muusta yhteiskunnasta,näinhän se pitkälti on varsinkin länsi-rannikon pienissä suru-yhteisöissä,ei sinne finnejä haluta.
Ja RKP nimenomaan harrastaa/kannattaa tätä eristäytymispolitiikkaa.
Ja RKP nimenomaan harrastaa/kannattaa tätä eristäytymispolitiikkaa.
Vastaukset 54
Vanhimmat
Fel information,vi älskar finskspråkiga människo,vi gifter oss med dem,skaffar barnmed dem .Det finns över 40 000 tvåspråkiga äktenskap plus alla samboförhållanden.
Det finns ingen praktisk möjlighet att isolera sig,vi lever ju vår vardag på finska. Endast någon som sjäv bor i någon liten by på en enspråkigt finsk ort kan ha sådana funderingar.
On röyhkeätä vastata muulla kuin avauksen kielellä. Ja vielä suomenkielisellä palstalla!
Kiitos, että TAAS muistutit, millaisten tyyppien kanssa ollaan tekemisissä.
No miten on Korsnäsissä ja eräissä muissa pikkupaikoissa?
Kyse myös ihan arkielämän juoksusta kun esim kaksikielisissä kunnissa hyvinkin on mahdollista että ruotsinkielisestä päiväkodista mennään ruotsinkieliseen kouluun ja perheen sisäpiiri tutut on valtaosin ruotsinkieltä taitavia, ja jos vielä usein on työnantaja jossa ruotsinkieli käytännön kieli ei siinä todellakaan paljoa suomea tule käytettyä vaikka suomeakin jotenkuten hallitsee.
Tiedä sitten suuriko on tällainen joukko, mutta niitä kyllä on. Pienenä sivuhuomautuksena että tällaisessa joukkiossa ajoittain kun kielistä tulee puhe niin se auttamattomasti kääntyy kuinka hankalaa ja vaikeita nimenomaan suomi oli/on itselle tai lapsille. Edelleen tiedä sitten pienikö tällainen joukkio on mutta niitä on:)
Tästä näkökohdasta todellakin voisi olla eduksi liittää niin suomenkieliset ja ruotsinkieliset koulut samoihin tiloihin vaikka itse opetus olisi ko. Henkilöiden äidinkielellä tapahtuvia suomeksi tai ruotsiksi.
Mutta usein se Taxellin paradoksi ajatus estää kyseisen toteutuksen varsinkin RKPn puolueväen suunnalta.
Hämmästyttävää että käsitykseni mukaan olemassa olevista kaksikielisissä kouluyhteisöissä on paljon positiivista palautetta.
Tämä vain näin puolsuomenkielisenä havainto menneiltä ja nykyisiltä vuosilta lähinnä rannikkoseudulla Porvoosta Pietarsaareen ja monet kunnat kaupungit siinä välissä:)
Alla kommentaren välkomna!
Hyvä kirjoitus
Miksi savolaiset ovat eristäytyneitä Savoon?
Just det,man kan ju fråga varför finskspråkiga isolerar sig ?
lainaus menneiltä vuosilta hesarista
"Miksi tosiaan ruotsikieliset pitävät kiinni kielestään, mutta vaativat suomenkielisille ruotsin opetusta ja kielikylpyjä bulvaaniensakin (MA) avulla? Perheeni on lapsinemme kietoutunut tähän verkkoon. Itse olen 1/4 ruotsinmaalainen ja puhun jossakin määrin ruotsia kuten lapsenikin. Lapseni ovat aviossa ruotsinkielisten kanssa. Appivanhemmat ovat fanaatikkoja kielensä suhteen. Eivät salli lastensa lasten menoa edes suomenkieliseen päiväkotiin jotteivät oppisi suomea. Yksi apeista puki pelon sanoiksi. "Suomenkieliset jyräävät ruotsinkieliset yhdessä sukupolvessa suomenkielisiksi ellemme ole ehdottomia". Niinpä 12 vuotiaatkin lapsenlapsemme ovat ummikkoruotsalaisia Suomen Espoossa!"
varför isolerar finskproåkiga is Savolax från svensktalande folk?
fiffig frågeställning, när svensktalande i Savolax möiligtvis under 1% av befolkningen?
toisia hyviä ajatuksia olemassa kenties :)
Sen när savolaxarna flyttar till tvåspråkiga orter så vill de inte heller ha något att göra med den svenskspråkiga befolkningen.De är bara sura och arga för att det finns människor som talar svenska.Jag har haft två arbetskamrater från Savo som alltid bara gnällde om våra privilegier.Ok,ALLA är förstås inte sådana...det var nu bara ett exempel.
Lainaus hesarista
"Ikävä ilmiö tämä ruotsinkielisten tarve erottautua täysin omaksi saarekkeekseen. Se ei palvele ainakaan ruotsin kielen etua. Ehkä Rkp:n ja täysin yksikielisten ruotsalaisten mahdollisuuksia säilyttää asemansa hellittynä vähemmistönä."
"Suomenruotsalaisena yhdyn tähän kirjoitukseen täysin, olen itse naimissa suomenkielisen kanssa ja lapsemme käy ruotsinkielistä koulua. Meitä palvelisi huomattavasti paremmin kaksikielinen koulu missä molemmat kielet esitettäisiin tuttuina ja kivoina kielinä. Oikein jurppii kun ei voida opettaa myös suomenkieltä heti ekasta äidinkielenä. Suuri syy tähän on Folktinget jotka ovat niin fundamentaaleja että saavat talebaanitkin näyttämään kompromissinhaluisilta partasediltä. Joka kerta kun joku rkp:ssä vahingossa ehdottaa jotain ratkaisua, jossa ruotsi ei ole kielenä ehdoton ykkönen, hänet palautetaan ruotuun asap ja jatketaan kuten ennen toivoen että 1800-luku palaisi. Nyt on toki valoa tunnelin päässä kaksikielisiä perheitä on jo saavuttanut kriittisen massan pääkaupunkiseudulla joten jotain vaihtoehtoista ratkaisua on pakko keksiä. Sen lisäksi yhä useampi suomenruotsalainen kokee folktingetiä fanaattiseksi lahkoksi, johon ei haluta kuulua, joten tämäkin organisaatio täytyy uudistua. Toivon että parin vuoden päästä kalsikielinen koulu toimii pääkaupunkiseudulla ny kun kissa on nostettu pöydälle. Meidän perheelle se on jo liian myöhään mutta muut voisivat hyötyä tästä."
Yks kirjoitteli kyllä ihan omiaan elikkä ei kirjoittanut totta. Meillä oli sama tilanne. Lapset kävivät ruotsinkielisiä kouluja ja ihan yliopistotasotkin ruotsiksi. Itse puhuin heidän kanssaan aina suomea. Lapset ovat täydellisen kaksikielisiä. Ehkä he käyttävät tällähetkellä enemmän Suomea kuin ruotsia mutta se vaihtelee vuosien mittaan.
På vår boningsort hade barn från tvåspråkiga familjer möjlighet att läsa finska på modersmåls nivå (MOFI )grundskolan gick mina barn på svenska,men två av barnen gick yrkesutbildningen på finska...inga problem.
Så flat kan man väl inte vara på det här århundradet att man låter svärföräldrarna bestämma vilka språk barnbarnen skall lära sig ?Föräldrarnas skyldighet är att se till att barnen får alla "verktyg " som behövs för framtiden.Inte ens för husfridens skull borde någon ställa upp på sådana heltokiga krav.
Suurimmalla osalla suomenruotsalaisista ei kaiketi minkään laista ongelmaa käyttää suomea puhumattakaan kaksikielisissä perheistä.
Kyse yllä olevisa hesarin mielipidekirjoituksissa on että jopa Espoossa ja Helsingissä puhumattakaan Tammisaaressa ja Pietarsaaressa löytyy perheitä joilla suomi tuntuu olevan hyvin haastava kieli jota tuskin käytetään kun on päiväkodit, koulut kaupat ja työpaikat ja kaveripiirit missä pelkkää ruotsia käytetään:) joukko kaiketi marginaalinen, mutta sellaisia on jopa mun tuttavapiireissä.... Toki on perhen ja yksilön vapaus käyttää tai olla käyttämättä kieliä.
Jag har finskspråkiga vänner som har bott i Sverige sedan 1970 talet,frun i huset klarar sig just och just med de enklaste vardagssysslorna på svenska.Mera krävande frågor behöver hon tolkhjälp med av barnen eller mannen.Alla är inte så språkbegåvade.Finska är också ett svårt språk för många svenskspråkiga.
Visst finns det positiva erfarenheter av skolfastigheter med skolor på båda språken.De negativa talas det inte om.det förekommer grym mobbning på tex. skolvägen oftast av elever som hör till den språkgrupp som är i majoritet i skolfastigheten.
Man FÅR använda även svenska språket .
"SavolainenA
27.6.2014 21:46
9
Sulje
Miksi savolaiset ovat eristäytyneitä Savoon?"
Eiväthän savolaiset ole eristyneitä.
Perinteisesti savolaiset ovat eniten liikkunut heimo. Jo heidän aikaisempi elämäntapansa eli huhta-kasken tekeminen edellytti liikkuvaa elämäntapaa.
Savolaisia muutti Inkerinmaalle, Jäämeren rannalle, Ruotsiin, Norjaan ja Amerikkaan 1600 l. alkaen.
Suomen sisällä 1960 alausta on kymmeniä tuhansia muuttanut Etelä-Suomen kasvukeskuksiin, Ruotsiin, osa on palannut takaisin.
Lähes jokaisessa perheessä Savossa on joku jäsen ollut Savon ulkopuolellea muualla Suomessa tai ulkomailla.
Luulen että esim. Ruotsin Göötanmaiden tai Smålannin asukkaat ovat liikkuneet vähemmän kuin savolaiset.
Vanhat ennakkokäsitykset ja mielikuvat eivät aina pidä paikkaansa
"On röyhkeätä vastata muulla kuin avauksen kielellä. Ja vielä suomenkielisellä palstalla!"
Förbaskade skenheliga skitunge! Om det är fräckt att svara på annat språk än man öppnar med då satan har jag blivit kränkt i snart 50 år!
Höpöhöpö....
Folktinget = kielitalibaanit.
Aloitus kertoo totuuden.
karmeaa.....
Jos voi hyötyä reservaatista poistumalla. Narsismi estää myös täysin eristäytymästä. Rajattoman ihailun tarve pakottaa esimerkiksi osallistumaan Kalevan Kisoihin ja muihin kekereihin joilla sitä "saatanallista säettä" voi kuulla.
"Ja RKP nimenomaan harrastaa/kannattaa tätä eristäytymispolitiikkaa."
Taxellin paradoksin mukaan kaksiksilisyyden eldellytys on riittävä määrä yksikielisesti ruotsinkielisiä instituutioita.
Se on nimenomaan paradoksi: se kuullostaa umpityhmältä mutta on silti täysin totta.
Tämä perustuu siihen että kaikki kaksiksileist instituutiot, eli kaksikieliset siinä mielessä että yksilöt ovat kaksikielisiä, muuttuu ennen pitkää aina yksikielisesti suomenkielisiksi. Ja sitten taas vähemmistökielelle on keksittävä erityiratkaisut.
Syy tähän on se että ruotsinkieliset EIVÄT EDES HALUTESSAAN PYSTYISI eristäytymään. Suomenkielisille tämä eristäytyminen ruotsinkieliseytä on helppoa ja jokapäiväistä.
On tuo Taxell kyllä aika läski. Ilmeisesti esimerkki svekkojen "älymystöstä".
Mitä sinä taas sekoilet?
Keitäköhän ovat nettifennojen "älymystöä"?
Suurimmassa osassa suomea kun ei kuule ruotsia vaikka etsisi, eli suomi ei ole kaksikielinen realimaailmassa.
(Papereissa voi lukea mitä vain)
Suomenruotsalaiset, saamenkieliset kuten maahanmuuttajista myös valtaosa hallitsee suomenkielen joten asuisikos Suomessa 98% suomenkieltä hallitsevia kansalaisia:)
Tätä taustaa vasten on käsittämätöntä virkamiesruotsi vaatimus Manner-suomen laajuisesti ja pakkoruotsi kaikilla koulutusasteilla.
PÄINVASTOIN!
Ruyotsinkieliset eivät edes halutessaan voi eristäytyä suomenkielisitä. Siksi tarvitaan edes joitakin suojattuja tilanteita (kuten koulu).
Suomenkieliset eristäytyvät käytännössä jotkut aktiivisesti (nettifennot) mutta suuri osa passiivisesti ruotsinkielisistä, koska ruotsinkielisiä on harvakseltaan ja he käyttävät suomenkieltä suomenkielisten seurassa.
Nämä eristäytyneet suomenkieliset sitten keksivät milloin mitäkin typeriä teorioita ruotsinkielisitä. Tietämättömyyden antamalla varmuudella. Kuten nimimerkki "bättre folk" jo nimimerkin valinnassaan, sekä tällä eristäytymishöpötyksellä.
Kyllä Ahvenanmaalla ja Pohjanlahdella voi. Et sie tiienny, no siehä sälli oot.
"Kyllä Ahvenanmaalla ja Pohjanlahdella voi. Et sie tiienny, no siehä sälli oot. "
Mene sinä vaan sinne Pohjanlahteen ja kokeille onneasi.
Eikä edes Pohjanmaalla voi eristäytyä suomenkielisitä. Ruotsinkielisistä sielläkin.
En mää kato maataloustuilla elävien junttien seurassa oikein viihdy. Olin mää kerran meinannu Pedersöreen mennä, mutta ku perkelemäinen löyhkä tuli reservaatista vähän ennen rajaa.
Kun ne sitä rotua yrittää elukka oppien mukaan jalostaa, kai ne ny kuitenkin tietää ettei edes islannin ruuna ole hyvä.
Nojaa,
Eräässä länsiuusimaalaisessa kaksikielisessä kunnassa eräs eturivin poliittinen toimitsia on kyllä ilmaissut eräässä radiohaastattelussa että kielipolitiikka on osasyy hitaaseen kehitykseen ja että enemmistö ruotsinkielinen kunta näyttää pysyvän talousvaikeuksissa osittain tästä syystä.
Hankalaa toki varmaan oikeesti saada faktaa miten RKP politiikallaan kenties ei osaa ajaa kunnan etua, vaan keskittyy ajamaan suomenruotsalaisten etua...
Suomalainen yhteiskunta perustuu kahtiajakoon: on suomenkielinen Suomi ja ruotsinkielinen Suomi. Ajatuksena on, että maassa voidaan elää jommalla kummalla kielellä turvautumatta siihen toiseen kansalliskieleen. Lapset kasvatetaan erillään toisesta kieliryhmästä, koulut, opistot, yliopistot, kulttuurilaitokset, yhdistykset, kuorot, pelimanniyhtyeet toimivat kielirymänsä puitteissa, ja vain työelämässä suomen- ja ruotsinkieliset toimivat rinnakkain, mutta silloinkin eri kulttuurien edustajina. Taxellin paradoksi merkitsee, että kaksikielisenä pysyvää suhtautumista ei yksikielisessä ympäristössä voisi olla. Ollaan joko/tai.
Kaikk alle 45-vuiotiaat ovat opiskelleet ruotsia, ja tämän paremmaksi ei kielipoliittinen tilanne enää voi tulla. Tosin virkamiesruotsissa on omat hankaluutensa, koska se ruostuu käytön puutteessa ja toisaalta uudistuu niin kuin mikä tahansa kielen alue. - Suomenkielisiä tuskin riittää joka lähtöön, vaan ruotsinkielistenkin tulisi hakeutua nykyistä enemmän julkisiin palveluammatteihin, jotta perustuslain idea säilyisi.
Nyt pitäisi päättää, mitä halutaan: Halutaanko Vaasan kaltainen kaksikielinen kaupunki, jossa samat henkilöt voivat vaihdellen käyttää joko suomea tai ruotsia, vai halutaanko Pietarsaaren kaltainen tilanne, jossa kaksikielisyys on jakoa suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen Pietarsaareen. Oikeusministerimme tuntuu kannattavan tätä mallia.
Miten kaikki tuo saadaan toimimaan on 12-19-vuotiaiden nuorten harteilla, eivätkä he anna poliitikkojen häiritä suhtautumistaan. Aika näyttää.
"Suomalainen yhteiskunta perustuu kahtiajakoon: on suomenkielinen Suomi ja ruotsinkielinen Suomi. Ajatuksena on, että maassa voidaan elää jommalla kummalla kielellä turvautumatta siihen toiseen kansalliskieleen."
Tuota, miten saadaan Joensuuhun ( tai muihin kymmeniin vastaaviin kaupunkeihin) se Vaasan malli, tai edes se Pietarsaaren malli, kun niitä ruotsinkielisiä ei täällä asu:-)
Joskus tuntuu että joiltakin ihmisiltä unohtuu että Suomesta 90% on täysin yksikielistä.
Ruotsin pitäisi kuulua ja näkyä vain siellä missä ruotsinkielisiä asuu.
Fennologik igen...vi MÅSTE alltså isolera oss om vi varken får ses eller höras på enspråkigt finska orter ?
.Ni måste inte -men Taxell och Folktinget har viljan att isolera er.
Ymmärtäkää toki että ihan vapaasti saatte näkyä ja kuulua suomen kaupunkien kaduilla ja toreilla.
Joensuussa esim on peräti 70kpl ruotsin kieleksi rekisteröityä henkilöä siis alle 0,1%, joten vaikka kuinka haluaisi sinne Vaasan tai Pietarsaaren mallia olis se mahdottomuus kun nämä kaikki 70 vielä luultavammin puhu sujuvaa karjalan murretta:)
Pielisjoen rantojen asukkaat suurimmalla todennäköisyydellä ei kuule elämänsä aikana ruotsia koti poluilla ja kaduilla.
Enpä usko. Työn puolesta voi muutama svekkuli siellä toki asua.
Tilastokeskuksen mukaan ruotsinkielisten osuus Joensuussa on 0,1% ja ulkomaiden kansalaisia 2,5%
"Onkohan en usko
6.7.2014 19:49
0
Sulje
Enpä usko. Työn puolesta voi muutama svekkuli siellä toki asua. "
Olen asunut Joensuussa kohta 20 vuotta ja ruotsia olen kuullut siellä 1 kerran kaupassa, taisi olla kysymys turisteista.
Kuntaliitosten jälkeen Joensuussa asuu 72 000 asukasta ja ruotsinkielisiksi rekisteröityjä on 70 kpl. Taatusti puhuvat kaikki suomea.
http://www.iltasanomat.fi/autot/art-1288433963556.html
"muusta yhteiskunnasta,näinhän se pitkälti on varsinkin länsi-rannikon pienissä suru-yhteisöissä,ei sinne finnejä haluta"
Mites luulet että jossain Kainuun pikkupitäjässä suhtauduttaisiin sinne muuttaneisiin suruihin jotka tulisivat uusina paikkakunnalle ja vaatisivat kaikialla itsestäänselvyytenä ruotsinkielistä palvelua?
Fiksut surut osaisivat suomea tai opiskelisi suomea ja eläisi kuten muutkin Kajaanissa asuvat saaden palvelua suomenkielellä.
Jos sattuisi kohtaamaan jonkun ruotsinkieliseksi rekisteröityyn henkilön (Kajaanissa niitä 0,1%) keskustelisivat kenties ruotsiksi:)
Varför lär sig inte finnar svenska när de flyttar till en övervägande svenskspråkig ort ?
Saattaisi ainakin Karjalan tasavallan asukkaita kiinnostaa. Olisihan se svekkulille kieltämättä melkoinen "jytky pökäle" jos Hudilaisen toimesta kantautuisi Putinin korviin mitä täällä oikeasti tapahtuu.
Kyllä monet suomenkieliset kaksikielisissä kunnissa ruotsia osaavat, ja valtaosassa sellaisissa kunnissa suuri joukko suomenkielisiä ja suomenkielellä pärjää myös. Esim Närpiössä 85% ja Pedersöre 90% ruotsinkielisiä joten siellä hyvä osata tai oppia ruotsiakin, vaikka kymmenisen prosenttia väestöstä suomenkielisiä, onhan 10% paljon enempi kuin 0,1%.
Ainahan poikkeuksia löytyy jotka vaatii ties mitä, kuten Lahdessa järkättiin kahdelle surulapselle oma ruotsinkielinen luokka:)
"Ankdam"
"Mites luulet että jossain Kainuun pikkupitäjässä suhtauduttaisiin sinne muuttaneisiin suruihin jotka tulisivat uusina paikkakunnalle ja vaatisivat kaikialla itsestäänselvyytenä ruotsinkielistä palvelua?"
Varmaan tuntuu samalta kuin suomenkielisiltä Tornijokilaaksossa, Ruotsin puolella...
Typerä avaus.
Olin Paraisilla töissä eräässä ravintolassa ovimiehenä ja siellä ollessani törmäsin tähän suomenruotsalaisten reviirikäyttäytymiseen jossa suomenkielisiltä evättiin mm. pääsy vain ja pelkästään ruotsinkielisille tarkoitettuihin nuorisotapahtumiin, kuten tanssiaisiin jms. Suomenkielisiltä nuorilta pääsy kiellettiin kielellisiin syihin vedoten, ja minä näin että asia jäi harmittamaan niin suomenkielisiä nuoria kuin joitakin suomenruotsalaisiakin joiden mielstä se oli väärin.. .
Suomenruotsalainen Parainen on hyvää vauhtia suomenkielistymässä kuten Hanko ja muut vanhat suomenruotsalaiset kaupunkimme josta vanha jääräpäinen ja sisäsiittoinen suomenruotsalaisuus on näivettymässä pois kokonaan.
On jännittävää seurata Suomen kielipolitiikkaa varsinkin sitä, että kuinka kauan Suomi julistautuu kaksikieliseksi ja pakottaa valtaväestönsä pakkoruotsiin? Tarkoitan sitä että kuinka pieneksi suomenruotsalaisten osuus pitää kutistua ennen kuin Suomi on yksikielinen vai onko Suomi virallisesti kaksikielinen aina viimeiseen suomenruotsalaiseen kääkään saakka?
Kuulehan järki hoi, kun täällä etelässä trendi on aivan toinen.
Aina vain useampi kaksikielinen ja myös TÄYSIN suomenkielinen perhe valitsee RUOTSINkielisen koulun lapsilleen!
Ruotsinkielisiin kouluihin, tarhoihin ja neuvoloihin on niin kova paine tällä hetkellä, että laajennuksia suunnitellaan.
Ruotsinkieli ja järjestelmä, ei ole mikään "rotupuhdas" järjestelmä mitä pieni osa säälittäviä suomalaisia kuvittelee.
Vaan kulttuuri ja tapa elää ja toimia tässä yhteiskunnassa. Suomenruotsalaiset ovat sydämellisiä, avoimia ja kansainvälisiä ja monet ihmiset samaistuvat tähän ja haluavat lastensa saada kasvaa siinä ympäristössä! Hienoa!