Hävettää - joudun vuodeksi lukemaan fysiikkaa yliopistolle

miten lähellä olit päästä? Mikset harkitse ulkomailla (Eu) opiskelua?

Älä pelkää, varmaan puolet luonnontieteiden fukseista on samanlaisia luusereita kuin sinä jotka eivät päässeet haluamaansa kouluun ja ovat vuoden tai pari kemialla/matikalla/fysiikalla pitämässä välivuotta. Porukka on suurimmalta osin 3krt/viikko bileissä ravaavia tusinateinejä jotka jaksavat ulista jatkuvasti siitä kuinka ovat hakemassa lääkikseen/tutalle/alalle-X . Ihmiset eivät siis todellakaan ole mitään savantautistlasermiekkalarppaajia. Näitä näkee lipastolla joo enemmän kuin muualla, mutta pahimmat tapaukset käy lähinnä vain tenteissä.

Ensi vuotesi tulee olemaan kidutusta siksi, koska opinnot ovat erittäin vaikeat eikä siksi, koska siellä on nörttejä. Jos et päässyt lääkikseen, etkä edes kemialle niin tuskin tulet pärjäämään fysiikan opinnoissa.

t. matikkaa sivuaineena lukenut sekä muutamia fysiikan peruskursseja käynyt

Voit sit hengaa mun kaa. Olisin päässyt suoravalinnalla lukemaan matematiikkaa, fysiikkaa tai kemiaa. Olisin päässyt lääkikseenkin. Olisin myös päässyt teknillistieteelliselle joka ikiselle alalle todistusvalinnalla. Halusin erityisesti lukemaan fysiikkaa yliopistolle. Tämän lisäksi en leiki lasermiekoilla. Sen sijaan syön, dokaan, juhlin ja panen enemmän kuin Ron Jeremy.

Kyllä se siitä

Mä kerron teille fysiikan laitoksesta valittaville oman tarinani:

Minäkin halusin lääkikseen, mutta "jouduin" lukemaan fysiikkaa. Minulla oli ihan samanlaisia ajatuksia kuin teilläkin. Mutta kuinkas kävikään: vuosi fysiikan laitoksella oli varmaankin elämäni mahtavin. Voi sitä bileiden ja uusien kavereiden määrää! Nyt opiskelen jo lääkiksessä, mutta edelleen ikävöin usein mukavaa vuotta fysiikalla. Kun opiskelusta ei tarvinnut siellä stressata (koska tiesin alusta asti että fyysikkoa minusta ei tule), kaiken energian pystyi käyttämään uusiin mahtaviin tyyppeihin tutustumiseen ja bilettämiseen! Ja sinne mahtuu monenlaista porukkaa, ei kaikki ole mitään "fyssahörhöjä" (vaikka he vasta hyviä tyyppejä ovatkin)! Ja siellä tosiaan on paljon lääkikseen hakijoita, joista saa sitten vertaistukea seuraavana keväänä kun pääsykokeeseen lukeminen ahdistaa. :)

Joten nyt pää pystyyn ja nauti tulevasta vuodesta ja nuoruudesta! Lääkiksessä ehtii opiskella myöhemminkin. Mä ainakin olen todella todella kiitollinen fysiikkavälivuodestani, sen vuoksi sain monia hyviä ystäviä joiden kanssa yhä pidetään yhteyttä, ja vaikka kuinka paljon ihania muistoja!

Mihin kaupunkiin menette opiskelemaan? :)

Toivon todella, että tämä oli provo.

Jos sinulla on noin ahdas ja vastenmielinen asenne fysiikanopiskelijoita kohtaan, suosittelen lämpimästi, ettet edes näytä naamaasi tällä laitoksella.

Itsekkin menin monien muiden tapaan fysiikalle kun lääkiksen ovet eivät ensimmäisellä kerralla avautuneet. Minulle se oli loppujenlopuksi erittäin avartava vuosi. En seurannut mitään opetussuunitelmaa vaan otin itselleni mielenkiintoisia ja/tai lääkiksen pääsykokeen kannalta hyödyllisiä kursseja fysiikalta, kemialta, biologialta, kauppatieteiltä ja humanistisestä tiedekunnasta. Mihinkään tutkintoon opintoni eivät olleet johtamassa, joka lisäsi vähän menestyspaineita lääkiksen valintakokeessa. Toisaalta, en nähnytkään muita vaihtoehtoja itselleni kuin lääkiksen.

Jokatapauksessa, nauti tulevasta "vapaasta" vuodestasi(tai vuosista) ja ota siitä kaikki irti. Lääkiksessä opiskelu on koulumaisempaa, eikä lukujärjestys ole enää samalla tavalla muokattavissa.

Mitä tulee kanssaopiskelijoihin, kuten täällä onkin jo toistettu monesti, on lähes puolet luonnontieteiden opiskelijoista myös hakemassa lääkiseen. Et siis ole yksin.

Sinuna en häpeäisi yhtään, päinvastoin. Fysiikka on luonnontieteiden kuningaslaji, kun taas lääketiede on enemmänkin vain soveltavaa biologiaa. Kaikki maailman tunnetuimmat tiedemiehet ovat fyysikoita. Yritä nimetä yksikin maailmankuulu lääkäri. Niinpä, ja Dr.Phil ei ole oikea lääkäri.

Se että fysiikalle pääsee helposti sisään ei tarkoita etteikö ala tai opinnot olisi haastavia. Uskaltaisin väittää, että fysiikka on mahdollisesti jopa haastavin aine yliopistossa. Tenteistä kyllä pääsee lävitse varmasti lähes jokainen, mutta ne ovatkin vain pintaraapaisua fysiikan moniulotteisesta ja kompleksisesta maailmasta.

Itseäni kiinnosti fysiikka, mutta koin etten ollut tarpeeksi älykäs ja matemaattisesti lahjakas, jotta olisin voinut luoda itselleni menestyksekkään uran sen parissa. Stephen Hawkingsin isäkin halusi aikanaan pojastaan itsensä tavoi lääkäriä, mutta Stephen koki lääketieteen liian rajoittuneeksi tieteeksi ja valitsi fysiikan. Itse kuljin päinvastaisen reitin kuin Stephen: fysiikalta lääkikseen, täysin samasta syystä.

Minulle kävi kuten aloittajalle. En päässyt lääkikseen, joten lähdin opiskelemaan teoreettista fysiikkaa. Olin aluksi ennakkoluuloinen lasermiekkaleikkejä ja ohjelmointia kohtaan, kunnes eräänä iltana elämäni muuttui. Eräs kurssikaverini pyysi minua mukaan Star Wars-larppausiltaan. Olin ottanut pari olutta, joten päätin piruuttani mennä katsomamaan ja nauramaan nörteille.

Hämmästyin kuitenkin tapahtumassa vallitsevaa mahtavaa ilmapiiriä ja kaikkialla vallitsevaa toveruutta ja välittämistä. Otin jopa lopulta osaa lasermiekkasotaan! Aloin käydä tapahtumissa säännöllisesti. Tätä on nyt jatkunut kolme kolme kuukautta, ja olen jopa ostanut oman lasermiekan! Sen lisäksi ilmoittauduin tammikuussa alkavalle ohjelmoinnin perusteet I -kurssille.

En enää halua lääkäriksi, tiedän että minusta tulee fyysikko!

Ajattele positiivisesti; fyssa ei ole sentään tktl.

t. käpistelijä.

Eihän lääkiksen tuloksetkaan o tullu viel? On fysiikalla muitakin tytteleitä kuin sinä.

Mieletäni tärkeää lääkisopiskelijoille oliskin syventyä vuodeksi fysiikkaan ja matematiikkaan. Saisivat vähän ammatissa tarvittavaa nöyryyttä