Hävisivätkö liberaalit sukupuuttoon?

Liberaalit eivät hävinneet sukupuuttoon, vaan päinvastoin, kaikista tuli liberaaleja eikä sellaista puoluetta sitten enää tarvittu. Demareilla sama juttu piakkoin.

Liberalismilla (etenkin ääriliberalismilla) on taipumus kaatua omaan mahdottomuuteensa.

Liberalismin vaiheet:

1) Julistetaan yksilöllisyyden ilosanomaa, ja monen on helppo olla samma mieltä.

2) Toisilta vaaditaan jossakin vaiheessa (kuten nyt) suvaitsevaisuutta ilosanoman takaamiseksi, mutta sen taustalla ovat omat mieliteot ja uskomukset. Samalla äänekkäät vaativat, että niistä eivät saa muut esittää negatiivisia ajatuksia, jotka ovat myös väistämätön osa heidän yksilöllisyyttään.

3) Muut alkavat puhumaan äänekkäästi vastaan että heidän yksilöllisyyttään on rikottu, kun he eivät saa väitellä mielipiteistään ja joutuvat muuttamaan elintapojaan ja perinteitään vastentahtoisesti pakkotoleranssin varjolla. Pakkotoleranssi siis rikkoo muiden oikeuksia olla yksilöllisiä ja/tai yhteisöllisiä, mikä toimii liberalismin perusideaa vastaan.

4) Todetaan, että liberalismin harjoittama pakkosuvaitsevaisuus ei toimi ihmisluonnon kanssa joka on usein minäkeskeinen, eikä mitään ei voi oikeastaan käskeä rakastamaan keinotekoisesti.

5) Palataan vanhempaan systeemiin.

Aivan kuten kommunismi, liberalismi voi tuntua viehättävältä ajatukselta paperilla, mutta sen toimimaan saaminen on lähes mahdoton tehtävä, ja usein tuppaa systeeminä tuhoamaan itsensä.

Ovat olleet ehdolla Piraattipuolueen listoilla nykyään.