aina uudestaan ja uudestaan muistoissasi. Se ratkaiseva juttu, se jolloin olisi pitänyt toimia toisin. Onko se jäänyt vaivaamaan? Elätkö sitä yhä uudestaan, tehden tällä kertaa kaiken toisin?
onko olemassa päivää tai hetkeä, johon palaat
menneet..
791087
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 79
Vanhimmat
Lässytän tähän lässynlää
unohdat aina mainita, että oikeasti olet juurikin se katkera palstahyeena akka!
Taas alkaa olemaan paatoksellista tää touhu
The computer says no...
joku tainnut katsoa Pikku-Britanniaa :D
Hauska juttu (oli) mutta tarviiko sitä joka ketjuun tunkea.
Onhan noita hetkiä, useitakin.
loppupäivänä mietin.
Paljon tekisin toisin, tehtyä kun ei saa tekemättömäksi, mutta aina on mahdollisuus muutua.
Minä kadun, että menin opiskelemaan..ei minulle ole hyväksi opiskella..:).
Mutta enää en tee samoja virheitä ja olen valikoivan kriittinen kehen haluan tutustua.
Eräissä juhlissa nainen johon olin ihastunut sanoi: "meistä tulisi hyvä pari". Vastasin siihen jotain mukamas vitsikästä, en ollenkaan tajunnut tilanteen merkittävyyttä silloin.
Minun olisi pitänyt ottaa hänen kätensä käteeni, katsoa silmiin ja sanoa: "Niin tulisi".
Ja ottaa vaikka joku kari hietalahden ilme..
no niin leikki sikseen. Minä uskon tarkoitukseen ja kohtaloon. Elämää ei voi pakottaa.
Se yksi päivä, jolloin vaan tekisin kuten halusinkin. Ottaisin kädestä kiinni ja puristaisin hellästi kun ollaan kahden.
Toinen päivä, jolloin vaan jättäisin mitä olin tekemässä ja juttelisin ja..
Ja eka päivä kun olisin vaan käynyt käsiksi huumorin varjolla.
..ja olisin nolannut itseni perusteellisesti :D
Kyllä kelaan sitä juttua, miksi silloin toimin niin?
En nyt enää niin usein, aikaakin tapahtumasta on jo miltei vuosi. Mitä sitä toisaalta miettimään, kun en sille mitään enää voi tehdä...
On.
Joo käsiks saa käydä huumori ei lopu ja kädestä se hippa ottaakin kii ja vie mut paikkaan *salaisuus*
En eläenää menneessä vaan tulevaisuudessa koska en tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan mitä milläkin saralla ja en toivo tai halaja enkä odota, olen vain.
Aika monikin päivä vaivaa mieltäni mutta en voisi toisinkaan toimia koska olen sellainen kuin olen olisi ollut parempi jos en olisi lainkaan syntynyt.
Mulla o tää fiilis!
Tottakai on tuollaisia hetkiä ja vieläkin niitä tulee kelailtua että miksi tuli tehtyä, sanottua tai kirjoitettua niin tyhmästi, ilkeästi, tunteettomasti jne.
Sääli kun ei jälkeenpäin aina pääse korjaamaan virheitään tai pyytämään anteeksi toiselta.
Virheistään pitää oppia ja toimia seuraavalla kerralla oikein.
montaa hetkeä, enkä virheistä oppimista, vaain yhtä ainutta, joka on loppuelämäksi jäänyt vaivaamaan.
Itselläni on tuollainen ilta vuosien, vuosien takaa. Kaikki mitä sen jälkeen tapahtui, olisi saanut jäädä tapahtumatta. Palaan lukuiisia kertoja vieläkin mielessäni siihen. Käyn tilanteen läpi ja toimin joka kerta eri tavalla, korjatakseni menneisyyden, muuttaakseni kaiken.
Hyvä kun tajusit
Mitä sitten tapahtui noin suunnilleen?
On. Kaduttaa.
Joo, se päivä oli 20.4.2011. Kello oli jotain vähän yli puolenpäivän, kun kaikki lähti menemään päin helvettiä. Muistat varmaan? Noh, minä ainakin muistan...
Erilleen muutto?
Ei mitään sellaista. Lähentymisyrityksestä mielummin kyse.
No suunnilleen. Ja niin kävi...
jo niin kauan? Muistan ikuisesti, yksikään päivä ei kallistu iltaan etteikö se olisi ollut päivisin kymmeniä kertoja mielessä, se on ja pysyy Kaikki mielessä kuin eilen tapahtuneena, pahana unena, mutta kuitenkin totta,,,
Niin... Joskus toivoin, että voisimme nauraa tapahtumalle yhdessä. Oikeastaan toivon sitä edelleen. Eikä siinä kaikki niin pahaa ollut. Se oli vaan meidän molempien tapa hoitaa asia sillä hetkellä. Vähän koomista, mutta silti omalla tavallaan aika söpöä
kulunut eräskin vuosi;) Aivan samoin ajattelen ja toivon kuin ed.Haluaisin minäkin tietää, mitä hänelle kuuluu?
Ehkä kaikki vielä selviää... Hyvää yötä nyt :)
tuota aikaa on liikenteessä... uudestaan ja uudestaan.
Hyvää, kuten toivonmukaan sinullekkin.
" Vähän koomista, mutta silti omalla tavallaan aika söpöä
Missä tämä tapahtui?
Kysymys tarkoitettu siis nimimerkille ",,,"
Monia päiviä ja hetkiä mietin uudelleen.
ikävä kyllä on - 0
Eniten kaduttaa etten tehnyt mitään. Olin vain hiljaa ja päästin irti.
Elettyyn elämääni olen tyytyväinen, itsehän sen olen elänyt ja tehnyt valintani. Se mitä kadun on tälle palstalle tuleminen n. puolitoistavuotta sitten.
Ei ole olemassa semmoista päivää! Ja jos utelet kerrankin vielä niin tuunko korvia repimällä huutaa
Taatusti on. Jotkut asiat vaan pomppaa esiin joskus, ja siksi niitä jää miettimään aina uudestaan ja uudestaan, siihen on jo tottunut.
Voi vaan todeta itselleen, että ei ne miettimällä ratkea, joten olkoon nekin vain muistoja hetkistä jotka kosketti ja jäi siksi niin mieleen.
En mä nykyisin paljoakaan kirjoita M Womanina, koska täällä on niitä M:iä on paljon ja heille tulee viestejä. Mä en halua olla ottamassa täältä mitään itselleni, tajusin jotakin matkan varrella, mutta edelleen kyllä käyn täällä,..joskus :)
Joo kiitos sun kirjoitus oli just niinku mä tahdoinkin sen olevan. Olet niin ihana M omistus nainen. ♡♡♡
Miten ..tunnetko tai et kai mua tunne.
En tiedä onko mulle mutta kaipaan edelleenkin erästä M naista, välit meni pahasti rikki. Toisin olisi pitänyt toimia, silloin joskus...
On yksi ilta ja hetki johon palaan aina uudestaa ja se on viime kesältä. En muuttaisi siinä silti mitään, se oli melkein täydellinen! Hän ja minä ilta kahdestaan, nauttien toisistamme. Saimme lomaa omista elämistämme ja varmaan silloin ihastuin häneen niin että loppuelämäksi jää pieneen paikkaan sydämeeni.
Oli kaksi vapaata umpirakastunutta, sitten toinen tekee sadankahdeksankymmenen asteen käännöksen. Harmittaa, vituttaa, suututtaa, hävettää, että edes sekunniksikaan jäin selittämään ja toivomaan jatkamista, aikalisää etc. Olisi pitänyt vain näyttää keskaria ja kävellä autolle sanomatta sanaakaan, ei soittoja, ei viestejä, ei mitään. Minusta kuoli jotain silloin.
En halua enää koskaan rakastua.
28.3. järki jätti, se vähäinenkin. Ruoskin itseäni siitä edelleen. Nykyään jo vähän hellemmin. Huomenna saunavihdalla.
jos jos... ei jaksa miettiä.
Ei mitään hetkiä enää, tulee jo korvista ulos. Heittäydyn nurtsille x-asentoon ja luovutan. Kertakaikkinen kokemusoverload, ei kykene enää ottamaan mitään vakavasti. Heitetään läppää, otetaan parhaat naurut irti.
Sinulle viesti mustasukkaiisuusosastolla
Minä olen kokeillut tuota ja vieläkin joskus.. kun lämmin sää ja pilvet vaeltaa, niitä seuratessa mieli rauhoittuu :)
Nyt vasta menen ne kahvit juomaan. Toivon mukavaa kesäpäivää kaikille. Tästä päivästä on otettava kaikki irti ja tekemistä onneksi riittää. Jos ei muu niin X asento nurmikolla kuulostaa taivaalliselta.
Öö? Minulle? Lukiko nimeni tossa viestissä? -Ei. Joten ....?
Tää paikka todella todella tulee korvista ulos. Pettymystä toisensa perään.
Ja anteeksi. Tiedän että on kurjaa kylvää negailua muiden luettavaksi. Tää on lapsellista. Vihastuttaa ja kyllästyttää, pettynyt olo kaikkeen. Itseenikin. Ehkä aika häipyä kokonaan täältä.
Kivaa päivää kaikille. Onneksi on menoa enkä ehdi tänne ennen iltaa ja toivottavasti illallakin olen liian väsynyt tulemaan tänne.
jos nyt oikein mietin niin.............................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................ei ole.
ehkä rakkaisiin ystäviin pitäisin enemmän yhteyttä.
Katsoa taaksepäin. Tehty mitä tehty.
Joo, erään M naisen kanssa olisi pitänyt toimia toisin..
Puhut kerrankin asiaa mies.
Vähän mutta asiaa... olisko vielä kuitenkin mahdollisuutta? Jutella, tavata, olla vaikka tekemisissä?????
Sinustahan se on kiinni.... Ota askel...
^- M-naisena komppaan edellistä :) Vieläkin odotellut, että josko se yksi mies ottaisi yhteyttä, kun en vaan suostu uskomaan, ettei tykännyt minusta ihmisenä.
Mulla ei ole mitään kaduttavaa. Tein parhaani ja se ei riittänyt. Toivottavasti joskus vielä riittää.
kietoa kädet kaulalleen, ja antaa pitkä, hellä suudelma. Kun oltiin sopivasti kahden.
Totta kai on.
Se pilvinen päivä, jolloin viimeksi juttelin hänen kanssaan.
Olisin voinut tehdä toisin, mutta en tiedä olisiko se muuttanut tilannetta ... nuoria kun oltiin.
Myöhemmin on joku ihmissuhde mennyt piloille, mutta siitä ei löydä selvää hetkeä, missä olisi pitänyt tehdä toisenlaisia päätöksiä ... ja nyt en ole varma, haluaisinkokaan. Ehkä sen ihmisen kanssa elettiin jo tarpeeksi kauan.
Kylla vaan. Nykyisin vaan tulee inhon kylmät väreet kun edes ajattelen tilannetta ja häntä. Että aikuinen ihminen voi olla niin tyhmä! Siis minä.
Sen ihmisen ja ne tapahtumat jos voisin menneisyydestäni pyyhkiä pois....
Ei ole ikävä yhtään mutta oli ikävä tapahtuma.
Niin väärään jos hullaantuu, niin siinä on tekemistä että sai pidettyä itsensä erossa jatkossakin, vaikka hyvin tuon on jo unohtanutkin ajan kanssa. ikävä vaan
jotain tulevaa ajankulua, jota ei vielä ole nähnytkään.
Hullaannuin sinusta, miten joku voi tuntua noin hyvältä vaatteet päällä. Kuvittelin koko mökkimatkan miten koskettaisit. Olisi pitänyt ehdottaa jotain.
Enpä tiedä siitä, elänkö hetkeä yhä uudestaan ja uudestaan, mutta mietin kyllä sitä ratkaisevaa hetkeä jolloin olisi pitänyt toimia toisin. Ilmaista selkeämmin se, että jään venaamaan ja sitten sitä, etten jäänyt venaamaan lähemmäs. Näköetäisyydelle. Sitä mietin. Eli, niin miten tää nyt meni..uudestaan ja uudestaan..?
On ja ei..ja kuitenkin, eihän mikään ole itsestä kiinni, jos toinen oli, että ei, niin sitten kai meni oikein.
Mutta sitä vieläkin joskus mietin.. miksi ei olisi voinut olla :( , toisaalta vastaus oli nenän edessä.
Joka tapauksessa, en selvinnyt vieläkään, koska vieläkin mietin, niinkuin ilmeisesti monet muut, ai tämmöistäkö aloittaja tarkoitti sillä uudestaan ja uudestaan, palaat hetkeen joka ei toistu..
Kaipaan helliä suudelmiasi, en tiedä kyllä, osaanko, en ole suudelleet 25 vuoteen, voisit opettaa minua
Minäkään en ole suudellut (ainakaan kunnolla), noin 25 vuoteen.
Eli viimeksi tuli suudeltua niin, että sukat pyöri jaloissa, abaut viisitoistakesäisenä.
Jälkeenpäin miettiessä on toinen tilanne, sillä hetkellä ei ehkä ole pystynyt toimimaan muulla tavalla. Ikävä totuus. Joskus se johtaa ikäviin seuraamuksiin, mutta ne muuttavat ihmistä, sekin voi olla jonkinlainen suurempi tarkoitus. Sitten toisaalta, jos on tarkoituksella ollut paha ja tunteeton, niin sitä on varmasti syytäkin katua. Senkin elämä tuo eteen tavalla tai toisella.
Kärsimyksen mielekkyys... eihän sitä kukaan itselleen toivo ja joskus tuntuu olevan liikaa kannettavaa... kaikkea ei voi tietää, se on hyvä pitää mielessä.
Hei, tulin vielä pikaisesti vilkaisemaan. Olen samaa mieltä " Aina ei pysty" toimimaan muulla tavalla.
Ehkä juuri näin kun ymmärrämme, niin osaamme olla armahtavaisia toisia ja itseämme kohtaan.
Hänelle pus
https://m.youtube.com/watch?v=j8aci7p24KE
ei aika mennyt koskaan palaa.
illaan onnellisia tästä ja tulevista.
ihana biisi.
Tämä nyt ei sinänsä ole mikään elämääni häiritsevä tai mullistava juttu, mutta välillä se muistuu mieleen, kun sinkkuelämääni mietiskelen...
Olin kahvilassa töissä ja maailman ihastuttavin mies osti multa kupin teetä. Hymyiltiin hetki hämmentyneenä, itse ihastuin/rakastuin heti yhdestä katseesta. Olisi pitänyt sanoa tai tehdä jotain. Tästä on aikaaa jo noin 1,5 vuotta. Mieleen jäi joka tapauksessa.
Tällaista tapahtuu. Ei pitäisi koskaan jättää tilanteita sikseen, vaan rohkeasti toimia, tavalla tai toisella. Syteen tai saveen!
Voiko työntekijä ottaa yhteyttä asiakkaaseen?
Vai onko "sääntökirjan vastaista"?
En tiedä olisiko mikään tekemiseni muuttanut mitään loppupeleissä. Toinen kun torjuu irl, on pakko vaan luovuttaa. Torjunta on torjunta, ja koska edes halua jutella ei ollut, oli siinä tilanteessa vaan jatkettava eteenpäin ja haudattava se haave.
Olisi pitänyt heti laittaa suhteelle piste, kun toinen teki niin katalan tempun. Ei antaa toiselle aikaa miettiä ja yrittää ymmärtää. Mutta en siihen pystynyt, rakastin liikaa ja halusin asioiden selviävän. Väärässä olin ja raskaasti. Olisikohan minulla jo helpompaa, jos olisin niin toiminut...? Jos ja jos ja jos.. Koskaan en saa vastauksia. Joten antaapa olla. Tervetuloa tulevaisuus :)
Mä kadun katkerasti ja aidosti sitä että synnyin tänne, pinta-idioottien keskelle.
On.