-"Anna köyhälle kala ja hän on kylläinen iltaan asti, opeta hänet kalastamaan niin hän ei ole koskaan nälkäinen". Koulussa keskitytään ulkoaopetteluun sen sijaan, että opetettaisiin nuoret opiskelemaan itse koko loppuelämänsä ajan.
-Koulussa tulisi opettaa sosiaalisia taitoja. Sosiaalisuutta ei voi opettaa, sosiaalisia taitoja voi. On täysin epäreilua yksilölle, ettei hän saa samoja valmiuksia mielekkäiden ihmissuhteiden ja työsuhteiden rakentamiseen vain sen takia, ettei hänen vanhempansa tai ympäristönsä ohjannut tai kannustanut hänen sosiaalista kehitystään.
-Koulussa tulisi opettaa etiikkaa. Katsokaa maailmaa, miten ilkeitä ihmiset ovat toisilleen ja kuinka itsekkäitä olemme. Usein kysymys vain on siitä, etteivät ihmiset osaa elää ystävällisesti ja hyvin ja siitä, ettei heitä kannusteta määrätietoisesti sen sijaan, että he olisivat luonnostaan pahoja.
-Opettajien tulisi kertoa AINA oppilaille mihin arkielämän osa-alueeseen tämä aine/kurssi positiivisesti vaikuttaa. Itse en jaksanut opiskella kun en kokenut koulua tärkeäksi ja ainoan aineen jonka koin tärkeäksi, englannin, suoritinkin hyvin arvosanoin. Jos minulle olisi kerrottu, että matematiikka parantaa aivojen suorituskykyä ja lisää useiden tutkijoiden mukaan älykkyysosamäärää, tai että äidinkieli parantaa vuorovaikutustaitoja parantaen sosiaalisen elämän laatua, olisin opiskellut erittäin ahkerasti. Koulussa asenne on usein se, että mikäli teini haluaa tietää miksi me tätä asiaa opiskelemme ja on skeptinen koulujärjestelmää kohtaan, niin hän on kapinallinen mulkero.
Tässä oli muutamia asioita, joihin kiinnitin huomiota miettiessäni koulujärjestelmäämme.
-Koulussa tulisi opettaa sosiaalisia taitoja. Sosiaalisuutta ei voi opettaa, sosiaalisia taitoja voi. On täysin epäreilua yksilölle, ettei hän saa samoja valmiuksia mielekkäiden ihmissuhteiden ja työsuhteiden rakentamiseen vain sen takia, ettei hänen vanhempansa tai ympäristönsä ohjannut tai kannustanut hänen sosiaalista kehitystään.
-Koulussa tulisi opettaa etiikkaa. Katsokaa maailmaa, miten ilkeitä ihmiset ovat toisilleen ja kuinka itsekkäitä olemme. Usein kysymys vain on siitä, etteivät ihmiset osaa elää ystävällisesti ja hyvin ja siitä, ettei heitä kannusteta määrätietoisesti sen sijaan, että he olisivat luonnostaan pahoja.
-Opettajien tulisi kertoa AINA oppilaille mihin arkielämän osa-alueeseen tämä aine/kurssi positiivisesti vaikuttaa. Itse en jaksanut opiskella kun en kokenut koulua tärkeäksi ja ainoan aineen jonka koin tärkeäksi, englannin, suoritinkin hyvin arvosanoin. Jos minulle olisi kerrottu, että matematiikka parantaa aivojen suorituskykyä ja lisää useiden tutkijoiden mukaan älykkyysosamäärää, tai että äidinkieli parantaa vuorovaikutustaitoja parantaen sosiaalisen elämän laatua, olisin opiskellut erittäin ahkerasti. Koulussa asenne on usein se, että mikäli teini haluaa tietää miksi me tätä asiaa opiskelemme ja on skeptinen koulujärjestelmää kohtaan, niin hän on kapinallinen mulkero.
Tässä oli muutamia asioita, joihin kiinnitin huomiota miettiessäni koulujärjestelmäämme.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ottakaa elämänkatsomustieto sen Jeesuksen paapomisen sijaan niin opitte sitä etiikkaa ekaluokalta asti. Ja lukiossa ei ole ainakaan meillä enää pakko opiskella et:tä, siinä missä muiden pitää opiskella uskontoa.
Kyllä sitä etiikkaa tarvitaan ensinnäkin kaikille eikä vain valinnaiseksi ja sen lisäksi sille tulisi saada enemmän aikaa, ettei se olisi vain osana elämänkatsomustietoa.
ET oli kyllä varmaan vähiten motivoiva oppiaine koulussa, sillä ainakin meillä heillä (et:n opiskelijoilla) oli aivan eri ajat ja kun me tulimme kymmeneksi kouluun uskonnontunnille niin he tulivat kahdeksaksi ja joutuivat tekemään jotain muuta pari tuntia.
Itse olen kirkkoon kuulumaton uskonnoton, mutta valitsin uskonnon. ET ei toimi koko kansan etiikanopiskeluna.
ET on kyllä ollut paljon hyödyllisempää kuin uskonto, pitäisi laittaa pakolliseksi yksi kurssi sitä eikä lisätä taideaineita. Kun ET:ssä ei riipu taidoista osaaminen, taideaineiden tunnit taas ovat monille kärsimystä. Esimerkiksi minä en koskaan soittanut musiikissa, sain kokeesta kutosen, hukkasin kaikki monisteet jne. Silti sain ysin, mutta ei niillä tunneilla kivaa ollut, mieluummin olisin ollut matikantunnilla. Opiskelin uskontoa 3 vuotta, opin että palavat pensaat puhuvat, että Jeesus lieni oikeasti lyhythiuksinen (luin itse asiassa lehdestä tokaluokalla) ja opin tietoja, joilla nykyään ymmärrän Fingerpori-sarjakuvan jeesusvitsejä. Siitä eteenpäin et:llä mentiin. :D Meillä se meni silleen, että ala-asteella samaan aikaan tunnit uskontoa ja et:tä. Yläasteella suoritin koko et:n seiskalla, eli pääsin kotiin kasilla ja ysillä muiden opiskellessa uskontoa. Kertaakaan ei läksyä tullut, oppilaita oli 3-4 ja opetettiin kaikkea sivistyssanoista kulttuureihin. Kokeita oli, mutta vain yläasteella ja kerran vuodessa. Kokeessa oli vain 5 esseetä, ei muuta. Ei tarvinnut viitata vastatessa, oli enemmänkin aine, jossa pohdittiin kaikkea ja numero tuli pohdiskelusta. Jatkaisin lukiossa, mutta haluan lukea niin paljon kaikkea, että kaikki taideaineet ja tuommoiset pitää tiputtaa pois.
Kuulostaa ihan hyvältä aineelta. Ei tosin riitä mielestäni kasvatukselliseksi aineeksi yksinään, mutta hyvä lisä.
Taideaineita ei tulisi poistaa kokonaan, mutta varmaan niiden tiivistäminen olisi hyvä juttu. Luonnontieteet ovat toki hyvä juttu, mutta filosofia vielä tärkeämpi, sillä yhdeksässä vuodessa ehtii opettamaan lapsia ajattelemaan erittäin paljon, joka vaikuttaa heidän elämänsä jokaisella osa-alueella kun taas luonnontieteistä voidaan opettaa yhdeksässä vuodessa vain murto-osa, jonka lisäksi luonnontieteet eivät välity "oikeaan" elämään kovinkaan hyvin johtuen niiden lajikohtaisuudesta.