Thomas Piketty - Karl Marx - kansantalous - politiikan suunta..

Yhdysvaltalainen marxilainen, professori David Harvey New York City Universitystä on julkaissut artikkelin Pikettyn "Kapitalismi 2000 luvulla" tutkimuksesta. Artikkeli on englanniksi netissä Harveyn nettisivuilla.
Ranskalainen Piketty tuli kuuluisaksi tutkimuksellaan (900 sivua), jossa hän osoitti tilastotieteen avulla Marxin kasaantumisteorian oikeaksi.

Harveyn kapitalismikritiikki ja arvio Pikettyn teoksesta kuuluvat proletaarien ja rehtien kansalaisten lukukirjastoon. Tieto on voimaa ja tiedollinen voima antaa itsetuntoa.
Piketty antaa aineksia maailman muuttamiseen, se on varma sikäli kuin Pikettyn kirja saavuttaa työväenluokan. Pikettyllä on heikkouksia mutta tutkimustulokset yhdistettynä Marxin työnarvoteorian kanssa kumoavat perusteellisesti Marxin hautaajat.

Eräs negatiivinen seikka Pikettyllä kääntyykin teoreettisesti ansioksi heikkouksien takaakin. Mediamylläkän keskellä Piketty on sanonut , että hän ei koskaan ole lukenut riviäkään Marxin Pääomasta ja päätyy silti oleellisesti samohin johtopäätöksiin Marxin kanssa kapitalismin kehittymisestä harvainvaltaisten omistajien järjestelmäksi. Se on nykyään "yhden prosentin omistajien valtaa politiikassa".
Piketty olisi aivan hyvin voinut vetää lyhyetkin näkemykset pääomien kasaantumisesta ja että Marxin Pääomassa asia on sekä teoreettisesti että käytännöllisesti todistettu. Mutta toimii se näinkin.

Pikettyn ansioita.
Hän kumoaa näkemyksen, jossa vapaa kapitalismi (talouskuripolitiikka ja vapaakauppa) vapaine markkinoineen luo vipumisen, jossa työläisen ruokapöytäänkin jotain tipahtaa ja että se toimisi yksilönvapauksien suojamuurina ja jossa valtion puuttuminen tulonjakoon olisi mahdollisimman pieni. Tämä nosti Wall Streetin rahaporhot takajaloilleen.

Piketty esittää progressiivista verotusta ja maailmanlaajuista varallisuusveroa keinona vastustaa kapitalismin isäntävaltaisen hallintomuodon syntymistä. Näiden avulla voisi estää rikkaan 1 prosentin kerroksen syntymistä.
Todellisuudessa se on jo USA:ssa syntynyt ja muuallakin tilanne kulkee siihen suuntaan, myös Suomessa. Rikas 1 % on yhtä lailla pienyrittäjää vastaan kuin työläistäkin vastaan. Pienyrittäjien tunnukset palkkojen joustoista tukevat suurityksiä ja suuria tuloja.

Piketty pitää huonona Suomen esimerkkiä poistaa varallisuusvero. Hän tukee myös perintöveron jatkamista tuloerojen kasvamisen jarruna.
Pikettyn ohjelma on päinvastainen Suomen tämän vuosituhannen hallitusten politiikalle.

Eikö Pikettylle olisi edullista tutustua Marxin arvo- ja pääomakäsitteeseen kun hän muuten päätyy johtopäätöksissä useisiin oikeisiin seikkoihin.

Entäpä Hesarin juttu, jossa Piketty pitäisi koulutusta (kansalle!) esteenä tuloerojen kasvamiselle. Ristiriitaa näyttää olevan.

"Eikö Pikettylle olisi edullista tutustua Marxin arvo- ja pääomakäsitteeseen kun hän muuten päätyy johtopäätöksissä useisiin oikeisiin seikkoihin."

Kyllä. Piketty tutki valtavan aineiston läntisen kapitalismin vero ym. tilastoja aivan kuten Marxkin aikanaan. Tavaran arvo, työnarvoteoria ja lisäarvon lähde jo yksistään oliis riittänyt hahmottamaan kasautumisen syitä.

Lisäarvo anastetun työn lähteenä on ensiarvoinen. Ennen ja jälkeen Marxia on ollut näkemyksiä mm. että ostajat riistävät työläisiä ts. ostajat loisivat lisäarvon kun ostajat ostavat tavaran keskimäärin arvostaan ja kapitalisti myy tavaran arvostaan kauppiaalle. Marx asetti lisätyön lähteen tuotantoon, jossa kokonaislisäarvo syntyy. Se jakaantuu kiertokulussa tuotanto-, kauppa-, pankki- ja maanomistajakapitalistin kesken. Näin ajateltuna kiertokulussa ei synny uutta arvoa, siellä liitetään tuotantoarvoon kiertokulun kustannukset. Samaan päädytään, jos tarkastellaan kutakin kiertokulun vaihetta omanaan lisäarvoineen ja tuotantokustannuksineen.
Pikettyä olisi auttanut kiertokulun ylimalkainenkin ymmärtäminen edellisten lisäksi.
Ajassa se olisi vienyt oppineelta n. viikon lukemiset ja keskustelut Marxia tuntevan kanssa.

"Entäpä Hesarin juttu, jossa Piketty pitäisi koulutusta (kansalle!) esteenä tuloerojen kasvamiselle. Ristiriitaa näyttää olevan. "

Marxin ja Engelsin ensimmäisistä kirjoituksista lähtien niitä ryhdyttiin vääristelemään niin oikealla kuin vasemmalla.
Hesari suomalaisen suurmogulin lehtenä alkoi Pikettyn vääristelyn. Rivien välistä voi näin päätellä.

Koulutus yleensä on välttämätön ja se on ehtona nykyaikaisen tuotannon järjestämisessä ja se edistää työn tuottavuuden kehitystä. Koulutus sinänsä ei luo vaurautta työväestölle. Sen on otettava lisätuotteesta osansa omin voimin, järjestäytymällä ja luokkataistelun avulla.
Mistä Piketty kantaa huolta? Samasta mihin palstaporvarit ovat koulutusta viemässä. Heille koulutus on sotua ja se tulisi olla kapitalistisen voitonsaalistuksen lähde. Käy koulu, maksa kulusi itse, äläkä sotke yhteiskunnallista vakuutusta jonka perusteella kaikki voisiviat opiskella kykyjensä mukaan niin korkealle kuin haluavat.
Piketty kantaa huolta korkeakouluopetuksen yksityisten koulujen täysine kulumaksuineen ja yhteiskunnan koulujärjestelmän korvaamista yksityiskouluilla.
Silloin tietotaso laskisi. Omaisuus kulkee perintönä, älynlahjat eivät kulje. Rahamiehet kouluttaisivat lapsiaan ja miljoonat älynlahjat jäisivät koulutuksen ulkopuolelle.
Koulutus aiheuttaa suhteessa hyvin vähän tuloeroavaisuuksia. Työvoiman riisto lisää niitä ja sen perusta on pääomien kasautumisessa. Piketty vahvisti lännessä kasautumisen valtaisan kasvun alkaen n. 1970. Myös Suomessa vaikka Suomen tuloerot ovat vähäisemmät kuin esim. USAssa.

Piketty ei siis analysoi tuloerojen kasvun kiihtymistä. Hän vain todistaa sen.
Syyksi siihen löytyy kasautumisen ohella subjektiivinen tekijä. 1970 luvulta lähtien työväenluokan voima heikkeni. Se ei pystynyt saamaan osuuttaan (kasvavasta) lisätuotteesta.
Työväenliikkeen poliittinen ja taloudellinen vaikutusvalta väheni ja markkinoiden lait vahvistavat etuoikeuden pääomalle. Mukaan voidaan myös laskea osatekijöinä pääomavaltaisen teollisuuden laajentuminen, tuotannon (pääomien) maastavienti ja kapitalististen valtioiden työläisvihamielisestä politiikasta. Thatcher ja Reagan olivat uusklassismin voimakkaita toimeenpanijoita.
Thatcherin neuvonantaja Alan Budd lausui 1980 luvulla: "Inflaationvastainen politiikka osoittautui erittäin hyväksi tavaksi nostaa työttömyyttä ja työttömyyden nostaminen oli harvianisen hyvä tapa heikentää työväenliikkeen voimaa..."

Tätä samaa Kataisen ja Stubbin hallitukset sekä käytännössä 1990 alusta hallitukset ovat harjoittaneet. Hintojen vakaus, joka ei ole edes pitänyt, työllisyyden takeena oli Kataisen lempiteema ja erittäin valheellinen.

On vielä eräs tärkeä syy pääomatulojen voimakkaaseen kasvuun.

Kapitalistien käymä luokkataistelu on tuottanut hyvää tulosta pääomalle.
Kun USAssa toimitusjohtajien työläisten keskipalkan ansioiden suhde oli v. 1970 oli 30:1 niin vuonna 2013 suhde oli yli 300:1 ja mac Donalsin tapauksessa 1200:1.

USAssa onkin joka kuudes aikuinen tuloissa köyhyysrajan alapuolella ja joka viides perhe saa valtiolta ruokakuponkeja.
Tuloerojen kasvu kulkee Suomessa samaan suuntaan alemmalta lähtötasolta.

Piketty osoittaa tilastollisesti, että kapitalismi on tuottanut koko olemassaolonsa ajan yhä suurempaa epätasa-arvoa.
Marxilaisille uutinen ei ole yllätys. Pääoman logiikka johtaa siihen ja johtaa sitä enemmän mitä vapaammin pääoma saa toimia.
Taloustutkimuksessa ei puhuta lieveilmiöistä mutta tosiasia pääoman laajentumisessa on sen seuralaisena olevat sodat. Sota on politiikan jatkoa toisin keinoin. Politiikka kapitalismissa on luokkaetujen välistä taistelua ja siinä taistelussa on ensisijassa kapitalistien tulot ja varallisuus vastaan työväenluokat tulot.