Uusliberalismi Suomessa[muokkaa]
Professori Heikki Patomäen mukaan uusliberalismia ovat levittäneet OECD, IMF ja EU ja Suomi on uudistanut taloutta sen mukaisesti 1980-luvun lopulta alkaen. Rahoitusmarkkinat vapautettiin 1983-1987. Neljässä vuodessa pörssikurssit kolminkertaistuivat, asuntojen hinnat kaksinkertiastuivat ja yritykset kasvoivat riskipääomalla. Harri Holkerin hallitus (1987-1991) alkoi liikelaitostaa valtion hallintoa. Oppia haettiin kalliilta ja turhilta ulkomaisilta konsulteilta. Konsulteille uudistukset olivat tuottoisia.
Patomäen mukaan kilpailukyky esitettiin kansallisena elonjäämisoppina. Kyse oli talvisodan tavoin kansallisesta eloonjäämisestä. Kilpailukyky vaati rankkoja uudistuksia. Kun SKOP kaatui, Esko Ahon hallitus vastasi talouskriisiin IMF-tyylisellä kiristyksellä ja uusliberaaleilla uudistuksilla. Uusliberalismin ihanne on minimoitu julkishallinto tulojen tasaajana. Ahon hallitus yksityisti valtion yrityksiä 1990-luvulla. Vuosina 1987-2004 valtio luopui 20-30 yhtiön koko omistuksesta tai määräysvallasta. Suurin osa Lipposen kaudella. Esimerkiksi Sampo, Valmet , Sisu , Rautaruukki , Partek, Engel ja osa Finnair:a. Rahat käytettiin velkoihin.
Patomäen mukaan lama v. 1991-1995 olisi voitu välttää paremmalla ja tiukemmalla säätelyllä ja joustavammalla valuuttakurssipolitiikalla. Kupla syntyi noudatetusta politiikasta.Ylikuumeneminen olisi vältetty pääomien säätelyn pitämisellä ennallaan. Rahoitusmarkkinat olisi voitu vapauttaa säädellymmin. Ylilyönnit olisi torjuttu kireämmällä finanssipolitiikalla ja velkaantumisen kannustimien poistolla. Elvytys olisi rahoittanut osin itse itsensä, sillä työttömyyden lasku vähentää menoja.
BKT ei huomioi julkisia palveluja ja ekologisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Suurin osa suomalaisista tukee julkisia palveluja ja hyvinvointivaltio
http://fi.wikinews.org/wiki/Suomi_toinen_tuloerojen_kasvussa_Uuden-Seelannin_jälkeen
______________________
Jatkuvasti meille kerrotaan miten tuloerot ovat kaventuneet
Suomessa,
tässä sanotaan että me olemme johdossa tuloeroissa,
ja tätä lukiessa huomaa miten tuloeroja alettiin kasvattaa jo
ennen EU-liitosta,eli se on osa EU politiikkaa, rikkaille lisää ja
köyhiltä pois.
Meidän on erottava EU;sta ja normalisoitava palkkiot, se on koko
kansan etu.
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/849
Kansalaisaloitteen otsikko
Kansanäänestys Suomen eroamisesta Euroopan Unionin jäsenyydestä
____________
Tämä olisi "kansanedustajien" tehtävä mutta he eivät sitä tee
joten kansan on esitettävä vaatimus,ensin näin ja ellei tehoa
niin korotetaan ääntämme.
Professori Heikki Patomäen mukaan uusliberalismia ovat levittäneet OECD, IMF ja EU ja Suomi on uudistanut taloutta sen mukaisesti 1980-luvun lopulta alkaen. Rahoitusmarkkinat vapautettiin 1983-1987. Neljässä vuodessa pörssikurssit kolminkertaistuivat, asuntojen hinnat kaksinkertiastuivat ja yritykset kasvoivat riskipääomalla. Harri Holkerin hallitus (1987-1991) alkoi liikelaitostaa valtion hallintoa. Oppia haettiin kalliilta ja turhilta ulkomaisilta konsulteilta. Konsulteille uudistukset olivat tuottoisia.
Patomäen mukaan kilpailukyky esitettiin kansallisena elonjäämisoppina. Kyse oli talvisodan tavoin kansallisesta eloonjäämisestä. Kilpailukyky vaati rankkoja uudistuksia. Kun SKOP kaatui, Esko Ahon hallitus vastasi talouskriisiin IMF-tyylisellä kiristyksellä ja uusliberaaleilla uudistuksilla. Uusliberalismin ihanne on minimoitu julkishallinto tulojen tasaajana. Ahon hallitus yksityisti valtion yrityksiä 1990-luvulla. Vuosina 1987-2004 valtio luopui 20-30 yhtiön koko omistuksesta tai määräysvallasta. Suurin osa Lipposen kaudella. Esimerkiksi Sampo, Valmet , Sisu , Rautaruukki , Partek, Engel ja osa Finnair:a. Rahat käytettiin velkoihin.
Patomäen mukaan lama v. 1991-1995 olisi voitu välttää paremmalla ja tiukemmalla säätelyllä ja joustavammalla valuuttakurssipolitiikalla. Kupla syntyi noudatetusta politiikasta.Ylikuumeneminen olisi vältetty pääomien säätelyn pitämisellä ennallaan. Rahoitusmarkkinat olisi voitu vapauttaa säädellymmin. Ylilyönnit olisi torjuttu kireämmällä finanssipolitiikalla ja velkaantumisen kannustimien poistolla. Elvytys olisi rahoittanut osin itse itsensä, sillä työttömyyden lasku vähentää menoja.
BKT ei huomioi julkisia palveluja ja ekologisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Suurin osa suomalaisista tukee julkisia palveluja ja hyvinvointivaltio
http://fi.wikinews.org/wiki/Suomi_toinen_tuloerojen_kasvussa_Uuden-Seelannin_jälkeen
______________________
Jatkuvasti meille kerrotaan miten tuloerot ovat kaventuneet
Suomessa,
tässä sanotaan että me olemme johdossa tuloeroissa,
ja tätä lukiessa huomaa miten tuloeroja alettiin kasvattaa jo
ennen EU-liitosta,eli se on osa EU politiikkaa, rikkaille lisää ja
köyhiltä pois.
Meidän on erottava EU;sta ja normalisoitava palkkiot, se on koko
kansan etu.
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/849
Kansalaisaloitteen otsikko
Kansanäänestys Suomen eroamisesta Euroopan Unionin jäsenyydestä
____________
Tämä olisi "kansanedustajien" tehtävä mutta he eivät sitä tee
joten kansan on esitettävä vaatimus,ensin näin ja ellei tehoa
niin korotetaan ääntämme.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kun valtion kassaan alkoi kertyä rahaa. Heti ne laitettiin suuritulosten veroaleen!