Fennoilla ei ole ollut viimeiseen kymmeneen vuoteen mitään rakentavaa esitystä. Haukkuminen vain jatkuu. Esittäkää nyt jotakin rakentavaa hyvänen aika. Eihän yhteiskunta voi noteerata ikuista valittajaa, jolla asiat on helvetin hyvässä jamassa. Noteeraus tapahtuu, jos fennoilla on on lyödä konkreettiset esitykset pöytään. Eli yhteiskunnallisesti rakentava kaikkia suomalaisia osapuolia kunnioittava esitys uudelle kielipolitiikalle pöytään. Kuinka yksinkertaista mutta fenno ei pysty.
Fennot=Takapajula
Fenno ei pysty
7<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
"Fennot=Takapajula "
No voi kuinka sinä ilkeät asua tälläisessä takapajulassa, eiköstä sinne ihannemaahan ruotsiin kulje ihan useampikin lautta vuorokaudessa.
Kannattaisiko nyt muuttaa täältä takapajulasta sinne sivistyksen pariin ?
Otetaan Suomessa käyttöön ruotsin kielipoliittinen malli. Sillä päästään pois takapajulasta. Mutta ruotsin malli ei kelpaa hur-reille.
MIKSI?
Erinomainen kysymys miksi ruotsin tapainen malli sopisi Suomeen, toki parannettua suomen oloihin, onhan meillä kaksikielisiä kuntia jossa ruotsi valtakieli.
Miksi RKP sellaista vastustaa ei voi ymmärtää.
OK, RKP vain pieni tekijä päättäjänä faktisesti, mutta ajatelkaapa tilannetta jos RKP, Magma, Folktinget ei jääräpäisesti ajaisi voimakkaasti pakkoruotsia ja yleensäkkin ruotsinkielen laajentamista kaikkialle suomeen.
=> kuka Suomessa sen jälkeen todella haluaisi säilyttää tämän massiivisen ylimitoitetun pakkoruotsi statuksen kaikilla opintoasteilla lisättynä virkamiesruotsipakko. Juu tottakai Lipponen, Sasi, Saska, Kivinen.......
Yks kirjoittaa: RKP vain pieni tekijä päättäjänä faktisesti, mutta ajatelkaapa tilannetta jos RKP, Magma, Folktinget ei jääräpäisesti ajaisi voimakkaasti pakkoruotsia ja yleensäkkin ruotsinkielen laajentamista kaikkialle suomeen.
Mutta toisaalta voisi kirjoittaa näinkin:
Mutta ajatelkaapa tilannetta, jos Suomalaisuuden Liitto ei olisi jääräpäisesti ruvennut syyttämään suruja lähes kaikesta ja jos ei olisi ruvennut haukkumaan surujen kieltä pakkoruotsiksi ja jos ei olisi ruvennut vaatimaan yksikielistä Suomea jne.
Luulen, että hyvässä hengessä selvitettäisiin ja ratkottaisiin kielipolittisia kysymyksiä suomalaisten ja Suomen parhaaksi.
"Mutta ajatelkaapa tilannetta, jos Suomalaisuuden Liitto ei olisi jääräpäisesti ruvennut syyttämään suruja lähes kaikesta ja jos ei olisi ruvennut haukkumaan surujen kieltä pakkoruotsiksi ja jos ei olisi ruvennut vaatimaan yksikielistä Suomea jne."
SL. Ei hauku Ruotsia, ruotsin kieltä, suomenruotsalaisia ( kuten svekoilla on tapana haukkua suomenkielisiä).
SL. Vastustaisi mitä tahnsa kieltä, jolla olisi samat edut maassamme kuin ruotsinkielellä.
Pakolla, ideologisin ( olemme muka ruotsalaisia) opetettava ruotsi, on suomenkielisille pakkoruotsi. Ruotsinkielisille se tietysti on äidinkieli.
Ruotsin kieli on suomalaisille kuitenkin täysin vieras kieli.
Tietenkin päämäärä on yksikielinen Suomen valtio, koska tämä on oikeudenmukaista. Ruotsin asema on olla paikallinen vähemmistökieli.
Onhan tehty hyviä esityksiä Suomen kielipolitiikan suunnaksi, tässä yksi paras, tohtori Halla-Ahon tekemä:
Nuiva kielipoliittinen vaaliohjelma
Katson, että ruotsin kielen osaamisvaatimuksista valtion viroissa luovutaan, poislukien viranomaiset, joiden työtehtävät erityisesti edellyttävät tällaista kielitaitoa. Tämän myötä ruotsin kielen pakollinen opiskelu kaikilla koulutusasteilla lakkaa välittömästi. Suomenkieliset oppilaitokset voivat jatkossakin tarjota ruotsin opetusta resurssiensa ja kysynnän mukaan ja samoin ehdoin kuin muitakin vieraita kieliä.
Perustuslakia tulee muuttaa siten, että ruotsin kielen asema toisena, tasavertaisena kansalliskielenä lakkautetaan. Suomen valtion ainoaksi viralliseksi kieleksi jää suomen kieli. Valtion, siis hallituksen, eduskunnan ja virkakoneiston, ainoa työkieli on suomi.
Kunnallistasolla ruotsi voi säilyä virallisena kielenä pääsääntöisesti nykykäytännön mukaisesti mutta kuitenkin seuraavin poikkeuksin:
1) Nykyisistä yksikielisistä ruotsinkielisistä kunnista tulee kaksikielisiä. Muutoksen jälkeen Suomessa on suomenkielisiä ja kaksikielisiä kuntia.
2) Kaksikielisenä pidetään jatkossa kuntaa, jonka asukkaista vähintään 20 prosenttia on ilmoittanut äidinkielekseen ruotsin. Jos ruotsinkielisten osuus asukkaista jää tämän alle, heillä ei ole subjektiivista oikeutta saada kunnan viranomaisilta ruotsinkielistä palvelua. Mikäli heidän absoluuttinen lukumääränsä kuitenkin on merkittävä, kuten Helsingissä ja Turussa, kunnalle voidaan tarkemmin määriteltävin ehdoin säätää velvoite tarjota asioimistulkin palveluja.
Yleisradion ruotsinkielisen toiminnan osuus Ylen kokonaisbudjetista saatetaan vastaamaan ruotsinkielisten osuutta väestöstä.
Saamen kielten suhteen noudatetaan samankaltaista politiikkaa. Ottaen huomioon saamen kielten uhanalainen asema voidaan niiden elvyttämiseksi ja ylläpitämiseksi kuitenkin soveltaa joustavampia kriteereitä.
Ruotsinkielinen kouluverkosto voi toistaiseksi jatkaa toimintaansa nykyisin ehdoin. Ruotsinkielisten koulujen oppilaskohtainen rahoitusosuus ei kuitenkaan saa ylittää (eikä alittaa) suomenkielisten koulujen vastaavaa. Helsingin yliopistosta tulee yksikielinen, ja ruotsinkielisten erillinen sisäänotto lopetetaan.
Ahvenanmaan itsehallinnollisen maakunnan asema on otettava erilliseen uudelleentarkasteluun. Suomen kielestä tulee tehdä Ahvenanmaalla virallinen vähemmistökieli, ja maakunnan suomenkielisille tulee turvata ne perustavanlaatuiset kielelliset ihmisoikeudet, joihin Suomi on kansainvälisillä sopimuksillakin sitoutunut.
Suomi kuitenkin kunnioittaa Ahvenanmaan itsehallintoa. Mikäli suomen kielen ja suomenkielisten asemasta ei päästä sopimukseen, harkittavaksi tulee Suomen ja Ahvenanmaan valtioyhteyden katkaiseminen. Tulonsiirrot manner-Suomesta maakuntaan lopetetaan, ja Suomi sanoutuu irti Ahvenanmaan sotilaallisesta puolustamisesta. Maakunta voi halutessaan itsenäistyä tai etsiä uuden elättäjän vaikkapa Ruotsista.
Pitkän tähtäyksen tavoitteena on neuvotella Ruotsin kanssa sopimus kielivähemmistöjen aseman symmetrisestä järjestämisestä. Vastavuoroisuuden periaate kannustaa kumpaakin maata kohtelemaan suurinta kielivähemmistöään mallikkaalla tavalla.
"Fenno ei pysty"
Nimimerkki ei ilmeisesti tajua miten kielilainsäädäntöä tehdään Suomessa.
Otetaan esimerkikisi v.2003 kielilainuudistus. Ruotsinkielen ylivaltaa ajavat aktivistit ottivat yhteyttä ystäväänsä Paavo Lipposeen koska pelkäsivät EU :n vaikuttavan normalaisoivasti Suomen kielilainsäädäntöön. Ruotsin asema piti sementoida paremmin.
Kun kielipoliiittinen neuvottelukunta asetettiin oli sen päämäärä jo alunperin ruotsinkielen aseman korostaminen. Henkilöt tähän komiteaan valittiin tätä silmälläpitäen. Kysymys ei siis ollut lainkaan laajasta pohdinnasta kielipolitiikan objektiivisesta tarkastelusta ( koska tämä olisi johtanut järkevään yksikieliseen valtioon, Ruotsin malliin).
Tälläisellä lainsäädännöllä ei ole mitään arvoa.
Mukana olisi pitänyt olla tasapuolisuuden nimissä edustajat myös Suomalaisuuden Liitosta ym. Nyt komiteassa istui kaksi edustajaa Ahvenanmaalta, mitä uusi laki ei edes koskenut !