Nimimerkki Merilii kirjoitti kaunisti tästä aiheeesta ja omista kokemuksistaan rakkauselämässään.
Vielä vanhuksinakin on rakkautta ssaneilla mielissään nuo syvimmät ja arvokkaimmat kokemukset, joita verrataan kosketuksena Jumaluuteen,
Kirjoittaja ja kaikkikin kirjoittajat jättivät mainitsematta ne ihmispoloiset, jotka ovat eläneet lapsuutensa pikemminkin vihan kuin rakkauden ympäröiminä.
Tämän viestin kirjoittaja on yksi näistä, jolle elämä on ollut ja on edelleen kuin pitkä rangaistus
Vielä vanhuksinakin on rakkautta ssaneilla mielissään nuo syvimmät ja arvokkaimmat kokemukset, joita verrataan kosketuksena Jumaluuteen,
Kirjoittaja ja kaikkikin kirjoittajat jättivät mainitsematta ne ihmispoloiset, jotka ovat eläneet lapsuutensa pikemminkin vihan kuin rakkauden ympäröiminä.
Tämän viestin kirjoittaja on yksi näistä, jolle elämä on ollut ja on edelleen kuin pitkä rangaistus
Vastaukset 29
Vanhimmat
Niinpä, kannattaa toki tuollaisen syvällisiä kirjoittavan Meriliin liittyä palstakirjoittajien joukkoon, tervetuloa vaan. Toivottavasti annat aikaasi meille.....lisää lisää, huutavat maailman lapset. Eikös oo sellanen laulukin, missä oot Merilii, täytyypä youtubeen vilkaista, muistanko väärin.
Ja ´ sivusta seuraava´ , mielenkiintoisen argumentin lisäsit tuohon loppuun, miten voi elämä olla ollut ja edelleenkö on kuin pitkä rangaistus, jäi kiinnostamaan tuollainen onnettomuus. Miten olet sinnitellyt elämäsi.
No ei ainakaan sillä nimellä löytynyt, Missä oot Merilii. Mutta aiheeseen liittyen voisi Eino Grönin Missä oot rakkahin kelvata.
Missä oot, Vicky Lee, laulaa Mikko Alatalo, edustajamme.
Välkkyä!!
Jeps, olen sädehtivä. Olisi pitänyt lukea ensin koko ketju.
Säkenöimisiin!! ☼☼☼
Tässä Viky Lee
http://www.youtube.com/watch?v=Wtotjd8zJdQ
Kyllähän tuollainen elämässään rakkautta kaikilta saanut Merilii osaa rakastaa ja varmaan jakaa palstalaisillekin lämpöä. Varmasti hän on kaiken rakkauden ansainnut ja ansaitsee. Ehkä se on synnynnäistä ja monien kieltäymysten ja uhrausten kautta jalostunutta, ei voi kuin ihailla.
Onko se oikeinkaan, kun tällainenkin kiukkupussi huithapeli kuin minä saan joka ilta ja aamu pusun. Ja tykkäämisen osoituksia muutenkin, mutta niistä en nyt tarkemmin kerro.
sivusta seuraava, voi saada väärän kuvan, kun kaikki ei ole sitä miltä näyttää.
Oli perhe jossa kaikki oli niin ihanasti ja meillä viksin vonksin no ei suoranaista nälkää eikä ihan rakkaudettomuutta, mutta toisessa perheessä lämpö loisti ulos asti.
Vanhempana ilmeni että kulissit olivat tosi pitävät, ettei se lämpö sisälle päässytkään, kun lapset kasvoivat,niin lähtivät ja niin lähti puolisokin.
Luettuani kirjoituksesi ei minun tarvitsekaan ottaa kantaa.
Juuri samaa olisin kirjoittanut, kaikki ei ole sitä miltä näyttää.
Eikä kaikki ole varsinkaan sitä mitä nämä jotkut täällä kirjoittavat itsestään. Siitä puhe mistä puute.
Ja kukas kissan hännän nostaa jos ei kissa itse.
Aivan,joku luulee olevansa viriili,vaikka onkin seniili,huonon itsetunnon kohotusta ja hapatusta.
Jos mies on mies,ei hän tule sitä mummoköörille kertomaan.
Kyllä me vielä muistetaan ne peitonalusilot,vaikka sokeri tuskin suussa sulaa
Elämä on yö.
Mihin tässä ketjussa on unohdettu puolisoiden (tai vastaavien) yhteisen intiimielämän ilot, ihan kuin niitä ei olisi olemassakaan?
Meillä ainakin ne ilot ovat kaksinkeskeisiä, eikä niistä huudella toreilla ja turuilla.
Onhan siitä sopiva, vanha sanontakin, kuka ne ilot ilmoille laulaa.
Iloton ja ilkeämielinen täällä oli juhannuskin.
Hyvää Juhannusta ja Onnellista Uutta Vuotta!
Kiitos samoin ja hyvää joulua!
Ei ollut Juhannuksena täällä ketään rakastavaa ja rakatettua, kun tuo Merilii oli jossain matkalla. Nyt se yksi vaki nikki on lyhennetty liihin ja meri siinä edessä. Aika monta nikkiä tälläkin ja puskajutut päälle. Miksi silti haju saa siitä moitteet.
kukkaan puhjennu vanhus ,,,, ( höperökö, vai terve )
mitä on rakkaus ??? se on kiimaa ,,,,,,, luulisin,,,
siitäkö täällä on puhe ???
mistä vanhat kiimassa olijat saa rakkautta, se onki suurempi kysymys ,
taitaa jäädä haaveeksi yhellä jos toisella,
Kiima kehittyy parhaassa tapauksessa koko elämän kestäväksi rakkaudeksi.
Parhammillaan.
Kiima on kehossa, rakkaus aivoissa.
Etenkin tuo loppu on monelle katkera totuus.
Tässäkin joukossa moni on odottanut jopa vuosikymmeniä turhaan tuohon kaipuuseensa vastausta - ja jaksaa odottaa edelleen..
Minä en ole koskaan ymmärtänyt tuota alituista, ainakin täällä joidenkin krjoittavien loputonta rakkauden odottamista. Odottaako elämänsä loppuun saakka sitä OIKEAA suurta rakkautta. Miksi. Pitää uskaltaa. Kyllä pienempikin rakkaus, antaminen ja saaminen riittää, harvalle se suuri rakkaus elämänsä aikana kohdalle osuu, vaikka jossain on kyllä, luulen niin. Eikä etsimällä löydykään.
Ja taas, monet sanovatkin haluavansa olla yksin. Riittäähän pienempikin tunne, hyvä olo toisen läheisyydessä, jonkinlainen yhteinen kemia.....sihen, että voi silloin tällöin tavata ja olla yhdessä molempien mieltymysten mukaan. Jos ei enempää, niin vaikka vaan lähekkäin. Ihmisen ihon läheisyyden tarve on elinehto sille, että voi hyvin.....varmasti näivettyisi nopeammin, jos ei tuota ihon kosketusta saisi kokea.
No tuossa nyt niin tärkeällä mielellä puhuin, onhan ihan vitsi sekin, että minä olen kertonut odottavani sitä sininen liina kaulassaan minua hakemaan tulevaa beduiinia....oliks se nyt mustalla vai valkealla ratsullaan vai peräti kamelilla. No ei se nyt ihan vitsikään....mistäs sen tietää.
Kateus haisee tuossa viestissä, jos ei minulla ole suurta rakkautta ollut, ei teilläkään tarvii. Jos on suuren rakkauden kokenut ja sen menettänyt puolison kuoleman myöstä, ei mihinkään puolittaiseen tyydy.
Anna nyt ihmisten kirjoittaa rauhassa viestejään äläkä alinomaa ole noita ilkeitä huomautuksiasi perään latomassa.
Missä kohtaa näet edellisessä kateutta. Eihän viesti ollut ketään vastaan.
Nimimerkkisi todentaa sen miten yleensäkin koet muut kirjoittajat. Koetko ne kaikki itseesi kohdistuvina.
juuu,
kyllä se on vaan niin, nyt kun rakas puoliso on luojan luona,
ja vihkikaavakin sanoo " kunnes kuolema teität e r o t t a a "
niin nyt vaan täytyy usko että emme ole enää naimisissa oman rakkaan puolison kanssa ,
meidät on luoja erottanu toisistamme,
olemme taas vapaita etsimään rakkautta,
eli ruumiillista nautintoa jos kohtaamme sopivan kumppanin,
kunhan emme etsi t o i s e n puolisoa,
vaan etsimme eronneet tai leskeksijääneen yksinäisen,
näin luulen asian oikeesti olevan,
pakkohan on oppia elämään aivan yksinki,
jos luoja ei ohjaa uutta kumppania loppuelämän tielle,
Mutta eihän rakkaus ole pelkästään ruumiillista nautintoa, ihan kavahdan sen supistamista niin ahtaisiin rajoihin.
Paljon laajemman alueen se kattaa, ollakseen nimensä arvoinen.
hieman ajateltua:
jooo, mutta rakkaus alkaa ruumiilisen nauinnon seurauksena,
ihminen on seksuaalinen olento,
ainaki naisena tiedän että rakasun mieheen seksiaktion jälkeen, tulee siis jatkuva jano seksiä kohtaan,
siitä seuraa myös syvenpi henkinen yhteys ja kunnioitus toisiaan kohtaan
tämän kokonaisuuden miellä rakkaudeksi,
ei enään vanhan rakastavaisten tarvitse asua saman katon alla,
etäisyys on hyväksi molemmille,
mutta aina palataan takaisin rakkaansa luo kun sitä taas tarvitsee,
eikä haittaa jos joskus viivähtää pitempääki saman katon alle,
se on sitä totuttelemista toisiinsa,
Hänellä ilmeisesti käy useitakin yleisiä naisia?
Rakastaa naisia yleisesti,
ja yleisiä naisia erityisesti.
TÄH ?????
mikä mielipide hah hah ,
oletko katkera elämälle,
luuletko kaikkien käyttäytyvän noin kuin kuvailit, heh,
voi voi ihmisriepu,,,,
Kas hieman ajatellut, eipä olla koskaan kuultukkaan, ettei rakkaus ole vain rakastelua.