Millainen on kilpikonna luonteeltaan?

Luonteita on yhtä paljon kuin kilpikonnia.

Toinen on riehakas, yksi utelias, kolmas jörö.
Kaikkea löytyy, kuten ihmisiäkin.

Talvella monet maakilpikonnat ovat väsyneenpiä kuin normaalisti.
Siis ne, jotka luonnossakin viettävät talvilepoa.

Meillä on nuori nelivarvas, joka on koko ajan liikkeessä ja kauhean utelias kaiken suhteen.

Lisäksi meillä on noin 46-vuotias nelivarvas, joka juuri aloittelee talvihorrostaan.
Nyt on viimeiset kylvetykset meneillään ja sitten tuo torkkuja pääsee jääkaappiin.

Vesikonnamme tulevat heti katsomaan ja tekemään tuttavuutta kun joku ihminen menee niiden lähelle.

Mutta meillä on myös yksi "krokotiilinappaaja"-vesikonna, joka on hirmuisen ärhäkkä.
Ei todellakaan kannata laittaa sormiaan sen eteen.
Akvaarion siivouskin on melkoista taiteilua, kun pitää siivota ja samalla varoa näppejään.
Jännittävää!

Minun kilpparini on kovin utelias. Lisäksi sillä on hyvä kuulo ja se nostaakin heti päätään kun juttelen sille. Joskus se kulkee perässä ja maistelee varpaita.

Aamulla lämpölamppu syttyy klo 6.40 ja kun menen kilpparin ohitse niin se haukottelee ja katsoo laatikkonsa reunan yli. Jos viivyn vierellä pitempään niin kilppari pyrkii lattialle kilpi kolisten.

Kun rapistelen salaattia niin kilppari tulee odottamaan että syötän sitä.