Kuka päätti, että Suomi ryhtyy elämään velaksi?
Matti Vanhasen hallitus päätti loppusyksystä 2008, että Suomi ryhtyy ottamaan lisää velkaa. Nyt valtionvelka on jo melkein kaksinkertaistunut.
Tarkkaa päivämäärää ei kukaan pysty muistamaan, mutta se suuri päätös tehtiin syksyllä 2008, todennäköisesti marraskuun alkupuolella.
Päätöksen tekijät tiedetään kuitenkin nimi nimeltä. Historiallisen päätöksen tekivät neljä ministeriä: pääministeri Matti Vanhanen (kesk), valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok), työministeri Tarja Cronberg (vihr) ja kulttuuriministeri Stefan Wallin (r).
Heitä kutsuttiin hallituksen sisäisessä slangissa kvartetiksi. Ministerit eivät tosin koskaan laulaneet yhdessä, mutta muuten he viettivät runsaasti aikaa toistensa seurassa. He olivat puolueidensa puheenjohtajia, ja Vanhasen hallituksessa oli tapana, että kaikki tärkeät päätökset tehtiin puoluejohtajien palavereissa.
Kvartetin päätöksistä tärkein oli se, että Suomen valtio ryhtyi ottamaan lisää velkaa.
Päätöksen merkityksen ymmärtää parhaiten, kun vertaa kahta lukua toisiinsa. Valtiolla oli silloin – syksyllä 2008 – velkaa 54 miljardia euroa. Sen jälkeen velkaa on jo kuusi vuotta otettu entisen velan päälle. Tämän vuoden heinäkuussa sitä on 94 miljardia euroa, enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Nyt on sopiva hetki ruotia tuon historiallisen päätöksen syntymistä, sillä koko kvartetti siirtyi politiikan historiaan kesäkuun lopussa, kun sen jäsenistä viimeinen, Jyrki Katainen, erosi hallituksesta. Muut jäsenet ovat jättäneet ministerin tehtävät jo vuosia sitten.
Vanhasen porvarillinen hallitus teki toisen budjettinsa mukavissa tunnelmissa elokuussa 2008. Ei ollut vielä huolen häivää. Budjetin menot ja tulot olivat hyvässä tasapainossa, eikä velkaa pitänyt ottaa ollenkaan.
Hyvään tilanteeseen oli totuttu. Suomen talous oli kasvanut tasaisesti vuosikymmenen, ja hallitukset olivat saattaneet tehdä monena vuonna harvinaisen triplan: yhtä aikaa verotusta kevennettiin, sosiaaliturvaa parannettiin ja rahaa jäi vielä valtionvelan lyhennyksiinkin.
Parhaina vuosina velkaa lyhennettiin yhteensä kahdeksan miljardia euroa. Se oli erittäin poikkeuksellista. Niinpä Suomea kutsuttiin EU:n "mallioppilaaksi". Valtionvelkamme oli bruttokansantuotteesta vain 30 prosenttia, kun se monissa EU-maissa oli yli 60 prosenttia.
Velan lyhentäminen ei olisi ollut edes välttämätöntä, sillä Suomella oli erittäin hyvä maine luottomarkkinoilla. Suurin luottoluokitusyhtiö Standard & Poor's oli nostanut Suomen korkeimpaan eli AAA-luokkaan, kun euro otettiin vuoden 2002 alussa käyttöön.
Sitä oli edeltänyt säästökuuri, jota oli toteuttanut pääministeri Paavo Lipposen (sd) ja valtiovarainministeri Sauli Niinistön (kok) hallitus.
Nousu korkeimpaan luottoluokkaan merkitsi sitä, että valtio sai lainaa niin paljon kuin halusi ja korko oli alhaisin mahdollinen. Joskus lainaa myönnettiin Suomelle jopa pienemmällä korolla kuin Saksalle.
Jopa kriittinen mediakin antoi tunnustusta pienelle Suomelle. Maailman johtava talouslehti Financial Times valitsi Jyrki Kataisen Euroopan parhaaksi valtiovarainministeriksi.
Tämä tapahtui vuoden 2008 marraskuun puolivälissä – juuri samaan aikaan, kun Vanhasen kvartetti pohti, mitä Suomen taloudessa pitäisi tehdä.
Ensimmäiset vaaran merkit havaittiin jo syyskuun 2008 alussa. Yhdysvalloista alkanut talouskriisi oli muutamassa viikossa muuttanut myös Suomen suhdanneodotuksia. Talous ei kasvaisikaan seuraavana vuonna samaa tahtia, johon vuosia oli totuttu.
Virkamiehet tekivät laskelmia eli "sormiharjoituksia", kuten niitä valtiovarainministeriössä kutsuttiin, ja kun riittävästi oli laskettu, laadittiin lyhyt muistio, joka esiteltiin ensimmäiseksi Kataiselle.
Asiantuntijoiden viesti oli lyhyt ja tyly: valtion verotulot eivät riittäisi seuraavina vuosina kattamaan valtion menoja.
Valtiovarainministeriössä tehtyjen laskelmien mukaan Suomi joutuisi ottamaan velkaa peräti 20 miljardia euroa, jos talouden taantuma iskisi voimalla ja kestäisi kolme neljä vuotta.
Seurasi sarja hätäpalavereita. Lopulta hallitus löysi yhteisymmärryksen. Valtion oli ryhdyttävä ottamaan lisää velkaa, jotta taantuman vaikutuksia koko kansantalouteen voitaisiin pehmentää. Siihen oli hyvät mahdollisuudet, koska velkaa oli ennestään niin vähän ja sitä oli helposti ja halvalla saatavissa.
Uutinen jatkuu linkissä:
http://www.hs.fi/kuukausiliite/Kuka päätti että Suomi ryhtyy elämään velaksi/a1404270443036
Matti Vanhasen hallitus päätti loppusyksystä 2008, että Suomi ryhtyy ottamaan lisää velkaa. Nyt valtionvelka on jo melkein kaksinkertaistunut.
Tarkkaa päivämäärää ei kukaan pysty muistamaan, mutta se suuri päätös tehtiin syksyllä 2008, todennäköisesti marraskuun alkupuolella.
Päätöksen tekijät tiedetään kuitenkin nimi nimeltä. Historiallisen päätöksen tekivät neljä ministeriä: pääministeri Matti Vanhanen (kesk), valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok), työministeri Tarja Cronberg (vihr) ja kulttuuriministeri Stefan Wallin (r).
Heitä kutsuttiin hallituksen sisäisessä slangissa kvartetiksi. Ministerit eivät tosin koskaan laulaneet yhdessä, mutta muuten he viettivät runsaasti aikaa toistensa seurassa. He olivat puolueidensa puheenjohtajia, ja Vanhasen hallituksessa oli tapana, että kaikki tärkeät päätökset tehtiin puoluejohtajien palavereissa.
Kvartetin päätöksistä tärkein oli se, että Suomen valtio ryhtyi ottamaan lisää velkaa.
Päätöksen merkityksen ymmärtää parhaiten, kun vertaa kahta lukua toisiinsa. Valtiolla oli silloin – syksyllä 2008 – velkaa 54 miljardia euroa. Sen jälkeen velkaa on jo kuusi vuotta otettu entisen velan päälle. Tämän vuoden heinäkuussa sitä on 94 miljardia euroa, enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Nyt on sopiva hetki ruotia tuon historiallisen päätöksen syntymistä, sillä koko kvartetti siirtyi politiikan historiaan kesäkuun lopussa, kun sen jäsenistä viimeinen, Jyrki Katainen, erosi hallituksesta. Muut jäsenet ovat jättäneet ministerin tehtävät jo vuosia sitten.
Vanhasen porvarillinen hallitus teki toisen budjettinsa mukavissa tunnelmissa elokuussa 2008. Ei ollut vielä huolen häivää. Budjetin menot ja tulot olivat hyvässä tasapainossa, eikä velkaa pitänyt ottaa ollenkaan.
Hyvään tilanteeseen oli totuttu. Suomen talous oli kasvanut tasaisesti vuosikymmenen, ja hallitukset olivat saattaneet tehdä monena vuonna harvinaisen triplan: yhtä aikaa verotusta kevennettiin, sosiaaliturvaa parannettiin ja rahaa jäi vielä valtionvelan lyhennyksiinkin.
Parhaina vuosina velkaa lyhennettiin yhteensä kahdeksan miljardia euroa. Se oli erittäin poikkeuksellista. Niinpä Suomea kutsuttiin EU:n "mallioppilaaksi". Valtionvelkamme oli bruttokansantuotteesta vain 30 prosenttia, kun se monissa EU-maissa oli yli 60 prosenttia.
Velan lyhentäminen ei olisi ollut edes välttämätöntä, sillä Suomella oli erittäin hyvä maine luottomarkkinoilla. Suurin luottoluokitusyhtiö Standard & Poor's oli nostanut Suomen korkeimpaan eli AAA-luokkaan, kun euro otettiin vuoden 2002 alussa käyttöön.
Sitä oli edeltänyt säästökuuri, jota oli toteuttanut pääministeri Paavo Lipposen (sd) ja valtiovarainministeri Sauli Niinistön (kok) hallitus.
Nousu korkeimpaan luottoluokkaan merkitsi sitä, että valtio sai lainaa niin paljon kuin halusi ja korko oli alhaisin mahdollinen. Joskus lainaa myönnettiin Suomelle jopa pienemmällä korolla kuin Saksalle.
Jopa kriittinen mediakin antoi tunnustusta pienelle Suomelle. Maailman johtava talouslehti Financial Times valitsi Jyrki Kataisen Euroopan parhaaksi valtiovarainministeriksi.
Tämä tapahtui vuoden 2008 marraskuun puolivälissä – juuri samaan aikaan, kun Vanhasen kvartetti pohti, mitä Suomen taloudessa pitäisi tehdä.
Ensimmäiset vaaran merkit havaittiin jo syyskuun 2008 alussa. Yhdysvalloista alkanut talouskriisi oli muutamassa viikossa muuttanut myös Suomen suhdanneodotuksia. Talous ei kasvaisikaan seuraavana vuonna samaa tahtia, johon vuosia oli totuttu.
Virkamiehet tekivät laskelmia eli "sormiharjoituksia", kuten niitä valtiovarainministeriössä kutsuttiin, ja kun riittävästi oli laskettu, laadittiin lyhyt muistio, joka esiteltiin ensimmäiseksi Kataiselle.
Asiantuntijoiden viesti oli lyhyt ja tyly: valtion verotulot eivät riittäisi seuraavina vuosina kattamaan valtion menoja.
Valtiovarainministeriössä tehtyjen laskelmien mukaan Suomi joutuisi ottamaan velkaa peräti 20 miljardia euroa, jos talouden taantuma iskisi voimalla ja kestäisi kolme neljä vuotta.
Seurasi sarja hätäpalavereita. Lopulta hallitus löysi yhteisymmärryksen. Valtion oli ryhdyttävä ottamaan lisää velkaa, jotta taantuman vaikutuksia koko kansantalouteen voitaisiin pehmentää. Siihen oli hyvät mahdollisuudet, koska velkaa oli ennestään niin vähän ja sitä oli helposti ja halvalla saatavissa.
Uutinen jatkuu linkissä:
http://www.hs.fi/kuukausiliite/Kuka päätti että Suomi ryhtyy elämään velaksi/a1404270443036
Vastaukset 1
Vanhimmat
Vanhasen II hallitus oli Suomen 70. hallitus, joka toimi 19. huhtikuuta 2007 – 22. kesäkuuta 2010. Sen pääministeri oli keskustan Matti Vanhanen.
Vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeen muodostettu hallitus perustui keskustan (51 paikkaa eduskunnassa), kokoomuksen (51), vihreiden (14) ja RKP:n (9 Ahvenanmaan edustaja) yhteistyölle.
Linkissä mininisterit:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vanhasen_II_hallitus
Ja katsopaas velkakellolinkin lopusta, miten velkakäppyrä alkoi kohota kuin kuu:
http://velkakello.fi/
HUOM Kokoomus Kepu, kummallakin 51 edustajaa eli eduskunnan ylivoima pelkästään kaksistaan ja nämä kaksi apupuoluetta RKP ja Vihreät.
Neliapila jakoi mm. verohelpotuksia, jotka pantiin velkapiikkiin.