Lieksan tie kriisikunnaksi on toteutumassa. Kaupungin virkakoneisto päättäjineen on tehnyt viime vuosien aikana kaikkensa saadakseen Lieksan lähiaikoina tunkiokunnaksi ja kantamaan kriisikunnan statusta.
Kriisikunnalle on kuusi kriteeriä: negatiivinen vuosikate, puoli prosenttia keskimääräistä korkeampi tuloveroprosentti, omaa pääomaa on alle puolet, suhteellinen velkaantuneisuus on yli 50 prosenttia, taseen alijäämä ja asukaskohtaista lainaa on yli puolet enemmän kuin kunnilla keskimäärin.
Valtion asettamien rajojen mukaan kriisikunnan nimittämiseksi riittääkin se, että kunnan tilinpäätös on kahden vuoden ajan ollut alijäämäinen. Ensimmäisessä tilinpäätöksessä alijäämää saa olla korkeintaan 500 euroa asukasta kohden ja viimeisimmässä enintään 1000 euroa. Tällä menolla nämäkin tavoitteet saavutetaan.
Kriisikunnalle on kuusi kriteeriä: negatiivinen vuosikate, puoli prosenttia keskimääräistä korkeampi tuloveroprosentti, omaa pääomaa on alle puolet, suhteellinen velkaantuneisuus on yli 50 prosenttia, taseen alijäämä ja asukaskohtaista lainaa on yli puolet enemmän kuin kunnilla keskimäärin.
Valtion asettamien rajojen mukaan kriisikunnan nimittämiseksi riittääkin se, että kunnan tilinpäätös on kahden vuoden ajan ollut alijäämäinen. Ensimmäisessä tilinpäätöksessä alijäämää saa olla korkeintaan 500 euroa asukasta kohden ja viimeisimmässä enintään 1000 euroa. Tällä menolla nämäkin tavoitteet saavutetaan.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Noh, jos yritys olisi, niin pönkkä ovelle ja tj. aika tiukoille
Kun kunta ei voi mennä konkurssiin, holtiton rahan käyttö vaan jatkuu. Toivottavasti pahimmasta rahat vieneestä mätäpaiseesta, somalilaumasta päästään eroon mahdollisimman pian ja paluu normaaliin elämään voi alkaa.
Somalitkin ovat nyt lieksalaisia, ette te heistä eroon pääse. Opetelkaa heitä tuntemaan eläkää sovussa, ummet!
Tuskinpa ovat enää kauan lieksalaisia, kun holtiton rahanjako loppuu rahan puutteeseen. Somaleilla ei ole silloin enää varaa ylläpitää kaupungin hankkimia autoja ja muita laitteita.
Ei kaupunki ole hankkinut autoja. Todennäköisin vaihtoehto on ollut se, että tulijoilla itsellään on ollut rahaa, kun he ovat tuleet tänne.
Mistä se raha on peräisin? No toivottavasti se on heidän omaa rahaa.
Kai Suomen maahanmuutosta vastaavilla on tieto maahan tulevien taloudellisista taustoista? Ja tämä tieto kulkee myös Suomen maahanmuutosta vastaavien ja Lieksan viranomaisten välillä?
Kun hämäräbisnes tunkee kaikkeen, niin miksi sitä ei voisi olla jossakin päin maailmaa myös maahanmuuttoon liittyvissä asioissa?
Kai tässä voi esittää yhden teorian?:
Joku järjestää maasta pois pyriville mahdollisuuksia lähteä pois maasta. Lyö lähtijöille reilusti rahaa mukaan. Vastapalveluksena heidän tulee lähettää osa saamistaan sosiaalituista ja avustuksista maasta pois muuton järjestäneelle.
"Takuumiehenä" toimisi lähtömaahan jääneen sukulaisen hyvinvointi tai henki.
Voisko tämmöinen onnistua, vai olisiko se vain pelkkä teoria?
Toisaalta voidaan kysyä, onko nykysysteemi aukoton, etteikö tuollainenkin teoreettinen käytäntö voisi toteutua?
Toivotaan että Lieksan päässähän maahanmuuttajien menot ovat hyvässä kontrollissa, ei olla sinisilmäisiä, eikä sorruta holtittomaan rahan jakamiseen.
Ei kaupunki ole ostanutkaan autoja somalialaisille, vaan on vain antanut rahaa niiden ostamista varten. Näinhän he itse ovat kertoneet. Jos heillä olisi ollut rahaa Lieksaan tullessaan, ei kaupungin olisi tarvinnut antaa heille yhtään mitään.