011

    6. Kalateltta fiasko

      Onko Tamperelaisyrittäjälle iskenyt ahneus vai mistä johtuu että tänä vuonna ruuat on surkeita aikaisempiin vuosiin verr
      Kuhmo
      12
      930

    7. Sulla on nainen muuten näkyvät viiksikarvat naamassa jotka pitää poistaa

      Kannattaa katsoa peilistä lasien kanssa, ettet saa ihmisiltä ikäviä kommentteja.
      Ikävä
      63
      923

    8. Rakastan sinua

      Olen tiennyt sen pitkään mutta nyt ymmärsin että se ei menekään ohi
      Ikävä
      30
      896

    9. IS Viikonloppu 20.-21.7.2024

      Tällä kertaa Toni Pitkälä esittelee piirrostaitojansa nuorten pimujen, musiikkibändien ja Raamatun Edenin kertomusten ku
      Sanaristikot
      41
      832

    10. Ikävöimäsi henkilön ikä

      Minkä ikäinen kaipauksen kohteenne on? Onko tämä vain plus 50 palsta vai kaivataanko kolme-neljäkymppisiä? Oma kohde mie
      Ikävä
      37
      799
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt