Olin ollut joskus viime syksyllä hoidossa pysk. osastolla pari kuukautta, jossa sain diagnoosiksi ei-elimillisen psykootisen häiriön. Osaston jälkeen olen tehnyt käyntejä mielenterveyspalveluissa tähän päivään saakka. Nyt tilanne on sellainen, että vointi on ollut hyvä jo pitkän aikaa ja sairaslomakin, joka oli määrätty aikoinaan loppui viime toukokuussa. Mielenterveystyön puolelta sairaslomaa oltiin kuitenkin jatkamassa, koska olin sanonut, että minulla on unirytmit sekaisin. Kieltäydyin sairasloman jatkamisesta ja sitä ei jatkettu. Sen jälkeen sosiaalitoimiston kautta minut ohjattiin työvoimapalvelukeskukseen ja suunniteltiin että aloittaisin kuntouttavan työn. Sairaanhoitaja mielenterveystyöstä oli kuitenkin ollut yhteydessä työvoimapalvelukeskukseen ja he olivat päättäneet että asiakkuuteni sielä päättyy koska en ole kuulemma työkuntoinen. Syy siihen, etten ole työkuntoinen on se, että kieltäydyin toukokuussa sairasloman jatkamisesta.
Sairaanhoitajani jankkaa kokoajan etten ole vielä työkuntoinen ja vetoaa unirytmiin, joka on korjaantunut jo yli kuukausi sitten. Olen nyt sitä mieltä, että minun pitäisi lopettaa tuo hoitosuhde sinne mielenterveystyöhön, koska se vain pilaa elämääni ja kuntoutumistsani. Osaako kukaan neuvoa mitä pitää tehdä, jotta saan tuon hoitosuhteen katkaistuksi?
Sairaanhoitajani jankkaa kokoajan etten ole vielä työkuntoinen ja vetoaa unirytmiin, joka on korjaantunut jo yli kuukausi sitten. Olen nyt sitä mieltä, että minun pitäisi lopettaa tuo hoitosuhde sinne mielenterveystyöhön, koska se vain pilaa elämääni ja kuntoutumistsani. Osaako kukaan neuvoa mitä pitää tehdä, jotta saan tuon hoitosuhteen katkaistuksi?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Lähestymiskielto poliisilta,ei niihin muu auta.
Poliisi ei ota kuuleviin korviinsa, jos/kun anoo lähestymiskieltoa. Anoin toiselle (en psyk. taholle), niin Euran poliisi ei laittanut sitä voimaan. En siis ole keskustelun aloittaja.
Ottaa ne tavallisen lähestymiskiellon tosissaan, mutta psykiatria on poliisin jatke, ja siitä ei tod. seuraa se, että poliisi estäis mielureiden häirinnän, vaan saattaisit joutua jopa pakkohoitoon, kun koetit kovistella psykiatriaa.
En tiedä onko muuta konstia kuin yrittää puhua sen hoitajan kanssa tai koittaa saada vaihdettua toiselle hoitajalle. Potilaalla on loppupeleissä aika vähän vaikutusvaltaa näissä asioissa. Itselläni oli vastaava tilanne, joskaan hoitaja ei ollut noin ehdoton tuon työjutun kanssa. Jankkas kyllä tuota samaa etten ole työkykyinen enkä sovi sille enkä tälle enkä tuollekaan alalle. Kävi hyvä tuuri kun hän jäi äitiyslomalle ja tilalle tullut sijainen sanoi aika pian että hän ei oikein ymmärrä miksi käyn siellä ja mitäs sanoisin jos lopetettais. Ainahan takaisin pääsee, hakee vain lähetteen lääkäriltä. Siitähän se sitten lähti. Pääsin opiskelemaan ja sitten töihin.
Ainoa järkevä, mitä voit tehdä on yrittää puhua hoitajallesi että tuntuu vähän turhalta käydä kun ei oikein ole mitään syytä ja ehdottaa että jos kokeillaan jotain taukoa. Saattaisivat suostua helpommin pitkään taukoon kuin kokonaan lopettamiseen. Tauon jälkeen on helpompi lopettaa kokonaan kun näkevät että olet pärjännyt ilman heitä ja pysynyt järjissäsi.
Ei sinun sinne tarvitse mennä. Ilmoitat ettet tule enää / jätät ajat varaamatta.
Sitten vaan kortistoon, koska Kela, kunta, sossu ja työkkäri eivär halua kuntouttaa.
En ymmärrä, mikset vain hae työtä. Mitä vain, jota arvelet kykeneväsi hoitamaan. Aloita varovasti. Älä ajattele meneväsi mihinkään kortistoon, vaan TYÖHÖN.
Ja lopeta hoitosuhde, josta ei mielestäsi ole hyötyä. Ei kukaan sinua sinne väkisin kanna.