Tuskin olen ainoa joka on väsännyt vastaavan systeemin, mutta eipä ole kyllä vastaankaan toista tullut.
Eli rakensin kevytrakenteisen reilun neliömetrin laatikon mitoilla 1,5m*0,8m*0,15m. Kansi ikkunalasia. Laatikon sisään nätisti spiraalilla oleva musta halk n 30mm vedellä täytetty kumiletku. Laatikossa olevalla letkulla pituutta tuommoiset 30m. Sama letku jatkuu laatikon ulkopuolelle, menee perunavakoon yht noin 20m ja palaa laatikkoon. Perunavaossa letku on siis maan sisässä siemenperunoiden kohdalla.
Laatikossa on pieni aurinkosähköllä toimiva kiertovesipumppu ja pumppua ohjaa termostaatti. Termostaatti kytkee pumpun päälle/pois päältä lämpötilan noustessa/laskiessa 20astC kieppeille. "Letkulaatikko" on perunamaan päässä noin 45ast kulmassa kohti etelää.
Mitä tästä hyötyy: no sen, että lämpimässä kasvavien perunoiden varret rehottavat komiasti jo alkukesästä, ja "lämpövaoista" saa uusiaperunoita tuollaiset pari viikkoa ennen kuin lämmittämättömistä vaoista.
Letkulaatikon voi korvata vaikkapa vanhalla lämpöpatterilla, mutta kun nyt sattui olemaan letkuvärkit valmiina, niin kokeilin tuollaista versiota. Hyvin toimii, paitsi että letkun täyttäminen ja täytenä pitäminen helpottuisi, kun yhdistäisi vielä laatikon yläpuolelle (paisunta)säiliön varmistamaan letkun 100% täyttöasteen. Säiliöksi käy vaikka kannellinen ämpäri.
Tuo lasikantinen laatikko on tarpeen, ettei tuuli vie lämpöjä mennessään, vaikka laatikossa olisikin letkun sijasta esim. tuo vesikiertoinen lämpöpatteri. Maan sisässä olevan osuuden voisi korvata kupariputkella yms, vaihtoehtoja on helppo kehitellä.
Teknisiä mittaustuloksia en saanut aikaiseksi, mutta empiiriset havainnot puolustavat systeemin toimivuutta.
Tästä ideasta joku näppärä voisi rakentaa jopa kaupallisen version siirtopuutarhureille ja muille saman henkisille ihmisille!
Eli rakensin kevytrakenteisen reilun neliömetrin laatikon mitoilla 1,5m*0,8m*0,15m. Kansi ikkunalasia. Laatikon sisään nätisti spiraalilla oleva musta halk n 30mm vedellä täytetty kumiletku. Laatikossa olevalla letkulla pituutta tuommoiset 30m. Sama letku jatkuu laatikon ulkopuolelle, menee perunavakoon yht noin 20m ja palaa laatikkoon. Perunavaossa letku on siis maan sisässä siemenperunoiden kohdalla.
Laatikossa on pieni aurinkosähköllä toimiva kiertovesipumppu ja pumppua ohjaa termostaatti. Termostaatti kytkee pumpun päälle/pois päältä lämpötilan noustessa/laskiessa 20astC kieppeille. "Letkulaatikko" on perunamaan päässä noin 45ast kulmassa kohti etelää.
Mitä tästä hyötyy: no sen, että lämpimässä kasvavien perunoiden varret rehottavat komiasti jo alkukesästä, ja "lämpövaoista" saa uusiaperunoita tuollaiset pari viikkoa ennen kuin lämmittämättömistä vaoista.
Letkulaatikon voi korvata vaikkapa vanhalla lämpöpatterilla, mutta kun nyt sattui olemaan letkuvärkit valmiina, niin kokeilin tuollaista versiota. Hyvin toimii, paitsi että letkun täyttäminen ja täytenä pitäminen helpottuisi, kun yhdistäisi vielä laatikon yläpuolelle (paisunta)säiliön varmistamaan letkun 100% täyttöasteen. Säiliöksi käy vaikka kannellinen ämpäri.
Tuo lasikantinen laatikko on tarpeen, ettei tuuli vie lämpöjä mennessään, vaikka laatikossa olisikin letkun sijasta esim. tuo vesikiertoinen lämpöpatteri. Maan sisässä olevan osuuden voisi korvata kupariputkella yms, vaihtoehtoja on helppo kehitellä.
Teknisiä mittaustuloksia en saanut aikaiseksi, mutta empiiriset havainnot puolustavat systeemin toimivuutta.
Tästä ideasta joku näppärä voisi rakentaa jopa kaupallisen version siirtopuutarhureille ja muille saman henkisille ihmisille!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hieno idea, todella luovaa mielikuvitusta!
Todistetusti vielä toimiva ratkaisu.
Vastaavalla idealla etelän mailla hoidetaan lämpimän käyttöveden lämmitys.
Suomessakin takavuosina oli katolla mustiksi maalattuja radiaattoreita joiden lämpö hyödynnettiin talon lämmitykseen tai käyttöveteen juurikin samanlaisen termostaatin ja kiertovesipumpun avulla.
Jep kyllä toimii.
Tiedän tämän kun ennen EU:n aikaa kasvatin romunomian rahoittamiseksi
varhaisperunaa.
Kyntökerroksen alapuolelle laitoin muoviputket noin 70 sentin välein ja
lämmitin niissä kulkevan veden puuta polttavassa lämmityskattilassa.
Pelitti oikein hyvin ja lopulta lämmitettävä pinta-ala oli noin 500 neliötä.
Maaliskuun lopussa linkosin lumet ja huhtikuun alussa lämmitys päälle.
Kuplahalli tyyppinen muovihuone oli kattona.
Kesäkuun alussa sitten perunat Helsingin tukkutorille hintaan joka
vastaa noin 5 euroa kilolta.
Touhussa piti osata perunan sielunelämä ja lopulta opin kasvattamaan
parhaimmillaan noin 3 kiloa perunaa neliöltä parhaaseen markkinointiaikaan.
EU:n tulo tappoi koko touhun kannattavuuden ja sitä ei pidä
kenenkään yrittää suuressa mitassa.
Muovihuoneita pitää varoa muutenkin, eli peruna kasvattaa niissä enempi
vartta kuin perunaa.
Pitää osata oikea hetki jolloin muovit poistetaan ja säikähtänyt peruna virittyy mukuloiden tuottamiseen.
Muovit voi sitten virittää uudelleen jos hallat uhkaa.
Mainittakoon tässä vielä että kaksi perunasatoa voi kasvattaa kesässä
samalla alueella.
Ei tässä kyllä mitään etua saavuta, päinvastoin.
"""Aurinkoenergian hyödyntäminen perunan kasvatuksessa"""
Hieno keksintö, se vaan että kaikki kasvit on aina hyödyntänyt aurinkoa, ilman aurinkoenergiaa kaikki kasvit kuolevat varsin nopeasti. Myös kaikkien eläinten olemassaolo perustuu aurinkoenergiaan, kuten myös ihmisten. Pitää huomata että aurinkoenergia on ydinvoimaa, atomireaktori aurinko on fuusiovoimala, vähän isompi kun Loviisa.
Minä tein jo 80-luvulla ferrobetoniset kuumakivilevyt perunapellolleni. Tarkoittaa, että ruokamultakerroksen alle, jankkokerroksen päälle asennetaan 20 mm paksut teräsverkkolainoimalla tehdyt fetonilevyt(rakennuslevyn kokoiset), jotka koplataan letkuilla yhteen. Kunkin elementin sisällä on 12 mm:n puutarhaletkua(6,- e / 25m)sinkkiverkkojen väliin valettuna. Päälle ruokamultakerros ja varhaisperunat kypsyvät ajoissa. Mutta täytyyhän aurinkolämpö saada jostakin. Samanlaiset letkuilla varustetut levyt läpivärjätään mustaksi jo valun yhteydessä ja jätetään aurinkoon makaamaan tai itsekantavaksi lappeeksi liiterin katoksi.. Siitä tulee lämpöä ruomullan alle pienellä 12 V:n kiertovesipumpulla(Primus).
Minä olen käyttänyt ja käytän edelleen kuitenkin mustaa painekapselia(paivesiautomaatista), johon mahtuu 25 l nestettä. systeemi varustetaan kahdella samansuuntaisella takaiskuventtiililla, joiden avauspaine on alle kudosletkujen sietokyvyn. Musta kapseli keittää vettä auringon lämmittäessä ja neste lähtee menemään lämpölevyihin mullan alle ja palaa jäähtyneenä takaisin kapseliin. Sen täkia tarvitaan kaksi samansuuntaista takaiskuventtiiliä, mutta ei edes paisuntasäiliötä tarvita. Systeemi on toiminut asuntovaunujen, veneiden, mökkien, uima-altaiden, kasvualustojen jne. lämmittämisessä hyvin jo 80-luvulta alkaen.