Olen miettinyt: olet mielestäni ihmisenä lipevä ja omaa etua tavoitteleva. Juonit ja puukotat selkään. Yhtenä hetkenä olet elämää henkivä aurinko, toisena koston jumalatar. Pelottava ihminen, jolle toiset ihmiset ovat pelinappuloita ja hyödykkeitä.
saanko kertoa ajatuksia sinusta
juoskaa kauas
21454
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Tappoi lapsensa
Vaimoltansa vain veivin vei....
Värvää vaihtovaimon vannoen viekkaasti valheelliset vihkivalat....
provo vauhdissa
Minäkö ? No, aina oppii uutta itsestään näillä palstoilla :D)) Kun lopetan tämän palstailun olen aivan muuttunut ihminen.. Mutta hyveli yöteli nyt
Hauska tuo hyveli yöteli:) mistäs tuon keksit?
kerroit jo :(
Ei tämä mulle -
t. kesäheinä
tunteet voivat toki olla ristiriitaisia. Omakin sellaista kohtaan, kenestä kiinnostunut olin, ja jo unohtanut. Mutta esim. hänen esiinnnyttyä toisen kanssa, pistääkin jotain vielä liilkkeelle. Varsin luonnollista mielestäni.. ehkä yllättyy, positiivisestikin, miettii menikö oma arvio aikanaa pieleen. Ihmiset toki kasvavat eri kokemusten kautta, niin itse kuin toisetkin.
Ehkei alkuun halua jotain myöntää, ja sitten jos myöntääkin, ei ole mielestäni selkäänpuukottamista.
En todella pelaa ihmisillä, en ymmärrä sellaisen päälle. Omatuntoni ei salli sellaista - Olen liiankin rehellinen ja suora. Itselläni ei ole mikään tarve kostaa kellekään. Mitään, ainakaan tietoisesti. Ja hyötyminen, ei tulis mieleenkään - enhän anna muidenkaan hyödyntää millään tavalla itseäni. "Tee toisille, niinkuin haluaist itsellesi tehtävän."
Aloittajan hätäinen analyysi meni siis pieleen, jos mua tarkoitti.
Tiedostamaton itsessä voi olla yhdelle jos toiselle arvaamaton. Omat karvaat kokemukseni monien ihmisten suhteen ovat kyllä olleet sellaisia, mille hyvinkin voisi ymmärtää oikeututsa jos minkäkinlaiselle kostolle. Jonkun toisen mielestä ehkä. Omat kokemukseni ovat kylläkin enemmän olleet surullisia, paikoin jopa musertavia. Ei niistä fiiliksistä mihinkään kostoon ole. Ehkä joku suojakuori, mikä ihmisllä on, voi vaimentaa jotain. Mutta mielestäni kostamiset olisi aika kaukaa haettua. Saatii mitkään hyväksikäytöt tai hyödyntämiset, miten ja kenen?
Voin olla outo. Ihmisessä kaikesta ei tarvi välttämättä pitää (senkin saatan sanoa suoraan), etteikö hän silti voisi olla ystävyyden tai rakkauden arvoinen. Miten ihminen ylipäätään kestää arvostelua, voisi olla päivän kysymys ap:n sijaan (jos mua tarkoitti). Jokainen miettiköön tykönään. Jos omalla kohdallani on tullut joku toleranssi täyteen, se ei liene ihme yhdenkään ihmisen mielestä, jolla normi empatiakyky tallella.
Näin vio todeta jos viesteistä tietäis. Ei muuta kun selvää ottamaan. Ei siinä
en ole ainakaan. ;)
Olet oikeessa jepulis. Täysin. Silti myös väärässä. Niiden puolesta joista saan aidosti välittää ja jotka ovat osoittaneet välittävänsä musta, oikeesti, voisin antaa vaikka henkiriepuni. Helpostikkin. Muut on sitten merkityksettömiä, ärsyttäviä haittatekijöitä lähinnä, joita useimmiten inhoon syvästi. Mä oon kun
sen laatunen koira joka kiintyy vaan omiinsa, mut kiintyyki sit kunnolla, liikaaki..
yks yhteen oman itseni kanssa. Esim työyhteisöstä en ole enkä hae ystäviä. he eivät merkkaa mitään. jos he tylyttää, tylytän kaksin verroin takaisin. en myöskään hae miehiltä hyväksyntää. olen siinä mielessä itseriittoinen, että olen oikeinkin sujut tällaisena kuin ole. osaan olla oikea ämmä, mutta mulle läheiset rakkaat, heidän eteensä teen kaikkeni ja he menevät aina etsijalle. ehkä siksi olenkin sinkku jo viidettä vuotta:)
Saat kertoa :) ikävä toi sun aloitus, mutta taisi olla tärkeä kirjoittajalle..
Saanko minäkin lopuksi kertoa ajatuksia (lähden tästä)
Meitä ei ole. Mutta kaikki mukamas ne vähäisetkin "tunnisteet" on käyty läpi näillä palstoilla, muiden sanomina, nykyisin kaikki tunnisteet tuntuu olevan kaikkien tunnisteita, ja lopuksi Summary, mitään tunnisteita ei koskaan ollut.
Vain tunteita, siinä kaikki
Seli seli seli!
Soimaako omatunto niin paljon että yrität provolla saada jonkun syyllistämään itsensä lipeväksi ja oman edun tavoittelijaksi?
Kuvitteletko että joku ottaa todesta sun mielipiteen?
No kuvittele vaan, ei se haittaa.
sinä olet?
selkään puukottajana näen sellaisen joka kirjoittaa jostakin toisesta ja toisen asioista palstalle tai levittää juoruja ympäri pitäjää, lipevän taas kuitenkin on niin hyvää pataa sun kanssa naamakkain,että saa lisää jutun juurta taas maailmalle levittää, vaikka niissä jutuissa ole välttämättä edes mitään perää. Eikä koskaan ole kanssasi erimieltä.
sitten on niitä, jotka syyllistävät niinkuin ap, kun toinen ei ollutkaan samaa mieltä asiasta ja ei hymyillen vain nyökyttele päätään. On ihan inhimillistä, ettei aina jaksa olla hymyilevä ja jokaisella on omat mielipiteensä asioista.
pelottavin ihminen on minusta se, joka toista syyttää siitä mitä itsekin tekee ja ehkä on vielä pahempi. sellainen ihminen ei näe omia virheitään, vain toisten.
apkin puukotti juuri selkään, juoruamalla yleisellä palstalla, vaikka ei nimiä olekkaan, kun olisi voinut olla rehti ja sanoa naamakkain. Jonkin sortin manipulointia tuokin.
joku viisas on joskus tokaissut:
"you own everything that happened to you.
tell your stories.
if people wanted you to write warmly about them,
they should`ve behaved better."
käytös ja kohtelu ratkaisee, kannattaako aikaansa ja kehenkin tuhlata. Mutta tarinan pitää olla totuuden mukainen, ei perusteeton itsensä nostatus.
täällä jokainen arvioi ja kirjoittaa juuri hänestä tunnisteita ja häneen liittyviä jopa henk.kohtaisia asoita, se jos mikä on selkäänpuukottamista ja juoruamista.
kirjoittakaahan itsestänne ne tuntomerkit ja henk. jutut. ja ne luonneanalyysitkin voi tehdä ihan omasta luonteestaan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Yksityisyys
et saa kertoa täällä. kasvoikkain voit.
tosin tuo ei mulle ollutkaa tai sitten olet vääriä analyyseja tehnyt.
En usko hetkeäkään, että minun "hän" kirjoittaisi tuollaista aloitusta. Kirjoitan silti jotain ajatuksia.. Oman edun tavoittelua se varmaan onkin, että sokaistuu rakkaudesta ja unohtaa kaiken muun.. toimii väärin tilanteen kannalta. Ei ehkä täysin tahallista, mutta tietyllä tapaa itsekästä. Mutta rakkaus.. tulee joskus yllättäen. Kaiken päättyminen tällä tavalla ei aiheuta minussa minkään valtakunnan kostoajatuksia. Mulla on ainoastaan surullinen ja vähän arvoton olo, kun en ollut minkäänlaisen uskaltamisen arvoinen irl. Tai se ristiriita...se tuntuu pahalta. Asiat jäivät kuten jäivät ja tein itsestäni naurunalaisen toisen silmissä. Kyse ei ole vain näistä tämän vuoden tapahtumista, vaan koko ajasta. Tuntuu pelkästään pahalta nyt tällä hetkellä. En jaksa miettiä mikä oli kenen syy, mutta on vaikea olla asian kanssa ja pelkään etten pysty pitämään itseäni enää kasassa.