Maanantaina 7.7. varusmiespalvelukseen menevät saavat toimia pioneereina, kun uskonnonvapaus astuu tunnustelevan askeleen eteenpäin Puolustusvoimissa. Tosin uudistuksen virallisen, vielä syksyllä kehitettävän ohjeistuksen on tarkoitus astua voimaan vasta tammikuussa 2015.
Eduskunnan oikeusasiamies antoi joulukuussa 2013 päätöksen, jonka mukaan kaikki, myös ev.lut. kirkkoon kuuluvat varusmiehet ja sotilaat saavat valita vapaasti, osallistuvatko uskonnollisiin hartaustilaisuuksiin ja jumalanpalveluksiin, vai osallistuvatko vaihtoehtoiseen uskonnollisesti tunnustuksettomaan ohjelmaan. Tähän asti ev.lut. kirkkoon kuuluvien on ollut pakko osallistua tunnustukselliseen uskonnonharjoitukseen ja ”kirkollisen työn” oppitunneille.
Tästä uudesta valinnan vapaudesta on tarkoitus informoida alokkaita jo nyt heinäkuussa. Oikeusasiamies myös patistaa tarjoamaan kaikille aidon ja hyvin järjestetyn vaihtoehdon uskonnollisille tilaisuuksille. Tähän asti vaihtoehtoinen ohjelma on ollut käytännössä heikonpuoleista, koska myös sen hoitovastuu on ollut sotilaspapistolla, vaikka he ovat toisaalla hartautta pitämässä.
Virallisen ohjeen mukaiset uusitut järjestelyt toteutunevat vasta tammikuussa, mutta jo nyt vuonna 2014 joukko-osastoissa kokeiltaneen uusia tapoja. Kun toiset ovat veisaamassa, kuuntelemassa urkumusiikkia ja papin saarnaa, voisi ajatella, että sen vaihtoehtoonkin voisi kuulua laulua, musiikkia ja puhetta, vaikkapa myös keskustelevasti.
Uuden asennon opettelun voi aloittaa alusta eli koko asian tiedottamisesta alokkaille. Tähän asti uskonnonvapauden toteuttamisen sekä sotilasvakuutuksen/sotilasvalan vapaan valitsemisen selostaminen on uskottu sotilaspapeille, jotka ovat tehneet sen ”kirkollisen työn” kaikille pakollisella ensimmäisellä oppitunnilla. Niinpä asiassa on tapahtunut ”kotiin päin" vetämistä, jonka tuloksena osa kirkkoon kuulumattomista on osallistunut ”perinteisiin” hartauksiin ja jumalanpalveluksiin kirkon jäseninä pakolla osallistuvien seurana.
Jos ajatellaan, miten vähän nuoret siviilissä ennen ja jälkeen varusmiesaikaansa osallistuvat kirkon jumalanpalveluksiin, on mielenkiintoista nähdä, miten porukka aidon valinnan vapauden koittaessa varusmiespalveluksessa jakaantuu uskonnollisesti tunnustuksettomaan ja tunnustukselliseen ohjelmaan. Nyt kokeilukierroksella paljon riippuu myös siitä, miten asiaa alokkaille selostetaan.
Eduskunnan oikeusasiamies antoi joulukuussa 2013 päätöksen, jonka mukaan kaikki, myös ev.lut. kirkkoon kuuluvat varusmiehet ja sotilaat saavat valita vapaasti, osallistuvatko uskonnollisiin hartaustilaisuuksiin ja jumalanpalveluksiin, vai osallistuvatko vaihtoehtoiseen uskonnollisesti tunnustuksettomaan ohjelmaan. Tähän asti ev.lut. kirkkoon kuuluvien on ollut pakko osallistua tunnustukselliseen uskonnonharjoitukseen ja ”kirkollisen työn” oppitunneille.
Tästä uudesta valinnan vapaudesta on tarkoitus informoida alokkaita jo nyt heinäkuussa. Oikeusasiamies myös patistaa tarjoamaan kaikille aidon ja hyvin järjestetyn vaihtoehdon uskonnollisille tilaisuuksille. Tähän asti vaihtoehtoinen ohjelma on ollut käytännössä heikonpuoleista, koska myös sen hoitovastuu on ollut sotilaspapistolla, vaikka he ovat toisaalla hartautta pitämässä.
Virallisen ohjeen mukaiset uusitut järjestelyt toteutunevat vasta tammikuussa, mutta jo nyt vuonna 2014 joukko-osastoissa kokeiltaneen uusia tapoja. Kun toiset ovat veisaamassa, kuuntelemassa urkumusiikkia ja papin saarnaa, voisi ajatella, että sen vaihtoehtoonkin voisi kuulua laulua, musiikkia ja puhetta, vaikkapa myös keskustelevasti.
Uuden asennon opettelun voi aloittaa alusta eli koko asian tiedottamisesta alokkaille. Tähän asti uskonnonvapauden toteuttamisen sekä sotilasvakuutuksen/sotilasvalan vapaan valitsemisen selostaminen on uskottu sotilaspapeille, jotka ovat tehneet sen ”kirkollisen työn” kaikille pakollisella ensimmäisellä oppitunnilla. Niinpä asiassa on tapahtunut ”kotiin päin" vetämistä, jonka tuloksena osa kirkkoon kuulumattomista on osallistunut ”perinteisiin” hartauksiin ja jumalanpalveluksiin kirkon jäseninä pakolla osallistuvien seurana.
Jos ajatellaan, miten vähän nuoret siviilissä ennen ja jälkeen varusmiesaikaansa osallistuvat kirkon jumalanpalveluksiin, on mielenkiintoista nähdä, miten porukka aidon valinnan vapauden koittaessa varusmiespalveluksessa jakaantuu uskonnollisesti tunnustuksettomaan ja tunnustukselliseen ohjelmaan. Nyt kokeilukierroksella paljon riippuu myös siitä, miten asiaa alokkaille selostetaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Oikeaan suuntaan ollaan menossa,
Eikös jo aiemmin tehty sellainen myönnytys, että palveluohjesäännön mukaisella käskyllä "LAKKI-PÄÄSTÄ-RUKOILKAAMME" kirkkoon kuulumattomalle annettiin oikeus ottaa rukousasennon sijaan tavallinen asento?
Eli ei tarvinnut nytkäyttää päätään alaviistoon katseen kiinnittyessä n. 2 metrin päähän omista kengänkärjistä.
Olisiko täysin uskonnoton armeja paikallaan.Miksi on järjesteety esim.erikoistapaukset kuten ramadan viettäjille uskontonsa mukaisten tilanteiden huomiot.Taas Jehovien ei tarvitse mennä minkään näköiseen toimintaan uskonsa takia.Mielestäni meillä on kaikille oltava sama laki ja velvoite ilman mitään erikois palvontaa.Naiset on ihan erijuttu.Heillä pitää olla okeus valita koska lapset tarvitsevat aidon äidin.